Peter Forsskål

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peter Forsskålin muotokuva vuodelta 1760

Peter (Pehr) Forsskål (11. tammikuuta 1732 Helsinki11. heinäkuuta 1763 Jerim, Jemen) oli suomalais-ruotsalainen luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija ja filosofi, suomalaisen klassisen liberalismin uranuurtaja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter (Pehr) Forsskål syntyi 11. tammikuuta vuonna 1732 Helsingin kirkkoherran, alun perin Sauvosta kotoisin olevan Johan Forsskåhlin (1691–1762) perheeseen. Ensimmäiset yhdeksän vuotta perhe asui Helsingissä ja myöhemmin perhe muutti Ruotsin Uplantiin ja edelleen Tukholmaan. Peter Forsskåhl tuli ylioppilaaksi jo 10-vuotiaana ja siirtyi opiskelemaan Uppsalan yliopistossa Carl von Linnén johdolla. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan filosofiaa ja itämaisia kieliä Göttingenin yliopistoon. Siellä hän väitteli tohtoriksi 1756 empiristisiä periaatteita puolustaneella teoksella Dubia de principiis philosophiae recentioris.

Forsskål vastasi väitöskirjansa synnyttämään kritiikkiin toisessa painoksessa, joka julkaistiin Kööpenhaminassa. Väitöskirja ja sen nostattama keskustelu antavat syyn kutsua Forsskålia ensimmäiseksi tieteellisen tutkimuksen vapautta johdonmukaisesti puolustaneeksi suomalaiseksi. Hän vastusti tieteellistä dogmaattisuutta ja katsoi, että totuus edellytti jatkuvaa etsintää ja että siihen saattoi pyrkiä erilaisin keinoin. Sen takia tiede edellytti paitsi kriittisyyttä myös suvaitsevaisuutta.

Tieteen vapaus edellytti Forsskålin mielestä myös yhteiskunnallista vapautta. Palattuaan vuonna 1756 Uppsalaan Forsskål nimitettiin taloustieteen dosentiksi. Voidakseen luennoida myös filosofiasta ja valtio-opista hän jätti tarkastettavaksi väitöskirjaansa kansalaisvapaudesta, De libertate civili. Ajan ahdasmieliseen ilmapiiriin teos oli kuitenkin liian radikaali, eikä sitä sen vuoksi tarkastettu. Myöhemmin Forsskål onnistui kuitenkin saamaan painoluvan teoksensa hiukan muutetulle ruotsinkieliselle versiolle Tankar om borgerliga friheten.

Kirjasta otettiin viidensadan kappaleen painos. Kirjassa hän kiteytti valistuksen yhteiskunnalliset vaatimukset pariinkymmeneen teesiin, joissa edellytettiin muun muassa paino- ja elinkeinovapautta sekä uskonnollista suvaitsevaisuutta. Kirja voitiin tulkita epäsuoraksi arvosteluksi hattupuoluetta vastaan, ja se herätti ilmestyttyään suurta kohua ja muun muassa painokanteen. Myssypuolueen kannattajat ottivat hänet kuitenkin suojelukseensa, ja hän pystyi ansaitsemaan elatuksensa puolueeseen lukeutuneen kreivi Christer Hornin perheen kotiopettajana.

Kirjan aiheuttamaan kritiikkiin Forsskål vastasi: "Vapautta on ylläpidettävä vapaudella, nimittäin valtakunnan vapautta kirjoittamisen vapaudella, kuten Englannissa tapahtuu." Epäkohtiin ja tyytymättömyyteen voitiin vastata joko verellä tai musteella. Forsskålin mukaan Ruotsin oli valittava jälkimmäinen, mikä edellytti valistuneen yleisön luomista. Tavoitteeksi oli tällöin asetettava kansalaisvapauden toteuttaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Suurin uhka kansalaisvapaudelle oli itsevaltius, mutta myös vapaudellaan ylpeilevässä valtiossa saattoivat ihmiset todellisuudessa sortaa toisiaan. Tämän mahdollisti vääryyden jääminen salaan, minkä takia jokaisen oli voitava tuoda julki ne asiat, jotka hänen mielestään loukkasivat yleistä etua. Kansalaisvapauden tuli ulottua niin talouteen kuin valtiokoneistoonkin. Forsskål vastusti kirjoituksissaan muun muassa hitaaksi ja tehottomaksi katsomaansa ammattikuntapakkoa.

Arabian kielen taitoisena Forsskål osallistui vuonna 1761 Tanskan kuninkaan kustantamaan luonnontieteelliseen retkikuntaan, joka matkasi Egyptiin, Jemeniin ja Syyriaan. Koko matkan ajan Forsskål suoritti arvokkaita tutkimuksia ja havaintoja niin kasvi- kuin eläintieteenkin alalla mutta menehtyi 11. heinäkuuta vuonna 1763 malariaan Jerimissä, Jemenissä. Retkikunnan ainoa eloonjäänyt, saksalainen Carsten Niebuhr julkaisi hänen luonnontieteelliset tutkimuksensa 300 eläin- ja 800 kasvilajista, joita pidettiin kauan Arabian eläimistöä ja kasvistoa koskeva perusteoksena. Vuonna 1950 Forsskålin matkapäiväkirja julkaistiin nimellä Resa till den lycklige Arabien.

Peter Forsskålia esittävä postimerkki vuodelta 1979.

Forsskålin Ruotsissa esittämät yhteiskunnalliset ajatukset jäivät kuitenkin elämään ja niitä puolusti valtiopäivillä ja kirjoituksissaan muun muassa Anders Chydenius.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hansen, Thorkild: Onnellinen Arabia: Tanskalainen retkikunta 1761–1767. Suom. Marja Niiniluoto. WSOY, 1963.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]