Gettysburgin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gettysburgin taistelu
Osa Yhdysvaltain sisällissotaa
Currier ja Ives: Gettysburgin taistelu
Currier ja Ives: Gettysburgin taistelu
Päivämäärä:

1.–3. heinäkuuta 1863

Paikka:

Gettysburg, Pennsylvania, Yhdysvallat

Lopputulos:

Unionin voitto

Osapuolet

Pohjoisvaltioiden lippu Pohjoisvaltiot

Etelävaltioiden lippu Etelävaltiot

Komentajat

George Meade

Robert E. Lee

Vahvuudet

93 291

71 699

Tappiot

23 055 (joista 3 155 kaatunutta, 14 531 haavoittunutta, 5 396 vankia tai kadonnutta)

23 231 (4 708 kaatunutta, 12 693 haavoittunutta, 5 830 vankia tai kadonnutta)

Yhdysvaltain sisällissodan taistelut

Bull RunHampton RoadsShilohseitsemän päivääAntietamPerryvilleFredericksburgMurfreesboroChancellorsvilleGettysburgVicksburgChickamaugaChattanoogaWildernessSpotsylvaniaPetersburgNashville

Gettysburgin taistelu käytiin 1.–3. heinäkuuta 1863 Yhdysvaltain sisällissodassa. Unionin voittoon päättynyttä taistelua pidetään yleensä sodan käännekohtana.

Gettysburg heinäkuussa 1863.
Gettysburgin taistelukenttä. Palmer 1916.
Gettysburgin taistelun satavuotispostimerkki vuodelta 1963.

Kesäkuun lopulla 1863 George Meaden johtamat pohjoisvaltioiden eli unionin[1] ja Robert E. Leen johtamat etelävaltioiden eli konfederaation joukot[1] olivat kerääntyneet Gettysburgin lähistölle. Kenraali Lee oli johtanut konfederaation joukot kauas pohjoisvaltioiden alueelle, Pennsylvaniaan asti. Voittoisa armeija oli kuitenkin autuaan tietämätön siitä, että lähistöllä oli myös runsaasti unionin sotilaita. Mutta kun pieni joukko konfederaation miehiä uskaltautui kaupunkiin asti, unionin sotilaat ajoivat heidät pakosalle. Pohjoisvaltioiden joukot leiriytyivät kaupungin ulkopuolelle ja 1. heinäkuuta 1863 alkoi Yhdysvaltain sisällissodan verisin taistelu.

Taistelua käytiin ankarasti Gettysburgin länsi- ja pohjoispuolella, mutta sen verran kaukana kaupungista, että siviiliväestö oli suhteellisen hyvässä turvassa. Pohjoisvaltioiden upseerit ratsastivat ympäri kaupunkia ja kehottivat ihmisiä pysymään poissa pääkaduilta. Lopulta unionin joukoille kävi selväksi, etteivät he kyenneet pitämään puoliaan etelävaltioiden sotilaita vastaan, ja he juoksivat suojaan kaupungin eteläpuolella sijaitseville kukkuloille. Konfederaation joukot eivät seuranneet perässä, sillä kenraali Lee ei ollut vielä saanut kootuksi kaikkia joukkojaan eikä pitänyt turhien riskien ottamista tarpeellisena.

Unioni ei kuitenkaan aikonut antaa periksi. Yöllä käytiin joitakin pieniä kahakoita joukkojen välillä, ja aamulla molemmat joukot olivat valmiina suureen taisteluun. Armeijat sotivat pitkin päivää, ja Gettysburgiin virtasi haavoittuneita sotilaita. Raskaista miestappioista huolimatta unionin joukot saivat pidettyä asemansa. 3. heinäkuuta oli koko sisällissodan verisin päivä, kun konfederaation sotilaat ryhtyivät rynnäkköön 12 000 miehen voimin vallatakseen unionin joukkojen tärkeän aseman. Tämä tapaus on tullut tunnetuksi Pickettin hyökkäyksenä. Tunnin aikana kaatui 5 000 sotilasta, ja konfederaation tappiot olivat niin mittavat, että Leen oli pakko perääntyä[1].

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gettysburgin taistelu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Civilwar.org, taistelun tiivistelmä viitattu 15.9.2011 (englanniksi)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.