Framatome
| Framatome | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1958 |
| Toimitusjohtaja | Bernard Fontana[1] |
| Kotipaikka | Courbevoie, Ranska[2] |
| Tuotteet | Ydinvoimalat, niiden komponentit ja polttoainesauvat |
| Liikevaihto | 3,4 miljardia euroa (2021)[2] |
| Henkilöstö | 15 000 (2021)[2] |
| Kotisivu |
www |
Framatome on ranskalainen yritys, joka suunnittelee ja rakentaa ydinvoimaloita sekä valmistaa ydinvoimaloiden komponentteja ja polttoainesauvoja. Yhtiö perustettiin vuonna 1958 rakentamaan painevesireaktoreita yhdysvaltalaiselta Westinghouselta lisensoidulla tekniikalla. Yhtiön nimi on lyhenne ranskankielisistä sanoista Franco-Américaine de Constructions Atomiques. Vuonna 2001 saksalaisen Siemensin ydinreaktoriliiketoiminta yhdistettiin Framatomeen, ja yrityksen nimeksi tuli Framatome ANP. Myöhemmin samana vuonna yhtiö liitettiin Areva-konserniin CEA Industrien ja Cogeman kanssa. Vuonna 2006 Framatome-nimestä luovuttiin ja uudeksi nimeksi tuli Areva NP.[3] Vuonna 2016 Areva-konserni jaettiin osiin, ja ydinreaktoriliiketoiminnan väliaikaiseksi nimeksi tuli New NP. Vuonna 2018 yhtiö otti uudestaan käyttöön vanhan nimen Framatome.[4]
Ranskalainen sähköyhtiö Électricité de France (EDF) omistaa 75,5 prosenttia Framatomesta. Japanilainen Mitsubishi Heavy Industries omistaa 19,5 prosenttia ja ranskalainen Assystem loput 5 prosenttia.[3]
Vuosina 1975–2000 Framatome toimitti EDF:lle kaikki Ranskan 58 ydinreaktoria.[3] Lisäksi Framatome yhdessä EDF:n kanssa toimitti ydinreaktoreita Koebergiin Etelä-Afrikkaan, Ulchiniin Etelä-Koreaan sekä Daya Bayhin ja Ling-Aoon Kiinaan.[4]
Vuonna 1989 Framatome yhdessä Siemensin kanssa alkoi kehittää uutta reaktorityyppiä, EPR:ää. Vuonna 2003 Teollisuuden Voima tilasi Framatomen ja Siemensin konsortiolta EPR-reaktorin Olkiluotoon. Framatomen nimen muututtua Arevaksi EDF tilasi siltä vuonna 2007 EPR-reaktorin Ranskan Flamanvilleen ja Taishan Nuclear Power Company kaksi reaktoria Kiinaan. Vuonna 2009 Siemens irtautui Areva-konsernista. Vuonna 2016 EDF tilasi kaksi EPR-reaktoria Iso-Britannian Hinkley Pointiin.[4] Kun Areva-konserni vuonna 2016 jaettiin osiin, niin Olkiluoto 3 -projekti jäi vanhaan Arevaan, vaikka muu reaktoriliiketoiminta siirrettiin uuteen yritykseen, joka myöhemmin nimettiin taas Framatomeksi.[3] Vuonna 2018 maailman ensimmäinen EPR Kiinan Taishanissa valmistui.[4]
Framatome omistaa Ranskassa Le Creusot'n tehtaan, jossa valmistetaan takomalla suuria teräskomponentteja ydinvoimaloihin. Tehtaan toiminta pysäytettiin joulukuussa 2015, kun Ranskan viranomaiset havaitsivat ongelmia laadunhallinnassa. Tuotanto käynnistettiin uudelleen tammikuussa 2018.[5]
Framatome yhdessä Siemensin kanssa olisi toimittanut automaatiojärjestelmän Hanhikiven ydinvoimalaan Pyhäjoelle,[6] mutta koko rakennusprojekti peruttiin vuonna 2022.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Governance Framatome. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Framatome at a glance (Sivut 8 ja 36) Framatome. Viitattu 25.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d New NP resurrects Framatome name World Nuclear News. 4.1.2018. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Our organization evolves Framatome. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Review of Le Creusot records passes milestone World Nuclear News. 18.7.2018. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Sipola, Timo: Ranskalais-saksalainen Framatome-Siemens -konsortio toimittaa Pyhäjoen ydinvoimalan automaatiojärjestelmän Yle Uutiset. 2.10.2019. Viitattu 26.1.2021.
- ↑ Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa Yle Uutiset. 2.5.2022. Viitattu 25.11.2023.