Olkiluodon ydinvoimalaitos

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Havainnekuva Olkiluodosta Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua. Keskellä Olkiluoto-1.
Havainnekuva Olkiluodosta Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön valmistuttua. Keskellä Olkiluoto-1.

Olkiluodon ydinvoimalaitos sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoella ja sen omistaa Teollisuuden Voima Oyj (TVO). Olkiluodolla tuottaa sähköä kaksi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden molempien nimellissähköteho on 860 megawattia[1]. Vuosittainen sähköntuotanto on hieman yli 14 TWh[2], joka on lähes 15% Suomessa tuotetusta sähkösta. Kolmas yksikkö on rakenteilla ja tämän EPR-tyyppisen reaktorin on määrä valmistua kesällä 2011[3][4]. Uuden ydinvoimalaitosyksikön toimittaa Areva NP:n ja Siemens AG:n muodostama konsortio, ensin mainitun toimittaessa reaktorin ja jälkimmäisen vastatessa turpiinilaitoksesta.

Olkiluodon ydinvoimalaitos teki vuonna 2007 käyttöhistoriansa parhaan tuotantotuloksen. Tuotanto oli samaa luokkaa edellisenä vuonna tehdyn ennätyksen kanssa eli 14,4 terawattituntia ja käyttökerroin kasvoi 0,2 %:a 95,6 prosenttiin.[5][6]

TVO ei tavoittele Olkiluodon yksiköillä voittoa, vaan se tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Omistajat, jotka ovat pääasiassa metsä- ja sähköyhtiöitä, käyttävät tuotetun sähkön itse tai myyvät sitä eteenpäin.

Laitosyksikkö[7] Toimittaja, Tyyppi Nettosähköteho Rakentaminen aloitettu Kytketty verkkoon Kaupallinen tuotanto
Olkiluoto-1 ASEA-Atom, BWR 860 MW 01.02.1974 02.09.1978 10.10.1979
Olkiluoto-2 ASEA-Atom, BWR 860 MW 01.08.1975 18.02.1980 10.07.1982
Olkiluoto-3 Areva NP & Siemens AG, EPR 1600 MW 12.08.2005 Rakenteilla Kesällä 2011

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ydinvoimalaitosyksiköt

[muokkaa] Olkiluoto-1

[muokkaa] Historia

Olkiluoto-1 ja -2 ovat ASEA-Atomin (nykyään osa Westinghousea) 1970-luvun lopulla toimittamia kiehutusvesireaktoreita. Tuolloin ruotsalainen ydinalan osaaminen oli maailman huippua, tästä esimerkkinä pääkiertopumppujen sijoitus suoraan painesäiliön reuna-alueelle, jolloin reaktorisydämen jäähdytyskiertoon ei tarvita ulkoisia putkiluuppeja. Laitosten alkuperäinen teho oli 660 MWe, josta sitä on nostettu useiden vaiheiden jälkeen nykyiseen tehoon (1984: 710 MWe, 1998: 840 MWe, 2006: 860 MWe). Tehon nostot on mahdollistanut turpiinitekniikan modernisointi ja reaktorin lämpötehon kasvattaminen kehittyneen tekniikan myötä. Laitosyksiköiden kokonaishyötysuhde on noin 34%.[8] TVO uusii molempien laitosten matalapaineturpiinit vuoden 2010 ja 2011 vuosihuolloissa, kuten myös ykkösyksikön generaattorin. Hyötysuhde paranee muutosten seurauksena noin prosentin, jolloin samalla reaktorin tuottamalla lämpöteholla saadaan tuotettua 25 MW enemmän sähkötehoa.[9]

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Laitosyksiköllä sattuneet INES-2 luokan tapahtumat:

1985 Ulospuhallusjärjestelmän ohjausjärjestelmän viat
1989 Metallijauhetta säätösauvakoneistossa ja primääripiirissä

[muokkaa] Reaktori

Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine, säätösauvat, vedenerotin ja höyrynkuivain. Vesi pumpataan syöttövesipumpuilla reaktoriin, jossa se kiertää pääkiertopumppujen aikaansaamassa pääkiertovirtauksessa. Veden kiertäessä reaktorisydämen läpi osa siitä höyrystyy ja kulkee vedenerottimen sekä höyrynkuivaimen kautta turpiinille veden palautuessa takaisin pääkiertovirtaukseen. Reaktorisydän koostuu 121 säätösauvasta ja 500 polttoainenipusta, joissa on uraania noin 90 t. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja pääkiertopumpuilla. Tarvittaessa ketjureaktio voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku (alle 4 s), joka nostaa säätösauvat reaktoriin vedellä, joka on paineistettu typen avulla. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Jos säätösauvat eivät toimi lainkaan voidaan ketjureaktio silti pysäyttää pumppaamalla boorihappoa sisältävää vettä reaktoriin, jolloin neutronit absorpoituvat booriin.[8]

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 2500 MW
Höyrynvirtaus 1260 kg/s
Käyttöpaine 70 bar
Syöttöveden lämpötila 185 °C
Tuorehöyryn lämpötila 286 °C
Polttoainenippujen määrä 500
Polttoainesauvoja nipussa 91-100
Polttoainenipun massa 292-331 kg
Uraanin kokonaismassa n. 90 t
Säätösauvojen lukumäärä 121

[muokkaa] Turbiinilaitos

Turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja neljästä matalapaineturbiinista, kaikki turpiinit ovat kaksivirtaustyyppisiä. Höyry paisuu ensin korkeapaineturpiinissa, josta se kulkee välitulistimille. Kosteudenerottimissa erotetaan höyrystä vesi ja välitulistimissa tulistetaan höyry, jonka jälkeen se paisuu matalapaineturbiineissa lauhduttimen paineeseen. Lauhduttimessa höyry tiivistyy vedeksi, jonka jälkeen se pumpataan lauhdepumpuilla kolmen matalapaine-esilämmittimen lävitse edelleen syöttövesipumpuille. Syöttövesi kulkee vielä kahden korkeapaine-esilämmittimen lävitse ennen saapumistaan reaktoriin. Tehoajolla turbiinissa kiertää kaikkien kiehutusvesilaitosten tapaan reaktorin neutronisäteilyssä aktivoitunut höyry ja turbiini ei ole luoksepäästävissä.[8]

Tietoja turpiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 67 bar
Tuorehöyryn lämpötila 283 °C
Välitulistushöyryn paine 6,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 250 °C
Kierrosluku 3000 rpm
Lauhduttimen paine 0,05 bar
Jäähdytysveden määrä 29500 kg/s
Jäähdytysveden lämpötilan nousu 13 °C

[muokkaa] Olkiluoto-2

[muokkaa] Historia

Olkiluoto-2 on lähes identtinen kuin Olkiluoto-1 muutamia pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Laitosyksikön teho nostettiin 860 megawattiin vuonna 2005 modernisoimalla turpiinitekniikkaa.

Kansainvälisellä INES-asteikolla laitoksen käyttöhistoriassa ei ole käynyt INES 2-luokkaa vakavampia tapahtumia. Ainoa laitosyksiköllä sattunut INES-2 luokan tapahtuma:

1991 Kytkinlaitospalosta aiheutunut ulkoisten sähköverkkojen menetys

[muokkaa] Olkiluoto-3

Katso myös European Pressurized Water Reactor

[muokkaa] Historia

Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluodon ydinvoimalaitokselle aloitettiin 12. elokuuta 2005[10] eduskunnan äänestettyä rakentamisen puolesta 2002.

Olkiluoto-3 on EPR-tyyppinen voimala ja ensimmäinen laatuaan maailmassa. Valmistuessaan reaktori on myös sähköteholtaan suurin, 1600 MWe. Voimala on kehitetty ranskalaisten N4 (entinen Framatome ANP) ja saksalaisten Konvoi-painevesilaitosten kokemuksia hyödyntäen. Se edustaa niin kutsuttua kolmannen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaa. Laitoksen perusratkaisut pohjautuvat jo käytössä olevaan tekniikkaan, mutta sen energiataloutta, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty. Reaktorissa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään matkustajalentokoneen törmäyksen. Valmistuttuaan voimala työllistää noin 200 henkeä.

[muokkaa] Rakennustyömaa

Reaktorin rakennustöistä vastaa ranskalainen teollisuuskonserni Areva. Suoria alihankkijoita ja toimittajia Olkiluoto-3:n työmaalla on 42 maasta yhteensä noin 1 500. Näistä yli 600 on suomalaisia. Työmaa työllisti keväällä 2007 noin 1 200 henkeä, joista noin puolet olivat suomalaisia;[11] syksyllä 2007 työntekijöitä oli noin 2200, joista kolmannes suomalaisia, kolmannes puolalaisia ja loput muun muassa saksalaisia, ranskalaisia ja slovakeja. Työmaan vahvuus noussee huippuunsa syksyllä 2008, jolloin työntekijöitä on määrä olla noin 3500. Työmaa-alueen pinta-ala on kymmenen hehtaaria.[12] Hankkeeseen osallistuu noin 60 suomalaista yhtiötä. TVO:n tavoite on ollut 50% kotimaisuusaste voimalan rakentamisessa, mutta rakennustöiden edettyä näyttää siltä, että tästä tavoitteesta voidaan hieman jäädä. Suomalaisten rakennusalan urakoitsijoiden mielestä urakkaehtoja pidetään hankalina ja riskejä suurina, joka on vähentänyt suomalaisyhtiöiden intoa osallistua rakennustöihin.[13]

[muokkaa] Rahoitus

Hankkeen alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa, mutta arvio on sittemmin noussut 3,7 miljardiin. Osakkeenomistajien odotetaan rahoittavan hankkeesta noin 20–25 %. Suurin osa muusta rahoituksesta järjestettiin 1,95 miljardin euron syndikoidulla luotolla saksalaisesta pankista. Areva on saanut 610 miljoonan euron vientituen rakennushankkeelle.[14] Ranskan vientitakuulaitos antoi 570 miljoonan euron takauksen TVO:n lainalle, josta Greenpeace ja EREF tekivät kantelun Euroopan komissiolle väittäen sen pienentäneen rahoituskustannuksia EU:n kilpailusääntöjen vastaisesti. Euroopan komissio tutki asian lokakuussa 2006 aloittamassaan tutkimuksessa ja totesi väitteen perättömäksi, koska takaukset eivät olleet alle markkinahintojen.[15][16] Laitostoimittajan valintaan tai hankkeen toteuttamiseen takaus ei vaikuttanut, sillä näitä rahoitusjärjestelyjä ei ollut ennen päätöksentekoa.[17] Ympäristöjärjestö Greenpeace moitti komission päätöstä tuoreeltaan.

[muokkaa] Viivästyminen

Voimalan valmistuminen on viivästynyt useampaan otteeseen. Kaupallisen sähköntuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2011 eli kaksi vuotta suunniteltua myöhemmin.[18][19] Teollisuuden Voima on ilmoittanut antavansa tarkemman arvion käyttöönoton ajankohdasta syksyllä 2009.[12] Reaktorin rakentamista ovat hidastaneet laitostoimittajalle yllätyksenä tullut suomalainen tarkkuus ydinvoima-alalla niin tilaajan kuin viranomaisenkin toimesta[20][21] ja käytetyn uuden teknologian kanssa yhteensopimaton ylioptimistinen rakennusaikataulu. Helmikuussa 2008 uutisoitiin, että Arevan mielestä rakennustöiden viivästyminen johtuu suomalaisen teknisen tarkastuksen hitaudesta ja siten TVO:sta. Areva antoi myös ymmärtää, ettei se olisi yksinään vastuussa viivästymiskuluista.[22] OL3-projektinjohtaja Martin Landtman totesi, ettei Areva ollut toimittanut vielä tuolloinkaan kuin puolet kaikesta suunnitteluaineistosta ja ettei uutta ydinvoimaa rakenneta ilman piirustuksia ainakaan Suomessa.[23] Helsingin Sanomien mukaan työ kärsii myös työtapa-, työvoimapula- ja johtajaongelmista sekä sopimuskiistoista alihankkijoiden kanssa.[12]

Voimalan rakentamiseen liittyviä laatupoikkeamia oli toukokuuhun 2007 asti raportoitu noin 1500, joista selvittämättömiä poikkeamia oli tuolloin noin 600.[24][25] Tuotepoikkeamia näistä oli alle 500 ja toimintapoikkeamia noin 1000. Selvittämätön poikkeama tarkoittaa tehtyä poikkeamaa, jota laadunvalvontaorganisaatio ei ole vielä ehtinyt tarkastaa. Tuotepoikkeama on esimerkiksi vika komponentissa tai ultraäänellä havaittu virhe hitsisaumassa. Suurin osa näistä poikkeamista on pieniä vikoja ja helposti korjattavissa. Toimintapoikkeamat ovat puutteita yhtiöiden laadunhallinnassa, joita ovat muun muassa ongelmat henkilöiden tai organisaatioiden pätevyyden osoittamisessa. Julkisuudessa esitetty näkemys, että turvallisuuspuutteita olisi huomattava määrä on virheellinen.[26] Poikkeamaraportoinnin avulla on tarkoitus saattaa poikkeaman kohde vastaamaan alkuperäisiä vaatimuksia oli se sitten asia, laite tai muu tuote. TVO ja Säteilyturvakeskus ovat raportoineet julkisuuteen kaikki merkittävät tuotepoikkeamat, joita ovat olleet liian suuri veden osuus pohjalaatan betonissa, reaktorirakennuksen teräsverhouksen hitsaussauman ohjeita suurempi leveys, pääkiertoputkien materiaalin liian suuri raekoko, turpiinirakennuksen suunnitteluvirheet ja hitsausvirheet teräsvuorausrenkaissa.[26]

Olkiluoto-3:n on arvioitu laskevan sähkön hintaa merkittävästi Pohjoismaissa ja voimalaitoksen käyttöönoton viivästyminen pitää osaltaan sähkön hintaa korkealla. Elfi on arvioinut vaikutuksen olevan vähintään 3 €/MWh ja näin laskemalla saadaan viivästymisen hinnaksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille noin 3 miljardia euroa. Kyseessä ei siis ole ydinvoimasta vaan nykyisten energiantuotantomuotojen kalleudesta aiheutuva kulu. Olkiluoto-3:n tuottamalla energialla voidaan sähkön hintaa laskea, joka on nyt vain viivästynyt.[27]

[muokkaa] Ympäristöjärjestöjen kritiikki

Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut hanketta ja pitää rakentamisessa käytettyjä osia laaduttomina. Säteilyturvakeskuksen mukaan suurin osa laatupoikkeamista on pieniä eikä vaadi korjausta, vaan laskelmat tai lisätestaus riittää. Greenpeace on myös syyttänyt TVO:ta väärän tiedon levittämisestä hankkeen suhteen. TVO ja STUK ovat kiistäneet Greenpeacen syytökset ja pitävät niitä perättöminä.[28][29] 28. toukokuuta 2007 Greenpeace järjesti mielensoituksen vastalauseena voimalan rakentamiselle ja väitetyille turvallisuusuhille. Kuusi ihmistä kiipesi yhteen voimalan työmaan nostureista ja viipyi siellä usean päivän ajan.[30]

[muokkaa] Reaktori

Painevesilaitoksessa reaktorissa oleva vesi ei kiehu vaan kuumentunut primääripiirin vesi höyrystää sekundääripiirin vettä höyrystimissä, jotka ovat U-putkityyppisiä lämmönvaihtimia. Primääripiiri koostuu reaktorista ja paineistimesta, sekä neljästä pääkiertopiiristä, joissa kussakin on pääkiertopumppu, höyrystin ja tarvittavat putkistot. Reaktorin pikasulku voidaan tehdä pudottamalla säätösauvat tai pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin.

Tietoja reaktorista
Reaktorin lämpöteho 4300 MW
Primääripiirin virtaus 22250 kg/s
Käyttöpaine 155 bar
Reaktoriin tulevan veden lämpötila 295,9 °C
Reaktorista lähtevän veden lämpötila 327,5 °C
Polttoainenippujen määrä 241
Polttoainesauvoja nipussa 265
Polttoainenipun massa 735 kg
Uraanin kokonaismassa n. 128 t
Säätösauvojen lukumäärä 89

[muokkaa] Turbiinilaitos

Siemensin valmistama turbiinilaitos koostuu yhdestä korkeapaineturbiinista ja kolmesta matalapaineturbiinista[31], muuten prosessi on hyvin samankaltainen kuin kahdella aikaisemmallakin laitosyksiköllä. Esilämmittimiä on enemmän kuin vanhemmilla laitoksilla. Painevesilaitoksen turbiini on luoksepäästävissä myös käytön aikana, koska primääripiirin aktivoitunut vesi kiertää ainoastaan reaktorirakennuksen sisällä.

Tietoja turbiinilaitoksesta
Tuorehöyryn paine 75,5 bar
Tuorehöyryn lämpötila 290 °C
Tuorehöyryn massavirta 2443 kg/s
Välitulistushöyryn paine 9,5 bar
Välitulistushöyryn lämpötila 278 °C
Kierrosluku 1500 rpm
Lauhduttimen paine 0,03 bar
Jäähdytysveden määrä 57000 kg/s

[muokkaa] Olkiluoto-4 YVA

Teollisuuden Voima tekee ympäristövaikutusten arviointia Olkiluotoon sijoitettavalle neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle, jonka sähköteho olisi 1000-1800 MW. Jos suunnitelma toteutuu tavoitteena olisi rakentamisen aloittaminen 2013 ja voimalaitoksen käyttöön ottaminen noin 2018.[32] YVA-selostus saatiin valmiiksi ja jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 14. helmikuuta 2008.[33]

Säteilyturvakeskus julkaisi lausuntonsa YVA-selostuksesta 22. huhtikuuta 2008. Säteilyturvakeskus totesi YVA-selostuksen kattavan Olkiluodon mahdollisen neljännen laitosyksikön ympäristövaikutukset STUK:n kannalta. Lausunnossa todettiin kuitenkin parannettavaa mm. merenpinnan nousun, mahdollisen onnettomuuden vaikutusten ja väestönsuojelutoimien ja jäähdytysvesiratkaisujen osalta, joita on esitettävä kattavammin mahdollisessa rakentamislupahakemuksessa.[34][35]

[muokkaa] Muut voimalaitoksen toimintaan liittyvät rakennukset

Voimalaitosalueella sijaitsee myös käytetyn polttoaineen varasto, jossa on vesialtaissa varastoituna kulunut polttoaine odottamassa loppusijoitusta. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastoilla pakataan voimalaitoksilla syntynyt jäte betoniarkkuihin ja viedään välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan loppusijoitusluolaan.

[muokkaa] Vierailukeskus

Voimalaitoksen lähellä sijaitsee vierailukeskus, jossa voi käydä tutustumassa ydinsähkön tuotantoon.[36]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 860 MW:n kiehutusvesireaktorit OL1 ja OL2 (HTML) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 10.2.2008.
  2. ↑ 2006 Vuosikertomus (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  3. ↑ OL3 - Ajankohtaista syyskuussa 2007 (HTML) 19.9.2007. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  4. ↑ Areva arvioi Olkiluodon valmistuvan kesällä 2011 (HTML) 28.12.2007. YLE Uutiset. Viitattu 28.12.2007.
  5. ↑ Taloussanomat–STT: Olkiluodosta tulvi kaikkien aikojen sähkövirtaus (XHTML) Taloussanomat. Viitattu 2.1.2007.
  6. ↑ Olkiluodon voimalaitos teki tuotantoennätyksen (HTML) 2.1.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 2.1.2008.
  7. ↑ Finland, Republic of: Nuclear Power Reactors (HTML) Power Reactor Information System. IAEA. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 Ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (PDF) Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  9. ↑ TVO uusii OL1- ja OL2-laitosyksiköiden matalapaineturpiinit (HTML) 5.6.2007. Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 13.11.2007.
  10. ↑ Olkiluoto-3 IAEA Power Reactor Information System. Viitattu 11.4.2007.
  11. ↑ Olkiluodon laitostoimittaja valaa pääkiertoputkistot uusiksi 20.3.2007. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  12. ↑ 12,0 12,1 12,2 Nils-Eric Backman: Olkiluodon tarkka valmistumisaika ei ole arvioitavissa 20.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.9.2007.
  13. ↑ Ydinvoimalan kotimaisuusaste voi jäädä tavoitteista 11.10.2007. YLE Uutiset. Viitattu 11.10.2007.
  14. ↑ The Economics of Nuclear Power Sustainable Development Commission. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
  15. ↑ EU hyväksyi Ranskan takuut TVO:lle 26.9.2007. YLE. Viitattu 26.9.2007.
  16. ↑ Komissio katsoo, ettei Ranskan valtion TVO:lle myöntämä takaus ole valtiontukea 26.9.2007. YLE. Viitattu 27.9.2007.
  17. ↑ EU Commission investigates financing of Olkiluoto nuclear plant 25.10.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007. (englanniksi)
  18. ↑ OL3:n rakennustyöt etenevät - mutta oletettua hitaammin Teollisuuden Voima Oy. Viitattu 20.4.2007.
  19. ↑ Olkiluodon rakennustyöt viivästyvät 10.8.2007. Aamulehti. Viitattu 10.8.2007.
  20. ↑ Areva's first half results hit by Olkiluoto 3 delays 2.10.2006. Nuclear Engineering International. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  21. ↑ Areva käy Olkiluodossa kärsimyspolkua 21.12.2006. talentum.com. Viitattu 20.4.2007.
  22. ↑ Areva syyttää ydinvoimalan viivästymisestä TVO:ta 26.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 26.2.2008.
  23. ↑ TVO yllättynyt Arevan viivästymissyytöksistä 27.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 27.2.2008.
  24. ↑ Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa 10.7.2006. STUK. Viitattu 20.4.2007.
  25. ↑ Anna Karismo: Olkiluodon ydinvoimatyömaalla ilmennyt 1 500 laatupoikkeamaa 28.5.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2007.
  26. ↑ 26,0 26,1 Olkiluoto 3:n laatupoikkeamat korjataan 28.5.2007. STUK. Viitattu 18.6.2007.
  27. ↑ Olkiluoto 3:n myöhästyminen tulee kalliiksi pohjoismaisille sähkönkäyttäjille 10.9.2007. Suomen ElFi Oy. Viitattu 15.2.2008.
  28. ↑ Olkiluodon turvallisuusongelmat paisumassa skandaaliksi 3.4.2007. Greenpeace. Viitattu 20.4.2007.
  29. ↑ Greenpeace: Olkiluodon ydinvoimalassa turvallisuusskandaali 3.4.2007. YLE uutiset. Viitattu 20.4.2007.
  30. ↑ Rantanen, Jari: Greenpeace hakee julkisuutta Olkiluodon nosturin puomilta (HTML) 29.5.2007. Turun Sanomat. Viitattu 13.11.2007.
  31. ↑ Olkiluoto 3 "EPR - Characteristics" (HTML) Areva NP. Viitattu 13.11.2007. (englanniksi)
  32. ↑ Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto (PDF) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 22.1.2008.
  33. ↑ Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön YVA-selostus valmis - Selostus jätettiin tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (HTML) 14.2.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 15.2.2008.
  34. ↑ OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-SELOSTUS (PDF) STUK. Viitattu 22.4.2008.
  35. ↑ STUKin lausunto Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksesta: Merenpinnan nousu arvioitava huolellisesti (HTML) 22.4.2008. STUK. Viitattu 22.4.2008.
  36. ↑ Tule vierailulle (HTML) Teollisuuden Voima Oy.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Koordinaatit: 61°14′13″N, 21°26′27″E

Ydintekniikka
Ydinfysiikka Atomi | Fissio | Fuusio | Säteily | Radioaktiivisuus | Ionisoiva säteily
Ydinvoima Ydinpolttoainekierto | Säteilyturvallisuus | Ydinturvallisuus | Ydinjätehuolto | Geologinen loppusijoitus | Uraani | Uraanin esiintyminen | Uraanikaivos | Uraanin väkevöinti | Plutonium
Ydinreaktori RBMK-reaktori | Hyötöreaktori | Kiihdytinreaktori | Fuusioreaktori | Painevesireaktori | EPR-reaktori | Nestemäisellä metallilla jäähdytetty reaktori | Ydinvoiman käyttökohteet
Ydinaseet Ydinsota | Vetypommi | Neutronipommi | Ydinaseriisunta
Ydinonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus | Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus | Luettelo ydinonnettomuuksista | Luettelo ydinlaitostapahtumista | Ydinvoimalan sydämen sulamisonnettomuus | INES-asteikko
Ydinvoima Suomessa Olkiluodon ydinvoimalaitos | Loviisan ydinvoimalaitos

muokkaa
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluodon_ydinvoimalaitos
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä