Eurajoki

Eurajoki Euraåminne
vaakuna	sijainti
www.eurajoki.fi
Sijainti	61°12′05″N, 21°43′50″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Perustettu	1869
Pinta-ala ilman merialueita	349,29 km² 238:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	643,78 km² 192:nneksi suurin 2012
– maa	345,39 km²
– sisävesi	3,90 km²
– meri	294,49 km²
Väkiluku	5 851 167:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	16,94 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	17,7 %
– 15–64-v.	63,5 %
– yli 64-v.	18,7 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	1,5 %
Kunnallisvero	18 % 318:nneksi suurin 2012
Työttömyysaste	9,96 % (2006)
Kunnanjohtaja	Harri Hiitiö
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2004 - 2008  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • Vas.	11 9 4 3

Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 5 851 henkilöä, joka on noussut 2000-luvulla yli kahdella sadalla (Satakunnassa eniten).^lähde? Eurajoella asuu paljon myös ulkomaalaisia Olkiluodon työmaa-alueen takia. Eurajoen pinta-ala on 643,78 km², josta 3,90 km² on sisävesiä ja 294,49 km² merialueita. Väestötiheys on 16,9 asukasta/km².

Sijainti ja liikenne

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Luvia, Nakkila ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 37 kilometriä. Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Peipohjan ja Rauman välinen rautatie. Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalan takia liikenne Eurajoen alueella on nelinkertaistunut.^lähde?

Parhailaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka otettaisiin käyttöön vuonna 2020. Eurajoelle on tulossa myös neljäs ydinvoimala. Eurajoki on edelleen itsenäinen kunta. Kun kuntaan on tulossa myös neljäs ydinvoimala, kirkonkylälle rakennetaan parhaillaan kahta isoa hissillistä kerrostaloa aivan kunnan keskustaan. Myös rivitaloja rakennetaan kirkonkylään. Ulkomaalaisia on ollut Eurajoen keskustassa jo monta vuotta. Ulkomaalaiset käyvät töissä Olkiluodossa.^lähde?Olkiluotolaiset ovat Eurajoelle majoittuneet Olkiluotoon sekä kunnan keskustan läheisyydessä on kaksi majoitusaluetta.

Nähtävyydet ja palvelut

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen. Voimalassa ovat parhaillaan käynnissä kolmannen reaktorin rakennustyöt, jotka valmistuvat vuonna 2013.

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40 metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano. Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, uusi kunnanpäiväkoti majakka, vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan.Eurajoella on tunnettu kunnan monenlaisista virkitymiskeskuksista Kunnassa on mm. Lahdenperän virkitymiskeskus,Pinkjärven virkitymiskeskus,Verkkokarin virkitymiskeskus. Parhaillaan Eurajoelle mietitään toista päiväkotia, joka tulisi Lapijoelle. Myös uudelle kirjastolle haetaan paikkaa kovasti.

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokilaisia. Ohjaajana on Matti Mäntylä. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva sekä Eurajokimissi. Eurajoen markkinoita on järjestetty jo yli kolme vuosikymmentä.mm Janne Porkka sekä Kari Salmelainen ovat juontaneet Eurajoen markkinoita. Eurajoen markkinoita on järjestetty 28 vuotta aivan kunnan keskustassa,jonka jälkeen markkinat siirrettiin pois ahtauden vuoksi pois hiukan sivumalle,mutta kuitenkin keskustan alueella markkinoita pidetään.

Urheilu

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös harjoitusravirata, autoilumoottorirata sekä kaksi tenniskenttää.

Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yli 2000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon sekä hiihtoon. Veikot on kuuluisa isojen urheilutapahtumien järjestäjä. Joukkueseuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on edustusjoukkueen lisäksi useita juniorijoukkueita. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa mm. keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on monipuolista sisäliikuntaa mm. nuorisotaloissa sekä kunnan uudessa kuntokeskus Flamingossa, joka on avoinna kaikille kuntolijoille joka päivä. Siellä harjoitellaan mm. zumbaa, jumppaa ja aerobicia. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään usein myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään usein harjoitusravikilpailuja.

Historia ja kulttuuri

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen vallit, joiden arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina. 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin 1000 henkeä. Irjanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja pyöräilijöitä kirkkoon.

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi kirkko, jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteella on myös kappeli.

Eurajoella toimii evankelisluterilainen Eurajoen seurakunta , ja se on rukoilevaisuuden keskus.

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.

Eurajoella on uusi kulttuuritalo, joka on suosittu kulttuurikohde. Parhaillaan Eurajoelle mietitään uutta kultuuritaloa, johon muuttaisi myös Eurajoen uusi kirjasto. Eurajoella järjestetään joka kesäkuu Eurajoki Games -urheilutapahtuma, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset urheilutähdet kilpailevat Eurajoen urheilukeskuksessa. Eurajoelle mietitään parhaillaan uuden kirjaston myötä myös uutta nuorisotaloa sekä uimahallia ja monitoimihallia.

Eurajoella on puhuttu usein kunnan kirjaston ahtaudesta, mutta nyt kunta on luvannut hakea tontin kunnan keskustasta. Uuteen kirjastoon tulee mm. kahvila, taidemyymälä, musiikkihuone ja kamarihuone.

Eurajoen kultuuritalossa voltissa sijaisee mm. apteekkimuseo.

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme.^lähde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.

Kylät

Auvi, Hankkila, Huhta, Ilavainen, Irjanne, Kainu, Kaukomäki, Kaukonpieli, Kirkonkylä, Koivuniemi, Kuivalahti, Köykkä, Lapijoki, Lavila, Linnamaa, Lutta, Mullila, Pappila, Pihlaus, Rikantila, Saari, Sydänmaa, Tahkoniemi, Taipale, Tarvola, Vaimala, Vuojoki ja Väkkärä.^lähde?

Katso myös

• Luettelo tunnetuista eurajokelaisista

Lähteet

• Kuosmanen, Honkala ja muita tekijöitä: Suuri tietosanakirja. Sivu 166. WSOY, 2001. ISBN 951-0-26053-3.
• Eurajoki – Suomen sähköisin kunta Eurajoen kunta.
• Virallinen sivusto Teollisuuden Voima.
• Virallinen sivusto Väestörekisterikeskus.

Aiheesta muualla

• Eurajoen virallinen sivusto
• Suomenmaa 1 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1967 (kuntaesittelyosio ss. 162-166)
• Nettikartat

Satakunnan maakunnan kunnat

Eura - Eurajoki - Harjavalta - Honkajoki - Huittinen - Jämijärvi - Kankaanpää - Karvia - Kiikoinen - Kokemäki - Köyliö - Lavia - Luvia - Merikarvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Rauma - Siikainen - Säkylä - Ulvila

Entiset kunnat Ahlainen - Hinnerjoki - Honkilahti - Kauvatsa - Keikyä - Kiukainen - Kodisjoki - Kullaa - Lappi - Noormarkku - Porin mlk - Rauman mlk - Vampula

Eurajoki