Säteily

Suurin osa sähkömagneettisesta säteilystä on ei-ionisoivaa. Näkyvää valoa suurienergiaisempi röntgensäteily, ultraviolettisäteily ja gammasäteily voivat kuitenkin ionisoida atomin. Jos atomi absorboi sähkömagneettista säteilyä, atomista tulee itse epävakaa. Hiukkassäteilystä alfasäteily ja neutronisäteily voivat tönäistä elektronin pois radaltaan, jolloin atomista tulee positiivisesti varautunut. Elektroni voi puolestaan asettua kiertämään atomia ja tehdä siitä negatiivisesti varautuneen. Ydinsäteily on säteilyä joka on peräisin atomiytimestä. Gamma- Röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa

Säteilyllä tarkoitetaan fysiikassa hiukkasten tai energian siirtymistä säteilylähteestä ympäristöön tai kohteeseen.

Erilaisia säteilyn lajeja:

Ydintekniikka

Ydinfysiikka	Atomi \| Fissio \| Fuusio \| Säteily \| Radioaktiivisuus \| Ionisoiva säteily
Ydinvoima	Ydinpolttoainekierto \| Säteilyturvallisuus \| Ydinturvallisuus \| Ydinjätehuolto \| Geologinen loppusijoitus \| Uraani \| Uraanin esiintyminen \| Uraanikaivos \| Uraanin väkevöinti \| Plutonium
Ydinreaktori	RBMK-reaktori \| Hyötöreaktori \| Kiihdytinreaktori \| Fuusioreaktori \| Painevesireaktori \| EPR-reaktori \| Nestemäisellä metallilla jäähdytetty reaktori \| Ydinvoiman käyttökohteet
Ydinaseet	Ydinsota \| Vetypommi \| Neutronipommi \| Ydinaseriisunta
Ydinonnettomuus	Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus \| Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus \| Luettelo ydinonnettomuuksista \| Luettelo ydinlaitostapahtumista \| Ydinvoimalan sydämen sulamisonnettomuus \| INES-asteikko
Ydinvoima Suomessa	Olkiluodon ydinvoimalaitos \| Loviisan ydinvoimalaitos muokkaa