Abraham Lincoln

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abraham Lincoln

Abraham Lincoln 8. marraskuuta 1863.
Yhdysvaltain 16. presidentti
Virassa
18611865
Edeltäjä James Buchanan
Seuraaja Andrew Johnson
Tiedot
Syntynyt 12. helmikuuta 1809
Kentucky
Kuollut 15. huhtikuuta 1865
Washington (DC)
Puolue Republikaanit
Puoliso Mary Todd Lincoln

Abraham "Abe" Lincoln (12. helmikuuta 1809 Hardinin piirikunta, Kentucky, Yhdysvallat15. huhtikuuta 1865 Washington (DC), Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvaltain presidentti vuosina 18611865. Hän johti Yhdysvaltoja sen sisällissodan aikana ja tuli tunnetuksi kiivaana maan yhtenäisyyden puolustajana. Hän vastusti orjuuden leviämistä ja myötävaikutti sen lopulliseen lakkauttamiseen. Yhdysvalloissa häntä pidetään yleisesti yhtenä maan parhaista presidenteistä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tie presidentiksi

Abraham Lincolnin vanhemmat Thomas Lincoln (1778–1851) ja Nancy Hanks (1784–1818) olivat köyhiä uudisraivaajia eikä heillä ollut mahdollisuuksia panostaa lastensa koulutukseen. Abrahamin uran alku koostui siten monenlaisista töistä (sekatavarakauppias, postinkantaja ja maanmittari), joilla hän rahoitti oikeustieteeseen painottuneita opintojaan. Hänen opiskelunsa oli enimmäkseen omatoimista ja hänen ahkeruutensa poikkeuksellista. Väitettiin, että hän luki jokaisen käsiinsä saamansa kirjan. Ahkeruus kannatti, sillä vuonna 1834 hänet valittiin Illinoisin osavaltion parlamenttiin. Hän saavutti mainetta poliitikkona, mutta tuli myös tunnetuksi taitavana asianajajana. Vuonna 1846 hän siirtyi valtakunnalliseen politiikkaan, kun hänet valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Ura Washingtonissa katkesi kuitenkin pian, sillä hän suututti äänestäjänsä vastustamalla tuolloin meneillään ollutta Meksikon–Yhdysvaltain sotaa. Vuonna 1850 hän palasi Illinoisiin jatkaakseen siellä asianajajan uraansa.

Vuonna 1858 Lincoln pyrki senaattiin republikaanisen puolueen ehdokkaana. Hänen vaaliteemoinaan olivat tuolloin Yhdysvaltain yhtenäisyyden säilyttäminen ja orjuuden leviämisen ehkäiseminen.[1] Vuoden 1858 vaalien yhteydessä hän sai mainetta erinomaisena puhujana, mutta hävisi kuitenkin vaalit. Tämä ei kuitenkaan estänyt häntä asettamasta tavoitteitaan yhä korkeammalle, ja vuonna 1860 hän päätti pyrkiä korkeimpaan mahdolliseen virkaan, Yhdysvaltain presidentiksi. Hänen vaaliteemanaan oli entistäkin korostuneemmin Yhdysvaltain yhtenäisyyden säilyttäminen. Lincoln voitti vaalit, vaikka sai vain 40 % äänistä, sillä hänen vastustajiensa äänet hajautuivat kahden ehdokkaan kesken.

[muokkaa] Sota-ajan presidentti 1861–1865

Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa Lincolnin vaalivoitto otettiin vastaan tyrmistyneenä. Vaikka Lincoln ei ollut koskaan vaatinut orjuuden välitöntä kieltämistä, pidettiin häntä etelässä suurena uhkana sikäläiselle elämäntavalle ja kulttuurille. Vain kuusi viikkoa Lincolnin vaalivoiton jälkeen ilmoitti Etelä-Carolinan osavaltio eroavansa liittovaltiosta. Pian kaikki muut eteläiset osavaltiot (Etelävaltiot) noudattivat Etelä-Carolinan esimerkkiä ja päättivät yhdessä perustaa uuden valtion. Lincoln muuttui näin pohjoisista osavaltioista (Pohjoisvaltiot) koostuneen tynkä-Yhdysvaltain presidentiksi. Hän ei hyväksynyt tilannetta, vaan piti Etelävaltioiden eroamista Yhdysvalloista laittomana. Kun tilanne kärjistyi aseellisiksi yhteenotoiksi, määräsi hän armeijan liikekannallepanon ja asetti Etelävaltiot kauppasaartoon, tavoitteenaan Etelävaltioiden pakottaminen takaisin osaksi Yhdysvaltoja. Sisällissota oli väistämätön.

Yhdysvaltain sisällissota kesti neljä vuotta, ja siitä tuli maan historian tuhoisin sota. Aluksi Etelävaltiot menestyivät sotatoimissaan, mutta Pohjoisvaltioiden suurempi väestö ja tuotantokapasiteetti osoittautui pidemmän ajan kuluessa voiton avaimeksi. Lincolnilla ei ollut sotilaskoulutusta, mutta hän osallistui silti aktiivisesti sotastrategian laatimiseen ja teki kenraaleihinkin vaikutuksen hyvällä kokonaistilanteen tajullaan.

Koko sisällissodan ajan Lincoln pohti sitä, miten tilanne saataisiin Pohjoisvaltioiden voiton jälkeen rauhoitetuksi. Hän ei halunnut nöyryyttää Etelävaltioita, vaan kannatti lempeää ja sovittelevaa politiikkaa. Orjuuden suhteen hän ei tosin enää ollut valmis kompromisseihin, vaan julisti 1. tammikuuta 1863 orjuuden lakanneeksi Etelävaltioissa. Tämän toimenpiteen taustalla ei ollut pelkästään humanitäärisiä syitä, vaan sillä pyrittiin myös lietsomaan kapinamielialaa etelän orjien keskuuteen. Lisäksi on huomattava, että julistus ei koskenut Pohjoisvaltioita, joiden puolella taisteli neljä orjuuden sallinutta osavaltiota. (Koko Yhdysvallat kattanut orjien vapauttaminen toteutui kongressin päätöksellä joulukuussa 1865, eli vasta Lincolnin kuoleman jälkeen.)

Lincoln valittiin uudelleen presidentiksi syksyllä 1864, tällä kertaa 55 prosentin ääniosuudella. Pohjoisvaltiot olivat tuolloin jo lähellä sodan lopullista voittoa, ja Lincoln valmisteli sodanjälkeistä jälleenrakentamista ja kansakunnan yhdistämistä. Sota päättyi Etelävaltioiden antautumiseen 9. huhtikuuta 1865. Lincoln ei kuitenkaan saanut toteuttaa rauhanajan suunnitelmiaan, sillä häntä ammuttiin kuollettavasti vain viisi päivää myöhemmin: katkeroitunut Etelävaltioita kannattanut näyttelijä John Wilkes Booth ampui Lincolnia lähietäisyydeltä päähän tai selkään Ford-teatterin aitiossa Washington DC:ssä. Lincoln kuoli seuraavan päivän aamuna.

Lincoln avioitui vuonna 1842 Mary Toddin kanssa. He saivat neljä poikaa, joista vain yksi eli aikuiseksi asti.

[muokkaa] Lähteet

  1. Nicolay, John G. & Hay, John: Complete Works of Abraham Lincoln, s. 315-339. vol. 2. , 1905. Abraham Lincoln: The Dred Scott Decision and the Declaration of Independence (viitattu 8.1.2009). (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abraham Lincoln.
Wikisitaateissa on kokoelma Abraham Lincoln -sitaatteja.
Litografiakuva Lincolnin murhasta
Presidentin sinetti Yhdysvaltain presidentit
George Washington | John Adams | Thomas Jefferson | James Madison | James Monroe | John Quincy Adams | Andrew Jackson | Martin Van Buren | William Henry Harrison | John Tyler | James Knox Polk | Zachary Taylor | Millard Fillmore | Franklin Pierce | James Buchanan | Abraham Lincoln | Andrew Johnson | Ulysses S. Grant | Rutherford B. Hayes | James Garfield | Chester A. Arthur | Grover Cleveland | Benjamin Harrison | Grover Cleveland | William McKinley | Theodore Roosevelt | William Howard Taft | Woodrow Wilson | Warren G. Harding | Calvin Coolidge | Herbert Hoover | Franklin D. Roosevelt | Harry S. Truman | Dwight D. Eisenhower | John F. Kennedy | Lyndon B. Johnson | Richard Nixon | Gerald Ford | Jimmy Carter | Ronald Reagan | George Bush | Bill Clinton | George W. Bush | Barack Obama

Henkilökohtaiset työkalut