Eurajoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Eurajoki on myös joki.
Eurajoki
Euraåminne
Eurajoki.vaakuna.svg Eurajoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.eurajoki.fi
Sijainti 61°12′05″N, 21°43′50″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1869[1]
Pinta-ala ilman merialueita 349,29 km²
229:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 643,78 km²
187:nneksi suurin 2014 [2]
– maa 345,39 km²
– sisävesi 3,90 km²
– meri 294,49 km²
Väkiluku 5 948
159:nneksi suurin 31.1.2014 [3]
– väestötiheys 17,22 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [4]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 20,3 %
Äidinkieli 2012 [4]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 18,00 %
305:nneksi suurin 2013 [5]
Työttömyysaste 8,3[6] % (2012)
Kunnanjohtaja Harri Hiitiö[7]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013 - 2016[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.

10
8
4
3
2

Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 5 948 henkilöä.[3] Eurajoella asuu paljon myös ulkomaalaisia Olkiluodon työmaa-alueen takia. Eurajoen pinta-ala on 643,78 km², josta 3,90 km² on sisävesiä ja 294,49 km² merialueita.[2] Väestötiheys on 17,2 asukasta/km².

Sijainti ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Luvia, Nakkila ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä.[9] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Peipohjan ja Rauman välinen rautatie.

Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. Eurajoelle on suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala.

Nähtävyydet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimalaitos nähtynä vierailukeskuksesta.

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen.[10] Voimalassa ovat parhaillaan käynnissä kolmannen reaktorin rakennustyöt, jotka valmistuvat aikaisintaan vuonna 2014.[11]

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40 metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano.[12] Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, uusi kunnan päiväkoti Majakka, vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan.Eurajoella on tunnettu kunnan monenlaisista virkistymiskeskuksista Kunnassa on mm. Lahdenperän virkistymiskeskus, Pinkjärven virkistymiskeskus,Verkkokarin virkistymiskeskus. Parhaillaan Eurajoelle mietitään toista päiväkotia, joka tulisi Lapijoelle. Myös uudelle kirjastolle haetaan paikkaa kovasti.

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokilaisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva sekä Eurajokimissi. Eurajoen markkinoita on järjestetty 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, jonka jälkeen markkinat siirrettiin pois ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, harjoitusravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä.

Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yli 2000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon sekä hiihtoon. Veikot on kuuluisa isojen urheilutapahtumien järjestäjä. Joukkueseuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on edustusjoukkueen lisäksi useita juniorijoukkueita. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa mm. keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa mm. nuorisotaloissa sekä kunnan uudessa kuntokeskus Flamingossa, joka on avoinna kaikille kuntoilijoille joka päivä. Siellä harjoitellaan mm. zumbaa, jumppaa ja aerobicia. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään usein myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään usein harjoitusravikilpailuja.

Historia ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen vallit, joiden arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina.[13] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.[14]

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin 1000 henkeä. Irjanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja pyöräilijöitä kirkkoon.

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi kirkko, jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteella on myös kappeli.

Eurajoella toimii evankelisluterilainen Eurajoen seurakunta[15] , ja se on rukoilevaisuuden keskus.[16]

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.[17]

Eurajoella on uusi kulttuuritalo, joka on suosittu kulttuurikohde. Parhaillaan Eurajoelle mietitään uutta kulttuuritaloa, johon muuttaisi myös Eurajoen uusi kirjasto. Eurajoella järjestetään joka kesäkuu Eurajoki Games -urheilutapahtuma, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset urheilutähdet kilpailevat Eurajoen urheilukeskuksessa. Eurajoelle mietitään parhaillaan uuden kirjaston myötä myös uutta nuorisotaloa sekä uimahallia ja monitoimihallia.

Eurajoella on puhuttu usein kunnan kirjaston ahtaudesta, mutta nyt kunta on luvannut hakea tontin kunnan keskustasta. Uuteen kirjastoon tulee mm. kahvila, taidemyymälä, musiikkihuone ja kamarihuone.

Eurajoen kulttuuritalossa voltissa sijaitsee mm. apteekkimuseo.

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme.lähde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Eurajoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 724
1985
  
5 837
1990
  
6 145
1995
  
6 217
2000
  
5 910
2005
  
5 834
2010
  
5 923
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti, Köykkä, Lapijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mullila, Pappila, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki ja Väkkärä.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eurajoen historiaa – Eurajoki Eurajoen kunta. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  6. TEM Tilastotiedote 2013:1 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11. maaliskuuta 2013.
  7. Keskushallinto/yhteystiedot Eurajoen kunta. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  8. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 11. maaliskuuta 2013.
  9. www.eurajoki.fi
  10. Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  11. OL3-projekti TVO. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  12. O'Rourke, Petra: Eurajoen Foucault'n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 19.1.2011.
  13. Vuojoen kartanon historiaa Eurajoen kunta. Viitattu 12.5. 2009.
  14. Vuojoen kartanon restaurointi- hanke Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  15. Eurajoen seurakunta Viitattu 2.1.2010.
  16. Suuri tietosanakirja.
  17. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129, Otava 1950, Helsinki
  18. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 157, Otava 1979, Helsinki
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurajoki.