Säteily

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suurin osa sähkömagneettisesta säteilystä on ei-ionisoivaa. Näkyvää valoa suurienergiaisempi röntgensäteily, ultraviolettisäteily ja gammasäteily voivat kuitenkin ionisoida atomin. Jos atomi absorboi sähkömagneettista säteilyä, atomista tulee itse epävakaa. Hiukkassäteilystä alfasäteily ja neutronisäteily voivat tönäistä elektronin pois radaltaan, jolloin atomista tulee positiivisesti varautunut. Elektroni voi puolestaan asettua kiertämään atomia ja tehdä siitä negatiivisesti varautuneen. Ydinsäteily on säteilyä joka on peräisin atomiytimestä. Gamma- Röntgen-, ultravioletti- ja alfasäteilyä syntyy luonnostaan ydinreaktioissa

Säteilyllä tarkoitetaan fysiikassa hiukkasten tai energian siirtymistä säteilylähteestä ympäristöön tai kohteeseen.selvennä?

Sisällysluettelo

[muokkaa] Säteilytyyppejä

Säteilyn perustyyppejä ovat:

Tietyissä olosuhteissa syntyvillä sähkömagneettisen tai hiukkassäteilyn muodoilla on lisäksi erityisnimiä kuten

[muokkaa] Ionisoiva säteily

Ionisoiva säteily on sähkömagneettista tai hiukkassäteilyä, jossa yksittäisen hiukkasen tai kvantin energia on niin suuri, että se pystyy ionisoimaan atomeja. Sellaista ovat rötngensäteily sekä radioaktiivisista aineista lähtevät alfa-, beeta- ja gammasäteily.

[muokkaa] Säteilyturvallisuus

Monet säteilylajit, erityisesti ionisoiva säteily mutta myös eräät ionisoimattomat sähkömagneettisen säteilyn muodot, ovat terveydellisesti vaarallsia, minkä vuoksi säteilyturvallisuudesta on annettu lain säädöksiä. Toisaalta säteilyä käytetään lääketieteessä myös hyväksi sädehoidossa.

[muokkaa] Katso myös


fysiikkatyngät Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Voit auttaa laajentamaan myös muita samankaltaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut