Helluntai
Sivulta puuttuu 
Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä[1]. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Pääsiäisen ajankohdasta riippuen se on joko toukokuussa tai kesäkuun alussa. Vuonna 2011 helluntai on 12. kesäkuuta. Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoista helig dag, pyhä päivä[2].
Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten shavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhlana.[3]. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai.
Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä[4]. Koska se sattuu aina sunnuntaiksi, se ei useimmilla työpaikoilla vaikuta työaikajärjestelyihin, mutta kaupat pidetään silloin eräin poikkeuksin lakisääteisesti kiinni.[5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Helluntai kristinuskon juhlana
Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi[3], jotka Raamatun mukaan tapahtuivat juutalaisten helluntaipäivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen.[2]
Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä on pyhäpäivä. Niin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Ennen vuotta 1774 olivat myös seuraava tiistai ja keskiviikko pyhäpäiviä. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, Suomessa vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.[6].
Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Helluntai on erityisen tärkeä juhla helluntailaisuudessa. Ortodoksit nimittävät varsinaista helluntaipäivää Pyhän Kolminaisuuden päiväksi ja sitä seuraavaa maanantaita (toista helluntaipäivää) Pyhän Hengen päiväksi.[7][8]
Jehovan todistajat eivät vietä helluntaita.lähde?
[muokkaa] Tapahtumat Raamatun mukaan
Ensimmäisestä kristillisestä helluntaista kerrotaan Raamatussa Apostolien tekojen toisessa luvussa:
- Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.[9]
Samassa Apostolien tekojen luvussa kerrotaan myös, että Jerusalemiin oli tuolloin saapunut suuri joukko juutalaisia pyhiinvaeltajia eri maista, ja he hämmästelivät sitä, kuinka oppimattomat galilealaiset saattoivat puhua heidän kaikkien kotimaidensa kieliä. Jotkut epäilivät apostolien olleen juovuksissa, mutta Pietari kumosi tämän väitteen pitämällä saarnan, jossa hän selitti erään Joelin kirjassa olleen profetian[10] nyt toteutuneen. Tämän saarnan vaikutuksesta noin 3000 henkeä otti vastaan kasteen ja liittyi ensimmäiseen kristilliseen seurakuntaan.[11]
[muokkaa] Helluntai suomalaisessa kansanperinteessä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Suomalainen kansanperinne. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Suomessa luonto on kauneimmillaan helluntain aikaan.[12] Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan[13]. Oli tärkeää, että heilaa löytyi helluntaihin mennessä. ”Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.”[12]
Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkivat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.[14]
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.[15][16]
Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25.5.[17]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ a b Helluntai on Pyhän Hengen juhla Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ a b Otavan iso Fokus, 2. osa (Em–Io), s. 1026. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4.
- ↑ Kirkkolaki (1054/1993), 4. luvun 3 § Finlex. Viitattu 11.6.2011.
- ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista (945/2009) (2 ja 3 §) Finlex. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 157, 167. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.5.2010).
- ↑ Pyhän Kolminaisuuden päivä (helluntai) Ortodoksi.net. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Oja, s. 176.
- ↑ Ap.t 2:3-4
- ↑ Joel. 2:28-32
- ↑ Ap.t. 2:1-41
- ↑ a b Helluntai Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Tänään vietetään helluntaita 23.5.2010. Ylen uutiset. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Helatorstai ja helluntai Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, s. 137–144. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
- ↑ Ajastaika: Helatorstai ja Helluntai 3.3.2010. Taivaankannen takojat. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.
adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai | helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | uskonpuhdistuksen muistopäivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä | Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliin tuominen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä | Teofania (loppiainen) | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin | Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen | Herran taivaaseen astuminen | Pyhän Kolminaisuuden päivä | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen
