Siemens (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siemens AG

Siemens AG:n logo

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Perustettu 1847 (Berliini, Preussi)
Perustaja Werner von Siemens
Toimitusjohtaja Peter Löscher
Puheenjohtaja Dr. Gerhard Cromme
Kotipaikka Saksan lippu Berliini ja München, Saksa
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala Tietoliikennetekniikka
Energiantuotanto
Terveydenhuollon tekniikka
Automaatiotekniikka
Valaistus
Liikennetekniikka
Tuotteet Automaatiojärjestelmät
Multimedia
Junat
Valaistus
Voimalaitokset
Liikevaihto 76,65 mrd. € (2009)[1]
Liikevoitto 4,342 mrd. € (2009)
Tilikauden tulos 2,292 mrd. € (2009)
Henkilökuntaa 480 000 (2009)
Kotisivu [1]

Siemens AG on saksalainen konglomeraatti, jonka päätoimialoja ovat tieto- ja tietoliikennetekniikka, automaatiotekniikka, energiantuotanto, liikennetekniikka, terveydenhuollon tekniikka ja valaistus. Yhtiön liikevaihto vuonna 2009 oli 76,65 mrd. euroa liikevoiton ollessa 2,292 mrd. euroa. Sen palveluksessa on tytäryhtiöt mukaan lukien noin 480 000 henkilöä (2009), joista noin 130 000 Saksassa. Yhtiön kansainväliset pääkonttorit sijaitsevat Berliinissä ja Münchenissä. Siemens AG:n osakkeet noteerataan Frankfurtin pörssin DAX-indeksissä ja vuodesta 2001 alkaen myös New Yorkin pörssissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemensin perustivat Werner von Siemens ja Johann Georg Halske 1. lokakuuta 1847. Yritys sai nimekseen Telegraphen-Bauanstalt von Siemens & Halske. Yritys hyödynsi Siemensin kehittämää lennätintekniikkaa, joka käytti kirjaimia osoittavaa neulaa morsen koodin sijaan.

Vuonna 1848 yritys rakensi ensimmäisen kaukolennätinlinjan Eurooppaan, jolla oli pituutta 500 kilometriä. Linja kulki Berliinistä Frankfurt am Mainiin. Vuonna 1850 perustajan nuorempi veli Sir William Siemens (alkuperäiseltä nimeltään Carl Wilhelm Siemens) perusti toimiston Lontooseen. Pian tämän jälkeen yritys oli osallisena rakentamassa kaukolennätinlinjoja Venäjälle. Vuonna 1855 yritys avasi toimiston Pietariin, jota johti hänen toinen veljensä Carl von Siemens.

Vuonna 1881 yritys rakensi vaihtovirtageneraattorin, joka antoi virtaa maailman ensimmäisille sähköisille katuvaloille Godalmingin kaupungissa Englannissa. Yritys jatkoi kasvuaan ja laajensi toimintaansa sähköjunien ja hehkulamppujen tuotantoon. Vuonna 1890 perustaja Werner von Siemens jäi eläkkeelle ja jätti yrityksen veljelleen Carlille sekä pojilleen Arnoldille ja Wilhelmille.

Vuonna 1919 Siemens & Halske ja kaksi muuta yritystä perustivat yhdessä Osramin, joka alkoi valmistaa hehkulamppuja. Japanin haarakonttori avattiin vuonna 1923. Ennen toista maailmansotaa yritys alkoi valmistaa radioita, televisioita sekä mikroskooppeja. Yritys oli myös osallisena Saksan salaisessa uudelleenaseistumisessa ennen toista maailmansotaa.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemens Forum Erlangenissa
Siemens M65 -matkapuhelin

1950-luvulla Siemens & Halske aloitti valmistamaan tietokoneita, puolijohteita, pyykinpesukoneita ja sydämentahdistimia. Siemens AG muodostettiin 1966 yhdistämällä Siemens & Halske AG, Siemens-Schuckertwerke AG (per. 1903) ja Siemens-Reiniger-Werke AG (per. 1932). Ensimmäisen digitaalisen puhelinvaihteen Siemens valmisti vuonna 1980. Vuonna 1988 Siemens ja brittiläinen GEC hankkivat brittiläisen Plessey-nimisen puolustusväline- ja teknologiayrityksen. Plessey jaettiin, Siemens otti haltuunsa ilmailuelektroniikan, tutkat ja liikenteenvalvonnan järjestelmät, jotka nimettiin Siemens Pleysseyksi.

Vuonna 1990 Siemens hankki saksalaisen Nixdorf Computer AG:n ja nimesi sen Siemens Nixdorf Informationssysteme AG:ksi. Vuonna 1997 Siemens toi markkinoille maailman ensimmäisen värinäytöllä varustetun GSM-puhelimen. Näyttö oli karkea, suurisegmentillinen, eikä johtanut värinäyttömallien läpimurtoon. Samana vuonna Siemens Plesseyn puolustusvälinetuotanto myytiin British Aerospace:lle ja Britannian valtionhallinnon yksikölle.

Vuonna 1999 Siemens perusti Infineon Technologies-yrityksen, jolle siirrettiin Siemensin puolijohteiden valmistus. Samana vuonna Siemensin IT-teknologiasta vastannut Siemens Nixdorf Informationssysteme AG:n toiminta siirtyi osaksi Siemensin ja Fujitsun perustamaa yhteisyritystä Fujitsu Siemens Computers:ia.

Vuonna 2005 taiwanilainen BenQ hankki omistukseensa taloudellisissa vaikeuksissa olleen Siemensin matkapuhelinyksikön. Samalla Siemensiltä siirtyi 6000 työntekijää BenQ:n palvelukseen. Osana yrityskauppaa BenQ sai oikeuden käyttää Siemensin tavaramerkkiä matkapuhelimissa viiden vuoden ajan.[2]

Tammikuussa 2009 Siemens ilmoitti vetäytyvänsä Arevasta, josta sillä oli 34 % osuus. Toukokuussa 2011 Siemens määrättiin korvaamaan Arevalle 648 miljoonaa euroa sopimusrikkomuksesta.[3][4] Pian Arevasta vetäytymisen jälkeen Siemens allekirjoitti sopimuksen yhteistyöstä Rosatomin kanssa.[5]

Nokia Siemens Networks[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19. kesäkuuta 2006 Nokia ja Siemens ilmoittivat verkkoliiketoimintojen yhdistämisestä. Yhteisyrityksen nimi oli Nokia Siemens Networks ja se aloitti toimintansa huhtikuun alussa 2007.

Nokia Siemens Networksin liikevaihto vastasi sen suurimpien kilpailijoiden eli Alcatel-Lucentin sekä Ericssonin (Marconi) liikevaihtoa. Fuusion myötä saavutettavan suuremman yrityskoon odotettiin tuovan kilpailuetua liiketoimintaan. Siemensillä oli henkilöstöä 40 000 ja Nokialla 20 000. Julkisuudessa oli kuitenkin mainittu, että fuusion myötä erityisesti Nokian henkilöstöä supistettaisiin merkittävästi. Siemensin liikevoitto henkeä kohti (15000 €/henkilö) oli huomattavasti Nokian vastaavaa (42 000 €/henkilö) heikompi, mikä oli nostanut ilmaan kysymyksiä muun muassa siitä ovatko fuusion ehdot Nokialle epäedulliset.[6]

1. heinäkuuta 2013 Nokia ilmoitti ostavansa Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksistä, jonka nimeksi tuli Nokia Networks.[7][8]

Korruptio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemensiä syytettiin päättäjiin kohdistuneesta 200 miljoonan euron korruptiosta. Sama yksikkö yhdistyi myöhemmin Nokia Siemens Networksiksi. Talouselämä-lehden mukaan 1970-luvulla Helsingin metroa rakennettaessa toimitusjohtaja Unto Valtanen sai Siemensiltä moottoriveneen ja 80 000 Saksan markkaa. Valtanen, samoin kuin Postin ja Rautatiehallituksen johtajia saivat tuomion.[9] Joulukuussa 2006 väärinkäytösten rahasumma nousi jo 400 miljoonaan euroon ja rikostutkinta oli laajentunut johtokunnan entiseen jäseneen. Yhtiön työntekijöitä on epäilty lahjonnasta useassa maassa.[10]

Keväällä 2007 Siemensin epäillään maksaneen lahjuksia yhteensä 1,6 miljardin edestä. Epäselvää rahaliikennettä on havaittu 1990-luvun puolivälistä asti. Suurimmat summat koskevat telekommunikaatioyksikköä ja voimalaitosliiketoimintaa. Nokian verkkoyksikkö fuusioitui Siemensin verkkoyksikön kanssa 4/2007. Siemensistä on tehty tutkintaa myös Nokian johdolla.[11] Tutkimuksista lahjuksien osuudesta Siemensin atomivoimahankkeessa Olkiluodossa ei ole mainittu Suomessa julkisuudessa mitään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siemens AG Annual report
  2. http://news.xinhuanet.com/english/2005-06/08/content_3060286.htm
  3. Siemens ordered to pay AREVA 648 million euros in penalties Areva.
  4. Siemens to pay Areva €648m for breaking pact FT.
  5. Rosatom and Siemens sign Memorandum of Understanding on the creation of a nuclear joint venture Siemens.
  6. "Nokia pyrkii Siemens-fuusiolla verkkomarkkinoiden hallitsijaksi". Helsingin Sanomat, 20. kesäkuuta 2006
  7. Nokia ostaa Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksistä 1.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2014.
  8. Nokia luopuu NSN-nimestä 29.4.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.11.2014.
  9. "Siemensin musta kassa kummittelee taas". Talouselämä, 11. joulukuuta 2006
  10. "Nokian ja Siemensin verkkofuusion valmistelu on jo hyvin pitkällä". Helsingin Sanomat, 16. joulukuuta 2006
  11. WSJ: Siemensissä 1,6 miljardia euroa epäselviä rahavirtoja, Helsingin Sanomat 28.9.2007 B6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siemens (yritys).