Neutronipommi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neutronipommi (korkeasäteilyinen ase) on ydinase, joka vapauttaa huomattavasti enemmän neutronisäteilyä kuin tavanomainen atomipommi. Neutronisäteily läpäisee materiaaleja paremmin kuin muut säteilylajit, ja on se biologisesti vaarallisempi, koska se pystyy aiheuttamaan muutoksia atomien ytimissä. Neutronisäteily on pommin niin sanottua alkusäteilyä. Neutronipommi on pienikokoinen vetypommi, joka vapauttaa jopa 80 % reaktioenergiastaan hyvin nopeina neutroneina. Neutroniaseen teho on noin 1–10 kilotonnia, sen säteilyvaikutus ulottuu jopa 10 kertaa niin kauas kuin painevaikutus.

Neutronisäteilyn vaikutusala ulottuu suppeammalle kuin gammasäteilyn. Yhden kilotonnin neutronipommi tappaa kaksi kertaa laajemmalla alueella kuin 10 kilotonnin ”vakiotyyppinen” ydinase, mutta sen paine vaikuttaa viidesosan alueella.

Neutronipommin räjähdysteho ei ole koskaan kovin suuri, joten sillä ei voi säteilyttää laajoja alueita. Neutronipommi on tyypillinen taistelukentällä käytettävä taktinen ydinase. Jos ydinaseen voima on yli 50 kt, alkusäteilyllä ei ole merkitystä.

Neutronipommissa alkusäteilyn (neutroni- ja gammasäteilyn) osuus on noin kuusi kertaa enemmän kuin tavanomaisessa ydinaseessa.

Neutronipommi kehitettiin alun perin ohjustentorjunta-aseeksi. Neutronisäteily olisi tuhonnut vihollisen ydinkärjet avaruudessa, jossa ydinaseen painevaikutus on olematon. Kun ohjustentorjuntajärjestelmästä luovuttiin, neutronipommille yritettiin löytää käyttöä taktisena ydinaseena.

Neutroniasetta käytetään sodassa avoimessa maastossa olevaa hyökkäävää vihollista vastaan, esimerkiksi liikkuvissa panssareissa olevaa vihollista vastaan. Neutronisäteilyltä suojautuminen vaatii syvälle maahan kaivautumista. 1,5 m:n syvyinen kaivanto riittää räjähdyksen lähelläkin. Panssari ei suojaa, koska neutronien osuessa sen materiaaleihin vapautuu muuta säteilyä, ellei panssaria ole peitetty neutroneja imevällä aineella.

1 kilotonnin neutroniase 1000 metrin korkeudessa:

  • 300 m lamautuminen heti, kuolema 2 vrk kuluessa
  • 700 m lamautuminen 5 min kuluessa, kuolema alle 7 vrk:ssa
  • 700-1000 m sairastuminen 2 h, kuolema muutamassa viikossa

Tavanomainen 1 kt ase 1000 m:n korkeudessa: tappaa 2025 m:n päässä (paine, lämpö, säteily), aineellisia vahinkoja 5200 m:n päässä (paine, lämpö) Neutroniase 1 kt 1000 m:n korkeudessa: tappaa 2600 m:n päässä ( kauempana lähinnä säteily, lähempänä paine ja lämpö). Aineellisia vahinkoja tulee vielä 3573 m:n päässä.

Neutronipommista puhutaan usein aseena, joka ei tuhoa rakennuksia, mutta tappaa vain ihmiset. Jotta pelkkä neutronisäteily ulottuisi maan pinnalle, pitäisi pommi räjäyttää noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Vastaavasti pommin tehon pitäisi olla useita megatonneja. Tällainen ase on mahdollinen, mutta sellaista ei ole minkään valtion asevarastossa. Käytännössä ns. "neutronipommien" säteilyvaikutus on ulottunut vain hieman painevaikutusta kauemmaksi. Yhdysvallat on poistanut W-70-neutronikärjen valikoimistaan, eikä ole koskaan testannut täysimittaista neutronipommia. Puoluejohtaja Leonid Brežnev ilmoitti vuonna 1978 Neuvostoliiton kehittäneen oman neutronipommin, mutta pidättyneen toistaiseksi sen valmistamisesta. Kiina lienee testannut neutronipommia vuonna 1988.