Areva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
AREVA

Logo areva.png

Perustettu 2001
Avainhenkilöt Anne Lauvergeon, pääjohtaja
Kotipaikka Ranska
Toimiala Ydinvoima
Ydinjätehuolto
Tuotteet EPR-reaktori
Liikevaihto 10,1 mrd euroa (2005)
Henkilökuntaa 56 500
Kotisivu www.areva.com

AREVA on ranskalainen monikansallinen energia-alan teollisuuskonserni, joka on keskittynyt pääasiallisesti ydinvoimaan.

Konsernirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme tärkeintä AREVA:n yhtiötä ovat:

  • Areva NP (aiemmin Framatome ANP) - kehittää ja rakentaa ydinreaktoreita; Siemensillä on 34% osakeomistus Areva NP:stä.
  • Areva NC (aiemmin Cogema) - kattaa ydinpolttoaineen koko elämänkaaren kaivokselta loppusijoitukseen
  • Areva T&D - sähkön siirto ja jakelu.

Cogema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan valtion perusti vuonna 1946 ydinvoiman sotilas- ja siviiliohjelmia varten julkisen laitoksen Commissariat à l’Énergie Atomique (CEA – Atomic Energy Commissariat). CEA kattoi koko ketjun tutkimus, polttoaine ja reaktoritekniikka. Nykyään CEA on energian ja puolustuksen tutkimuslaitos. CEA perusti Cogeman teollisuustoimintoihin.

Cogema –Compagnie Générale des Matières Nucléaires (General Company for Nuclear Materials) perustettiin yksityisenä yrityksenä vuonna 1976. Vuonna 2001 Cogema yhdistyi ydinreaktoriyrityksen Framatomen kanssa. Yhteisyrityksen nimi on Areva group.[1]

Ydinpolttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Areva tuotti Greenpeacen mukaan 20 prosenttia maailman ydinpolttoaineesta.[2]

Uraanikaivokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmalla öljyn ja kaasun tarjonnan epävarmuus sekä halu vähentää kasvihuonepäästöjä on kasvattanut ydinvoiman kysyntää, jonka vuoksi ydinpolttoaineesta on puutetta ja uusia uraaniesiintymiä etsitään kiivaasti. [3] Areva Finland suunnittelee avaavansa Suomen ensimmäisen uraanikaivoksen. Yhtiö suunnittelee Ylitornion ympäristöön 13 000 hehtaarin kaivosvaltausaluetta, josta suurin osa on Natura-suojelun piirissä. Arevan Suomen johtaja Osmo Kaipainen uskoo, että korkein hallinto-oikeus antaa toukokuussa luvan yhtiön Enon uraanikaivoshankkeelle. Yhtiön seuraavat merkittävät valtauskohteet ovat Ranualla ja Ylitorniolla.[4] Marraskuussa 2008 Arevan tytäryhtiö aloitti Ranualla yllättäen koelouhinnan ainoastaan maanomistajien luvalla, ilman elinkeinoministeriön lupapäätöstä.[5] Yhtiön mukaan ministeriön lupa liittyy ainoastaan alueen myöhempään hyödyntämiseen, mikäli kaivostoiminta aloitetaan. Tutkimuskaivaukset kestivät kaksi viikkoa.[6]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Areva ja intialainen tuulivoimayhtiö Suzlon Energy kävivät helmikuussa 2007 tarjouskilpailun saksalaisen tuulivoimayhtiön REpowerin osakkeista. Suzlon sai toukokuussa 2007 yhdessä portugalilaisen Martifer Groupin kanssa enemmistön REpowerin osakkeista. Kesäkuussa 2008 Suzlon osti Arevan hallussa olleen 30 %:n osuuden REpowerin osakkeista, jolloin sen omistus nousi 66 %:iin REpowerin osakekannasta. [7][8]

Lokakuussa 2007 Areva osti 51 prosentin osuuden saksalaisesta Multibrid-tuulivoimayhtiöstä 75 miljoonalla eurolla.[9]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arevan luottoluokitusta laskettiin Olkiluodon viivästysvarausten takia Standard & Poor'sin asteikolla kesäkuussa 2010[10]

Arevan merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. Technicatome, Euriware, STMicroelectronics, Eramet ja Safran. Areva T&D osti suomalaisen Nokian Capacitorsin vuoden 2008 alussa.

Areva on tehnyt Siemensin kanssa ydinvoimayhteistyötä, Siemens omistaa 34 prosenttia yhteisyritys Areva NP:stä, joka muun muassa rakentaa Suomen viidettä ydinvoimalaa Olkiluoto 3:a. Areva rakentaa laitoksen ydinvoimalaosan ja Siemens turbiiniosan. Tammikuussa 2009 Siemens ilmoitti käyttävänsä yhteistyösopimuksen mahdollisuutta myydä osuutensa yhtiöstä Arevalle, ja Areva otti yhtiön haltuunsa. Osakkeet siirtyvät Arevalle varsinaisesti tammikuussa 2012 kun ulkopuolinen konsultti on määrittänyt niiden arvon.[11] Yhteistyö joutui EU:n kartellitutkintaan kesäkuussa 2010, komission mielestä on mahdollista että Siemensin vetäytyessä yhtiöiden väliset sopimukset ovat saattaneet estää avointa kilpailua.[12]

Arevaa kohtaan esitettyä kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristörikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranska tuottaa pääosan sähköstään ydinvoimaloissa, mutta maan omat uraanivarat ovat lopussa ja kaivokset suljettu. Arevan kaivosten sulkeminen Ranskassa ei ole tapahtunut ongelmattomasti, vaan jälkiä on jätetty siivoamatta, mikä on herättänyt huomiota julkisuudessa. Criidad on tutkinut kaivoksen jälkihoitoa esimerkiksi Les Bois Noirsissa Ranskassa.[3]

Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 2006 julkaiseman raportin mukaan 1999 paljastui Arevan toimittaneen Ranskassa 100 000 tynnyriä radioaktiivista jätettä talousjätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle.[13]

Edelleen raportin mukaan La Haguen jätteenkäsittelylaitos laski mereen yli 200 000 m³ vahvasti radioaktiivista jätevettä vuodessa. Sadan metrin korkeudella ilmassa laitoksen ympäristössä krypton-pitoisuudet olivat olleet 20 000 -kertaisia luonnolliseen tasoon verrattuna. Yhtiö oli antanut päästöistään julkisuuteen jopa 40 kertaa pienempiä arvoja kuin riippumattomat lähteet.[13]

Työympäristö ja työturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannessa maailmassa, esimerkiksi Nigerissä, Arevan kaivosten työturvallisuus ja muu toiminta on aiheuttanut ongelmia. Riippumaton tutkimuslaitos Criirad on selvittänyt näitä seurauksia.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. France’s Nuclear Failures. The great illusion of nuclear energy Greenpeace 2008 s.2
  2. Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva Greenpeace 14.12.2006, s.7
  3. a b Ydinvoimajätti Arevan säteilevät jäljet Ranskassa ja maailmalla Yle.fi. Viitattu 15.9.2008.
  4. uraaniesiintymien hyödyntämisestä kiihtyyYLE 29.1.2008
  5. Uutinen Kalevassa 21.11.2008
  6. Arevan tutkimuskaivantotyöt Ranuan Isokankaalla päättyivät, AREVA Resources Finland 28.11.2008, Areva
  7. Acquisition of REpower by Suzlon is important step in international cooperation World Wind Energy Association WWEA 5.6.2007, luettu kesäkuussa 2007
  8. Suzlon Sizzlin' After Acquisition Forbes 25.5.2007, luettu kesäkuussa 2007
  9. Wind energy barometer 2008 EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 183 s. 91 2/2008
  10. STT:n kiertoartikkeli Ilkka-lehdessä 28.6.2010
  11. Siemens to withdraw as Areva NP shareholder (lehdistötiedote) 28.1.2009. Areva. Viitattu 5.4.2011.
  12. Arevan ja Siemensin yhteistyö joutui kartellitutkintaan. Helsingin Sanomat, 3.6.2010, s. B9. Sanoma News. www-versio (maksullinen) Viitattu 5.4.2011.
  13. a b Uraaninlouhinnan riskit - tapaus Areva Greenpeace 14.12.2006, s.5-7 ja 9-10. Viitattu 16.11.2011
  14. Anna Bednik: Taistelu uraanista. Le Monde diplomatique, elokuu 2008, nro VII, s. 47-55. Keuruu: Into kustannus Oy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]