Ydinvoimala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ydinvoimala eli ydinvoimalaitos on ydinvoimaan perustuva teollinen voimalaitos. Ydinvoimalan toiminta-ajatus perustuu siihen, että korkeasti rikastettua uraania asetellaan polttoainesauvoihin ketjureaktion aikaansaamista varten. Jotta reaktio saisi alkunsa, on kriittinen massa ensin ylitettävä. Halkeamisreaktio tulee voida myöskin hallita, mikä yleensä hoidetaan kauko-ohjatusti säädeltävien säätösauvojen avulla. Siten voidaan hallita tarkasti fissioreaktion voimakkuutta. Siinä voidaan käyttää useita tekniikoita ydinfission hidastukseen. Grafiitti on yksi tähän tarkoitukseen sopiva materiaali. Ydinreaktiota voidaan säädellä myöskin raskaan veden avulla.

Yksi grafiittihidasteisen reaktorin ongelma on se, että sen polttoaineen hajoamistuloksia voidaan helposti käyttää ydinaseisiin, plutoniumin muodossa. Tšernobylin ydinvoimala oli tämän tyyppinen voimalaitos.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen sähköverkkoon sähköä tuottava ydinvoimalaitos, Obninskin ydinvoimalaitos, aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 Neuvostoliitossa. Ydinvoimalaitos yhdistettiin sähköverkkoon noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen sähköä tarpeeksi noin 2 000 kotitaloudelle.[1] Sen sijaan maailman ensimmäinen täyden mittakaavan ydinvoimalaitos, Sellafield, avattiin 17. lokakuuta 1956 Isossa-Britanniassa.[2]

Ydinvoimalan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoimalan voimantuotto perustuu turbiineihin, kuten esimerkiksi kaasuvoimalla ja vesivoimalla käyvissä voimaloissa. Ydinreaktion tuottama lämpö ohjataan vetenä voimalaan turbiinien juoksupyöriin, ja tämä niin kutsuttu ensiökierron vesi sitten jäähdytetään. Ydinvoimalat sijaitsevat yleensä joko meren taikka jonkin muun suuren vesistön äärellä, jotta saadaan riittävän suuri määrä vettä jäähdytystä varten. Ensiökierron vesi on radioaktiivista. Niin kutsutun toisiokierron vesi taas ei vastaavasti ei ole, joten se voidaan johtaa siihen vesistöön, mistä tämä vesi on ollut peräisin ollutkin. Toisiokierto toimii sekin voimalan jäähdytyksessä, mutta ei ole suoraan kosketuksessa mihinkään säteilevään materiaaliin.

Ydinvoimalat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ydinvoima Suomessa

Suomessa on toiminnassa kaikkiaan neljä ydinvoimalaa. Niistä kaksi sijaitsee Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Olkiluodon voimalat rakensi ruotsalainen Asea-Atom. Loviisan VVER-voimalat rakennettiin puolestaan Suomen ja Neuvostoliiton väliseen clearing-kauppaan liittyen, ja Neuvostoliitossa käytettyihin vesijäähdytteisiin vastaaviin ydinvoimaloihin pohjautuen.

OL 3 eli Olkiluodon kolmas ydinvoimala on rakenteilla, ja se on rakentamisaikataulustaan myöhästynyt. Pääasiallinen rakentaja on ranskalainen Areva, entinen Cogema. Voimalan käyttöönotto piti alunperin tapahtua vuonna 2012. Pyhäjoen Hanhikivelle on suunniteltu 1 200 megawatin ydinvoimalaa, jonka rakentajaksi on kaavailtu venäläistä Rosatom-nimistä yritystä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. From Obninsk Beyond: Nuclear Power Conference Looks to Future IAEA. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)
  2. 1956: Queen switches on nuclear power BBC. Viitattu 21.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]