Ydinvoima Suomessa
Wikipedia
Ydinvoimaa Suomessa tuottavat neljä toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joilla tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä. Laitosyksiköistä kaksi on Satakunnan Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Suomen viides laitosyksikkö, Olkiluoto-3, on rakenteilla. Ydinvoiman lisärakentamisesta on käyty keskustelua ja Teollisuuden Voima TVO ja Fortum ovat aloittaneet uuden laitosyksikön ympäristövaikutusten arvioinnin.[1] Myös E.ON kaavaili uutta ydinvoimalaitosta,[2] mutta päätti hienoisten vastoinkäymisten jälkeen laittaa itsenäiset voimalaitossuunnitelmat jäihin. Fennovoima, joka on E.ONin ja suomalaisten energiayhtiöiden yhteisomistuksessa, selvittää sen sijaan 1500-2500 MW:n ydinvoimalaitoksen rakentamista.
| Laitosyksikkö[3] | Toimittaja, Tyyppi | Nettosähköteho | Rakentaminen aloitettu | Kytketty verkkoon | Kaupallinen tuotanto |
|---|---|---|---|---|---|
| Loviisa-1 | Atomenergoexport, VVER-440, PWR | 488 MW | 01.05.1971 | 08.02.1977 | 09.05.1977 |
| Loviisa-2 | Atomenergoexport, VVER-440, PWR | 488 MW | 01.08.1972 | 04.11.1980 | 05.01.1981 |
| Olkiluoto-1 | ASEA-Atom, BWR | 860 MW | 01.02.1974 | 02.09.1978 | 10.10.1979 |
| Olkiluoto-2 | ASEA-Atom, BWR | 860 MW | 01.08.1975 | 18.02.1980 | 10.07.1982 |
| Olkiluoto-3 | Areva NP & Siemens AG, EPR | 1600 MW | 12.08.2005 | Rakenteilla | 2011 |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käytössä ja rakenteilla olevat voimalaitokset
-
Pääartikkelit: Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Loviisan ydinvoimalaitos
[muokkaa] Käytössä olevat ydinlaitokset
Suomessa on neljä ydinreaktoria, joilla tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä. Lisäksi Espoon Otaniemessä on pieni tutkimusreaktori Triga (Triga Mark II). Reaktorin tuottamaa säteilyä käytetään tutkimuksen lisäksi aivokasvainten hoidossa käytettävään boorineutronikaappaushoitoon.
Sähköntuotannossa olevista ydinreaktoreista kaksi sijaitsee Satakunnassa Eurajoen Olkiluodon saarella, lähellä Raumaa. Niiden omistaja on TVO eli Teollisuuden Voima. Toiset kaksi Fortumin reaktoria sijaitsevat Itä-Uudellamaalla Loviisassa, ne on sijoitettu Hästholmenin saarelle.
Eurajoen kiehutusvesireaktorit (BWR) valmisti ruotsalainen Asea-Atom, nykyinen Westinghouse Electric Company, joka on osa japanilaista Toshibaa. Loviisan painevesireaktorit (PWR) ovat neuvostoliittolaisen Atomenergoexportin tuotosta. Loviisan 1. yksikkö aloitti sähköntuotannon helmikuussa 1977 ja 2. yksikkö marraskuussa 1980. Olkiluodon reaktorit otettiin tuotantokäyttöön vuosina 1979 ja 1982.
Ydinvoimaa piti rakentaa aikoinaan Suomeen nykyistä enemmän, muun muassa Helsinki osti Vuosaaren vierestä Sipooseen kuuluvan Granön saaren uutta ydinvoimalaitosta varten. Voimalaitoksia ei lopulta rakennettu läheskään visioituja määriä.
[muokkaa] Viides laitosyksikkö
Eduskunta antoi vuonna 2002 TVO:lle luvan rakentaa Olkiluotoon Suomen viidennen ydinvoimalaitosyksikön, Olkiluoto-3:n. Olkiluotoon. Yksikön oli tarkoitus olla tuotantokäytössä keväällä 2009, mutta sen valmistuminen myöhästyi toimittajan ongelmien takia, ja uuden aikataulun mukaan sen pitäisi olla kaupallisessa käytössä 2011. Uusi laitosyksikkö on tekniikaltaan painevesireaktori ja tarkemmin ns. kolmannen sukupolven kevytvesireaktori malliltaan EPR. Voimalaitos tulee olemaan valmistuessaan sähköteholtaan (1600 MW) maailman suurin yksikkö ja siten laitokseen tulee myös maailman suurin höyryturbiini. Uuden voimalaitoksen toimittaa ranskalaisen Framatomen (nyk. Arevan) ja saksalaisen Siemensin muodostama konsortio.
[muokkaa] Ehdotettu lisärakentaminen
Ydinvoiman lisärakentamisesta on tehty ehdotuksia julkisessa ydinvoimakeskustelussa. Ydinvoimahankkeiden kannattajien mukaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta ilman ydinvoimaa. Heidän mukaansa ydinvoiman keinoin voidaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja venäläisestä tuontisähköstä. Lisäksi 70- ja 80-lukujen taitteessa valmistuneet laitosyksiköt ovat vanhentumassa pian. Toisaalta energiakeskustelussa korostetaan, että ydinvoiman lisääminen ei ole välttämättömyys vaan valinta, ja että muun muassa energiansäästö ja uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat ydinvoimakysymystä oleellisempia Suomen energiapolitiikan kannalta.
Suomen poliittisista puolueista ydinvoiman lisärakentamista kannattaa Kokoomus.[4] Keskusta on linjannut hyväksyvänsä ydinvoiman lisärakentamisen.[5] Vihreät,[6] Vasemmistoliitto,[7] RKP[8] ja Perussuomalaiset[9] vastustavat sitä. Kristillisdemokraatit[10] ja SDP[11] ovat jättäneet kantansa avoimeksi. Eduskuntavaalien 2007 ehdokkaista yli puolet suhtautuivat kielteisesti kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen.[12]
[muokkaa] Fennovoima
Joulukuussa 2007 ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen valittiin Kristiinankaupunki, Pyhäjoki, Simo ja Ruotsinpyhtää. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan ydinvoimalaitosta, jonka sähköteho on 1500-2500 MW. Voimalaitoksella voisi olla joko yksi 1500-1800 MW:n reaktori tai kaksi 1000-1250 MW:n reaktoria. Kahden pienemmän reaktorin rakentamista samanaikaisesti yhden suuren sijaan pidetään turvallisuuden, tekniikan, talouden ja hanketoteutuksen perusteella huomioon otettavana vaihtoehtona.[13]
[muokkaa] Fortum
Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteenaan rakentaa uusi laitosyksikkö Loviisaan Hästholmenin saareen nykyisten voimalaitosten välittömään läheisyyteen. Fortum pyrkii varautumaan uuden ilmastomyönteisen ja kotimaisen sähköntuotannon lisäämiseen. Rakentamispäätös tultaisiin tekemään 2010-luvun alkuvuosina. Rakennettavan laitosyksikön sähkötehoksi kaavaillaan 1000-1800 MW.[14]
[muokkaa] Teollisuuden Voima
Teollisuuden Voima tekee ympäristövaikutusten arviointia Olkiluotoon sijoitettavalle neljännelle ydinvoimalaitosyksikölle, jonka sähköteho olisi 1000-1800 MW. Jos suunnitelma toteutuu tavoitteena olisi rakentamisen aloittaminen 2013 ja voimalaitoksen käyttöön ottaminen noin 2018.[15] YVA-selostus saatiin valmiiksi ja jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 14. helmikuuta 2008.[16]
[muokkaa] Valvonta
Suomessa ydinvoiman käytöstä määrätään ydinenergialaissa ([1]) seuraavaa:
- 5 § Yhteiskunnan kokonaisetu Ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
- 6 § Turvallisuus Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Muunlainen ydinenergian käyttö on Suomessa laitonta. Ydinenergialain ja muiden ydinenergiaa koskevien lakien ja määräysten noudattamista valvotaan sekä kansallisesti, että kansainvälisesti.
Kauppa- ja teollisuusministeriö eli KTM vastaa ydinenergian ylimmästä valvonnasta sekä ydinenergian käytön johdosta Suomessa. Ministeriö valmistelee alan lainsäädännön ja huolehtii sen täytäntöönpanosta. KTM osallistuu Suomen edustajana ydinalan kansainvälisten sopimusten valmisteluun. KTM valvoo Suomen ydinjätehuoltoa ja hallinnoi ydinsähkön hintaan lisätyistä maksuista kerättyä Valtion ydinjäterahastoa. KTM edustaa Suomea Euratomissa, IAEA:ssa ja OECD:n atomienergiajärjestössä (NEA) sekä pohjoismaisessa ydinturvallisuuden tutkimusohjelmassa (NKS).
Säteilyturvakeskus eli STUK on ydinvoimalaitosten suunnittelua ja käyttöä valvova laitosoperaattoreista ja poliittisista päättäjistä riippumaton viranomainen. Muissa maissa on vastaavat ydinturvallisuuden valvontaviranomaiset.
Euroopan atomienergiayhteisö eli Euratom on Euroopan unionin ydinvoima-alan yhteisö, jolla on viranomaisvaltuudet. Se valvoo ydinvoiman käyttöä Euroopan unionin alueella.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö eli IAEA on Yhdistyneiden kansakuntien ydinenergiajärjestö, joka valvoo ydintekniikan ja ydinaineiden käyttöä kansainvälisesti. Sillä on valvontaoikeus kaikissa ydinsulkusopimuksen allekirjoittajamaissa. Ydinsulkusopimuksen piiriin kuuluvat Pakistania, Intiaa ja Israelia lukuun ottamatta kaikki maailman itsenäiset valtiot.
[muokkaa] Raaka-aineiden louhinta
Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10.10. 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogema-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Päätös ei oikeuta koelouhintaan tai koerikastukseen. Valtaus on voimassa 5 vuotta. Yhtiö sai Enossa ja Kontiolahdella valtausoikeudet 18 alueeseen. Niiden kokonaispinta-ala on noin 1 500 hehtaaria. Valtausalueilta etsitään uraania ja toriumia.
Lisätietoa: Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
[muokkaa] Viitteet
- ↑ TVO aloittaa uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arvioinnin, luettu 17. huhtikuuta 2007
- ↑ E.ON ostamassa laitospaikan uudelle ydinvoimalalle Loviisasta, 17. huhtikuuta 2007
- ↑ http://www.iaea.org/programmes/a2/index.html, IAEA, Power Reactor Information System
- ↑ Energia- ja ilmastopoliittinen kannanotto 11. kseäkuuta 2006. Kansallinen Kokoomus. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ "— — Suomessa on varauduttava myös ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen." Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011 Suomen Keskusta r.p.. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Ryhmäpuheenvuoro ilmastonmuutosta ja energiansaannin turvaamista koskevassa välikysymyskeskustelussa 17. tammikuuta 2007. Vihreät. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 22. marraskuuta 2006. Vasemmistoliitto. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 Svenska folkpartiet. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 13. elokuuta 2006. Perussuomalaiset rp.. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet Kristillisdemokraatit. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Vaaliohjelma 11. marraskuuta 2006. SDP. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Kansanedustajaehdokkaat suhtautuvat kielteisesti ydinvoimaan 14. helmikuuta 2007. YLE uutiset. Viitattu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Kristiinankaupunki mukaan Fennovoiman ympäristöarviointiin (HTML) 17.12.2007. Fennovoima. Viitattu 22.1.2008.
- ↑ Ympäristövaikutusten arviointi Loviisassa (HTML) Fortum Oyj. Viitattu 22.1.2008.
- ↑ Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto (PDF) Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 22.1.2008.
- ↑ Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön YVA-selostus valmis - Selostus jätettiin tänään työ- ja elinkeinoministeriölle (HTML) 14.2.2008. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 15.2.2008.
