Ruotsalainen kansanpuolue
Wikipedia
| Svenska folkpartiet i Finland r.f. Ruotsalainen kansanpuolue r.p. |
|
| Perustettu | 1906 |
| Johto | Stefan Wallin (pj.) Monica Sirén-Aura (vpj.) Christel Liljeström (vpj.) Nils Torvalds (vpj.) Ulla Achrén (puoluesihteeri) |
| Poliittinen ideologia | Konservatismi ja liberalismi[1] |
| Toimisto | Simonkatu 8 A 00100 Helsinki |
| Äänenkannattaja | Medborgarbladet |
| Kansanedustajia | 9+1 (2007) |
| Meppejä | 1 (2004) |
| Kunnanvaltuutettuja | 636 (2004) |
| Jäsenyydet | Liberal International[3] ELDR |
| Kotisivu | www.sfp.fi |
Ruotsalainen kansanpuolue, lyhennettynä RKP (ruots. Svenska folkpartiet i Finland r.f., lyh. Sfp), on puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia. Puolueen luetaan yleensä kuuluvan poliittiseen oikeistoon. Muihin eduskuntapuoleisiin verrattuna RKP:n ohjelmassa kielikysymykset saavat suurta huomiota, sillä ruotsin kielen vähemmistöaseman turvaaminen ja kehittäminen on suomenruotsalaisille keskeinen asia. Monissa muissa kysymyksissä RKP on hyvin hajanainen, koska sillä on äänestäjiä pohjalaisista maanviljelijöistä helsinkiläisiin liberalisteihin. RKP:n edeltäjä oli 1880-luvun alusta vuoteen 1906 toiminut Ruotsalainen puolue.
RKP on saanut eduskuntavaaleissa sotien jälkeen kymmenkunta paikkaa, vuoden 2007 vaaleissa yhdeksän. Pienistä eduskuntapuoleista RKP on sikäli ainutlaatuinen, että se on päässyt lähes aina hallitukseen. Se on ollut mukana 41:ssä 66 hallituksesta, mukaan lukien kaikki hallitukset vuodesta 1975 lähtien (2007). Pois lukien lyhyet virkamieshallituskaudet, vuodesta 1956 lähtien RKP on joutunut hallituksen ulkopuolelle vain Paasion I hallituksen kaudeksi 1966–1968, joka oli sosialistien ja keskustan kansanrintamahallitus, sekä lyhyiksi yksipuoluehallituskausiksi Miettusen keskustahallituksen 1961–1962 ja Paasion sosiaalidemokraattihallituksen ajan. Puolueen presidenttiehdokas 2006 oli Henrik Lax.
RKP on Suomen ainoa alueellinen puolue.[1] Eduskuntavaaleihin 2007 RKP osallistui vain neljässä vaalipiirissä: Helsingin vaalipiirissä, Uudenmaan vaalipiirissä, Vaasan vaalipiirissä ja Varsinais-Suomen vaalipiirissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi perustettiin Ruotsalainen puolue, joka oli (muiden ajan puolueiden tavoin) lähinnä parlamentaarikkojen ympärille muodostuva parlamentaarinen eliittipuolue.[1] Suomen muututtua demokratiaksi puolue vaihtoi nimensä Ruotsalaiseksi kansanpuolueeksi. Kun fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta poliittisesti konservatiivinen liike, perustui svekomania pääasiassa liberaalille arvopohjalle.[4] Valtaosa Liberaalisen puolueen jäsenistöstä siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen 1880-luvun aikana.[5]
Eduskuntauudistuksen jälkeen vuonna 1906 pidetyssä Ruotsalaisen puolueen puoluekokouksessa sen nimi muutettiin Svenska Folkpartietiksi. Puolueen tavoitteeksi asetettiin koko ruotsia puhuvan väestön kokoaminen yhteen yhteiskuntaluokkaan katsomatta ja sille hyväksyttiin ohjelma, jossa oli vain puolueen yhtenäisyyden kannalta oleelliset asiat. Tärkeämmäksi teemaksi nousi kielikysymys.[6]
RKP kannattaa markkinataloutta ja vapaata kilpailua. Veronalennukset lisäisivät sen mielestä ihmisten motivaatiota käydä töissä. Ulkopolitiikassa puolue on kannattanut perinteisesti pohjoismaista yhteistyötä. Näkyvin henkilö on ollut Jan-Erik Enestam, joka on toiminut useita vuosia puoluejohtajana ja ministerinä, ensin puolustusministerinä ja sen jälkeen ympäristöministerinä. Ympäristöministerin paikan hän luovutti puolueen nykyiselle puheenjohtajalle Stefan Wallinille. Keskusta luovutti RKP:lle myös toisen ministerisalkun.
RKP:n kannatus on seurannut ruotsinkielisen väestönosan osuutta väestöstä niin, että puolue kerää eduskuntavaaleissa ääninä noin puolet ruotsinkielisen väestön lukumäärästä. Suomen väestöstä on ruotsinkielisiä 289 609 henkeä (5,5 %) [7].
[muokkaa] Politiikka
RKP on perinteisesti kannattanut vahvaa kaksikielisyyttä, pohjoismaalaistyyppistä sosiaaliturvaa, ympäristöasioiden huomioon ottamista ja ruotsinkielisen vähemmistön oikeuksien takaamista ylipäätään. Europarlamentissa RKP kuuluu Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään. RKP on ollut EU-yhdentymisen kannattaja, mutta ei ole toistaiseksi ottanut kantaa NATO-jäsenyyteen.
[muokkaa] Merkittäviä henkilöitä
|
Nykyisiä poliitikkoja
|
Puolueen puheenjohtajat
|
Entisiä ministereitä |
[muokkaa] Vaalimenestys
[muokkaa] Eduskuntavaalit
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
[muokkaa] Europarlamenttivaalit
| Vuosi | Meppejä | Kannatus | |
|---|---|---|---|
| 1996 | 1 | 129 425 | 5,75 % |
| 1999 | 1 | 84 153 | 6,77 % |
| 2004 | 1 | 94 421 | 5,7 % |
[muokkaa] Kirjallisuus
- Svenska folkpartiet genom 100 år: 1906–2006 [Siv Sandberg, (red.)] (Schildt, 2006 ) ISBN 951-50-1631-2 (inb.)
[muokkaa] Katso myös
- Axel Lille -mitali (Axel Lille)
- Axel Olof Freudenthal -mitali (Axel Olof Freudenthal)
- Alma Skog -mitali (Alma Skog)
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Mickelsson, Rauli. Suomen puolueet - Historia, muutos ja nykypäivä. Vastapaino 2007
- ↑ Puolueen puheenvuoro. Yle, vaalit 2007. http://www.yle.fi/vaalit/2007/puolueenpuheenvuoro.html
- ↑ http://www.liberal-international.org/editorial.asp?ia_id=724
- ↑ Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia "Ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti liberalistiselle aatepohjalle."
- ↑ Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta (Työryhmämuistio) 2000. Kielilakikomitea. Viitattu 31.8. 2007.
- ↑ Pasi Saukkonen (toim.): Suomen poliittinen järjestelmä Osa 2 Poliittiset voimat 2.1 PUOLUEET Helsingin yliopisto. Viitattu 31.8. 2007.
- ↑ [1] Tilastokeskus, Suomen väestö 2006
Kansallinen Kokoomus | Perussuomalaiset | Rauhan ja Sosialismin puolesta – Kommunistinen Työväenpuolue | Ruotsalainen kansanpuolue | Suomen Keskusta | Suomen Kristillisdemokraatit | Suomen Kommunistinen Puolue | Suomen Senioripuolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Suomen Työväenpuolue | Vasemmistoliitto | Vihreä liitto

