Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Three Mile Islandin ydinvoimalaitos. Vaurioitunut kakkosreaktori on kuvassa taempi yksikkö. Voimalaitoksen kuvassa näkyvä sylinterimäinen suojarakennus toimi suunnitellusti eristäen radioaktiiviset aineet sisäänsä[1]. Taustalla näkyvät suuremmat rakenteet ovat reaktorien jäähdytystorneja.

Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus 28. maaliskuuta 1979 on historian neljänneksi pahin ydinonnettomuus Tšernobylin ja Kyštymin onnettomuuden sekä Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Se on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon takia[2]. Onnettomuudessa ydinvoimalan kakkosyksikön (TMI-2) sydän osittain suli. Onnettomuus tapahtui Three Mile Islandin ydinvoimalassa lähellä Harrisburgin kaupunkia Pennsylvanian osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Yksikkö ehti olla käytössä alle vuoden. Paikkakunnan mukaan pelkästä "Harrisburgista" puhuminenkin viittaa yleensä Three Mile Islandin onnettomuuteen.

Onnettomuudessa vapautui radioaktiivisuutta arviolta 43 000 curieta kryptonia[3] (1,59 PBq), mutta vain alle 20 curieta (740 GBq) biologisilta vaikutuksiltaan merkittävää jodi-131a.[4] Ympäristöön vapautuneet määrät olivat kuitenkin pieniä, koska voimalaitoksen suojarakennus toimi suunnitellusti estäen merkittävät päästöt[1].

Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksia.[5][6][1] Voimakas julkinen reaktio onnettomuuteen selittyy ainakin kolmella asialla. Ensinnäkin, 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva The China Syndrome (suom. Kiina-ilmiö), joka käsitteli ydinvoimakatastrofia[7], toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaisten poliitikkojen ja kansalaisaktivistien lausunnoilla.[8] Suomessakin populäärimusiikkiyhtye Eppu Normaali lauloi onnettomuudesta hittikappaleessaan "Suomi-ilmiö".

Ykkösyksikkö on käytössä ja ilmoitettu suljettavaksi 2034, käyttöikää on tuolloin 60 v.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TMI-2:n yksinkertaistettu kaaviokuva
TMI-2:n sydän

Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Laitoksen ydinreaktori sammui automaattisesti. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten pitäisi ja instrumentointivian vuoksi valvomossa mittari oli jumiutunut osoittamaan normaalia tilannetta. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.

Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti. Three Mile Islandin onnettomuus on malliesimerkki usean teknisen vian ja operaattorin virheen yhtäaikaisesta ilmenemisestä.

Myös Three Mile Islandissa oli varauduttu useaan yhtäaikaiseen vikaan ja virheeseen monikerroksisilla turvajärjestelyillä siten, että yhden kerroksen epäonnistuessa seuraavat kerrokset estävät vaikutukset laitoksen ympäristössä. Three Mile Islandin onnettomuus ei aiheuttanut merkittäviä päästöjä eikä ympäristövaikutuksia. Lähialueiden asukkaiden evakuointia ei pidetty tarpeellisena varotoimena missään vaiheessa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta kylläkin merkittäviä materiaalisia vahinkoja laitoksen sisällä.

Onnettomuuden vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuden jälkeen ydinvoimalaitosten turvallisuutta on maailmalla parannettu onnettomuudesta saatujen opetusten mukaisesti. Erityisesti onnettomuuden jälkeen on ydinturvallisuusajattelussa painotettu vakavan onnettomuuden hallintaan ja henkilökunnan rutiinista poikkeavassa tilanteessa toimintaan varautumista.

Erityisen tärkeitä koulutuksen aspekteja ovat ongelmatilanteiden simulaatiot, eri henkilöiden vastuualueiden selvittäminen sekä selkeän komentoketjun luominen. Three Mile Islandin ja Tšernobylin onnettomuuksissa olivat yhteistä juuri inhimilliset virheet, joiden riskin vähentäminen on tunnustettu tärkeäksi osaksi ydinvoimaloiden turvallisuutta ympäri maailman. Suomessa on rakennettu täydellinen valvomosimulaattori koulutusta varten.

Onnettomuuden jälkeen Yhdysvalloissa ei ole rakennettu uusia ydinvoimalaitoksia. Käytössä olevien voimaloiden käyttöikää joudutaan jatkamaan aina 70 vuoteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus. Helsinki:Säteilyturvakeskus, 2004. s. 221-229. ISBN 951-712-500-3.
  2. IAEA & OECD: [www.iaea.org/Publications/Factsheets/English/ines.pdf The International Nuclear and Radiological Event Scale]. Wien, 2008.
  3. Nuclear Regulatory Commission, "Fact Sheet on the Three Mile Island Accident." [1]
  4. J. Samuel Walker, Three Mile Island: A Nuclear Crisis in Historical Perspective (Berkeley: University of California Press, 2004), p. 231.
  5. U.S. Nuclear Regulatory Commission Fact Sheet on the Accident at Three Mile Island. Available at http://www.nrc.gov/reading-rm/doc-collections/fact-sheets/3mile-isle.html/
  6. Hatch MC, Wallenstein S, Beyea J, Nieves JW, Susser M. Cancer rates after the Three Mile Island nuclear accident and proximity of residence to the plant. Am J Public Health 81: 719-724 (1991)
  7. Stephen J. Dubner and Steven D. Levitt. "The Jane Fonda Effect", The New York Times, 2007-09-16. Luettu 2008-12-29. 
  8. Tom McKenna (2004-08-10). "Lessons from Three Mile Island". Physics World. 

Koordinaatit: 40°09′15″N, 76°43′30″W