Sosiaaliliberalismi
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteet, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Sosiaaliliberalismi on klassisesta liberalismista 1800-luvun lopulla kehittynyt aate, jossa otettiin mukaan hyvinvointivaltiolle kuuluvia tehtäviä. Sosiaaliliberalistisen moraalin mukaan yhteiskunnalla ei ole oikeutta moralisoida kansalaisiaan, mutta yhteiskunnan tehtäviin kuuluu mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen kaikille kansalaisilleen. Sosiaaliliberalismista on, erotuksena edeltävästä klassisesta liberalismista, käytetty myös termiä uusi liberalismi, mutta sitä ei pidä sekoittaa termiin uusliberalismi, joka tarkoittaa klassisen liberalismin nykysovelluksia. Sosiaaliliberaalit puolueet ovat yleensä keskustalaisia tai keskusta-vasemmistolaisia.
Yksi tapa nähdä sosiaaliliberalismi onkin jakaa liberaalit yhtäältä klassisiin tai markkina- ja toisaalta sosiaaliliberaaleihin. Molemmat kannattavat arvoliberalismia, mutta talousliberalismista sosiaaliliberaalit tekevät eräitä poikkeuksia katsoen siten lisäävänsä yksilöiden todellista valinnanvapautta.
Tyypillisesti sosiaaliliberaaleilla tarkoitetaan niitä, jotka kannattavat vapaata markkinataloutta ja yksilönvapautta mutta jotka, eräistä markkinalibertalisteista poiketen, vaativat verorahoitteista sosiaaliturvaa, sekä tarpeellisiksi katsomiaan markkinahäiriöiden tai negatiivisten ulkoisvaikutusten korjausmekanismeja, esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä, kuluttajansuojelua ja työsuojelua laein. Useimmat nykyiset sosiaaliliberaalit näkevät, että veronmaksajien rahoilla järjestettäisiin sosiaaliturva, terveydenhuolto ja koulutus, mutta että näiden tuotantoa on perusteltua vaihtelevissa määrin yksityistää. Sosiaaliliberaalien keskuudessa on vaihtelevia käsityksiä siitä, mitkä edut kuuluvat perusterveydenhuoltoon, julkisesti rahoitettavaan koulutukseen ja sivistykseen sekä kuinka suuri sosiaaliturvan tulisi olla ja miltä osin se olisi esimerkiksi yksityisin vakuutuksin järjestettävää.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sosiaaliliberaalinen vapauskäsitys
Sosiaaliliberalismin varhaisen vaikuttajan Leonard Hobhousen mukaan klassisen liberalismin vapauskäsite on liian kapea, sillä ihmiset eivät arvosta vapautta sen itsensä takia, vaan keinona jonkun hyvän asian toteuttamiseen. Hobhouse katsoi, ettei aikakauden klassista liberalismia noudattanut, räikeiden sosiaalisten ongelmien leimaama Britannia tarjonnut kaikille riittävää mahdollisuutta "toteuttaa itseään", jolloin vapaus oli merkityksetöntä. Täten valtion oli säänneltävä taloutta selvästi enemmän kuin klassiset liberalistit esittivät, jotta liberalismin ihanteet voisivat toteutua myös tosiasiassa. Hobhouse piti myös klassisen liberalismin valtionvastaista taistelua vanhentuneena: se oli hänen mielestään tarkoituksenmukaista taisteltaessa sääty- ja kuningasvaltaa vastaan, mutta ei enää yhteiskunnan demokratisoiduttua.lähde?
[muokkaa] Sosiaaliliberalismi Suomessa
Sosiaaliliberalismin tarkka määritelmä vaihtelee, mutta Suomessa liberaaleiksi kutsutut puolueet eli muun muassa Liberaalinen puolue (1880–1885), Nuorsuomalainen puolue (1894–1918), Vapaamielisten liitto, LKP ja osin nykyinen Liberaalit r.p. ovat olleet lähellä sosiaaliliberalismia. Eduskuntapuolueista lähimpänä sosiaaliliberalismia ovat Keskustalähde? ja Vihreä liitto.
Kokoomuksella on niin markkina- kuin sosiaaliliberalistinenkin siipi (puhdasoppisesta liberalismista puoluetta kuitenkin erottaa ainakin sen konservatiivinen tausta). Toisaalta myös Vasemmistoliiton entistä puheenjohtajaa Suvi-Anne Siimestä pidettiin jossain määrin sosiaaliliberaalina eikä niinkään sosialistisena. Myös sosialidemokraattisen puolueen oikeistosiiven edustajia pidetään joskus sosiaaliliberaaleina. Kaikista kolmesta puolueesta löytyy sekä melko lähellä että erittäin kaukana sosiaaliliberalismista olevia kansanedustajia.lähde?
[muokkaa] Sosiaaliliberaalisia ja siihen suuntaan taipuvaisia ajattelijoita
- Isaiah Berlin
- Ronald Dworkin
- Thomas Hill Green
- John Hicks
- Leonard Hobhouse
- John Maynard Keynes
- Osmo Soininvaara
- John Stuart Mill
- Karl Popper
- John Rawls
- James Tobin
- Max Weber
[muokkaa] Lähteet
- Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi: Etiikka, talous ja politiikka. Atena. Jyväskylä, 1998.
[muokkaa] Sosiaaliliberalistisia tekstejä suomalaisittain
- Th. Rein: "Liberalismi ja socialismi". Teoksessa Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan. Gaudeamus. Helsinki, 2001, 101-125. - Sittemmin nuorsuomalaisen Thiodolf Reinin vuonna 1878 julkaistu tasapainoileva vertailu "smithiläisistä" ja "socialistisista" kannoista.
