Pennsylvania

Commonwealth of Pennsylvania

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Keystone State
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Harrisburg
Suurin kaupunki	Philadelphia
Kuvernööri	Tom Corbett
Viralliset kielet	Ei ole
Pinta-ala	119 283 km² (33.)
- Maa-ala	116 074 km²
- Vesiala	3 208 km² (2,7 %)
Väestö (2010)
- Asukkaita	12 702 379 (6.)
- Asukastiheys	106,48/km² (10.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	12. joulukuuta 1787
- Järjestyksessä	2.
Aikavyöhyke	Eastern Standard: UTC-5
Leveyspiiri	74°43'W - 80°31'W
Pituuspiiri	39°43'N - 42°N
Leveys	255 km
Pituus	455 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	979 m
- Keskikorkeus	335 m
- Matalin kohta	0 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	PA
- ISO 3166-2	US-PA
Sivusto	www.state.pa.us
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Pennsylvania on Yhdysvaltojen osavaltio ja sijaitsee maan koillisosassa. Pennsylvania on yksi niistä neljästä osavaltiosta, joita kutsutaan nimellä commonwealth 'valtio, yhteisö'. Brittiläinen kveekari William Penn perusti alueelle 1680-luvulla siirtokunnan, josta myöhemmin muotoutui Pennsylvania. Osavaltio sai nimensä Pennin isän kunniaksi, ja nimen loppuosa sylvania tarkoittaa latinaksi metsää.

Maantiede

Maanviljelyä Klingerstownin lähellä.

Appalakkien vuorijono kulkee osavaltion läpi viistosti lounaasta koilliseen. Vuonna 1859 Edwin L. Drake löysi öljyä Titusvillen kaupungista. Tämä oli Yhdysvaltojen ensimmäinen suuri öljylöytö, joka käynnisti koko amerikkalaisen öljyteollisuuden.

Osavaltion itäisin osa Delawaren ja Sinisten vuorten välissä on vuoristoa, jonka lounas-koillissuunnassa ylittää kolme rinnakkaista Alleghenyvuoriin kuuluvaa vuorijonoa. Nämä muodostavat vedenjakajia Atlantin ja Ohion vesistöjen välille. Sinisten vuorten läpi virtaavat sekä Delawarejoki että Susquehanna.

Sinisten vuorten länsipuolella levittäytyy tasanko, joka päättyy luoteessa Eriejärveen. Suuria alueita osavaltiosta on edelleen metsän peitossa. Näillä alueilla asuu edelleen karhuja, pesukarhuja ja muita petoeläimiä. Osavaltion läntisimmässä osassa sijaitsee puolet Pennsylvanian kivihiilimuodostumista.

Vesistöt

Pennsylvaniasta on purjehdusyhteys Atlanttiin osavaltion itärajan muodostavan Delawarejoen kautta sekä New Yorkin osavaltion kautta. Valtamerelle pääsee myös leveän mutta matalan Susquehannan kautta. Tämä joki virtaa osavaltion läpi etelään ja päätyy myöhemmin lopulta Chesapeakenlahteen ja Meksikonlahteen. Eriejärven kaakkoisrannalla sijaitsevalla lyhyellä rantakaistaleellaan osavaltiolla on hyvä luonnonsatama. Sinne on syntynyt Erien kaupunki, jonka kautta pääsee myös muille Yhdysvaltojen ja Kanadan välissä sijaitseville suurille järville.

Ilmasto

Pennsylvanian ilmasto vaihtelee paljon maantieteellisestä sijainnista riippuen. Osavaltion eteläosassa, Philadelphiassa on mitattu korkeimmillaan 38 °C heinäkuussa ja alimmillaan –21 °C tammikuussa. Kaupungin keskilämpötila on heinäkuussa 24,2 °C ja tammikuussa 0 °C, ja koko vuoden keskilämpötila on 11,9 °C. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on Philadelphiassa 996 mm, Harrisburgissa 950 mm ja Pittsburghissa 972 mm.

Pohjoinen vuorimaa on vuosittain neljän kuukauden ajan metrisen lumipeitteen alla. Osavaltion eteläosassa puolestaan on ympäri vuoden leuto ilmasto, jonka keskeyttävät lyhyiksi ajoiksi vain poikkeuksellisen lämpimät tai kylmät ilmamassat. Keskiosan laaksot ovat kesäisin hyvin kuumia ja talvisin kylmiä eli lämpötilan vaihtelut ovat suuria. Lounaisten piirikuntien ilmasto on suhteellisen kuiva ja tasainen; runsaslumiset talvet synnyttävät suuria kevättulvia.

Historia

Nykyisen Pennsylvanian aluetta asuttivat alun perin intiaaniheimot, joita olivat delawaret, susquehannockit, irokeesit, eriezit ja shawneet. Nykyinen Delawaren osavaltio oli aluksi osa Pennsylvaniaa, mutta vuosina 1704–1710 alueen kolme kaakkoisinta kreivikuntaa saivat muodostaa Delaware-nimisen siirtokunnan.

Pennsylvanian ensimmäiset valloittajat olivat ruotsalaisia, joiden hallitsemat alueet hollantilaiset myöhemmin ottivat haltuunsa. Jälkeenpäin alueelle saapui myös englantilaisia. Kuningas Kaarle II läänitti 14. marraskuuta 1681 William Pennille suuren alueen Delawarejoen länsipuolelta, lisäsi sen pinta-alaa ostamalla intiaaneilta 20 000 eekkeriä maata ja luovutti alueen vainotuille uskonveljilleen kveekareille. Penn sääti hänen isänsä mukaan nimetylle siirtokunnalle monia kveekareille suotuisia lakeja, joista tärkeimpiä oli täydellinen uskonnonvapaus. Nämä houkuttelivat sinne tuhansia siirtolaisia: englantilaisia kveekareita, skottilaisia ja irlantilaisia presbyteerejä, saksalaisia mennoniittejä sekä ranskalaisia hugenotteja.

Siirtokunta sääti vuonna 1683 ensimmäisen perustuslakinsa, joka pohjautui yleiseen äänioikeuteen. Kansa tulisi valitsemaan kaikki virkamiehensä ja päättämään myös verotuksesta. William Penn piti itsellään ainoastaan kuvernöörin oikeudet. Pennsylvanian ja Marylandin välinen raja oli pitkään kiistanalainen, minkä takia 1763–1767 tehtiin päätös niin sanotusta Masonin–Dixonin linjasta. Myöhemmin tämä raja tuli kuuluisaksi vapaiden pohjoisvaltioiden ja orjuutta harjoittavien etelävaltioiden välillä. Siirtokunnan maa-alueet kuuluivat suurimmaksi osaksi kveekareille, jotka asuivat Englannissa.

Vuonna 1776 vanhasta perustuslaista luovuttiin ja siirtokunnan väestö omaksui uuden tasavaltalaisiin periaatteisiin pohjautuvan perustuslain. Osavaltion suurimmassa kaupungissa Philadelphiassa allekirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 4. heinäkuuta 1776. Yhdysvaltojen itsenäistymissodassa Pennsylvania oli merkittävässä osassa ja monet käänteentekevät taistelut käytiin juuri sen maaperällä. Pennsylvania hyväksyi uuden liittovaltion perustuslain 13. joulukuuta 1787.

Talous

Pennsylvanian maatalous keskittyy karjatalouteen, etenkin maidontuotantoon.

Pennsylvania oli aiemmin yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista osavaltiosta. Vuonna 2000 sen asukkaiden keskimääräiset tulot osavaltioiden joukossa vasta 18:nneksi suurimmat. Syy Pennsylvanian köyhtymiseen on pääasiassa siinä, että luottamus raskaaseen suurteollisuuteen on ollut suurta.^lähde? Viime vuosien aikana Yhdysvaltojen kilpailukyky on huonontunut juuri näillä teollisuuden aloilla. Jo presidentti Reaganin virkakaudella saattoi huomata, kuinka työvoimaa siirtyi huomattavassa määrin teollisuudesta palveluihin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pennsylvania Wikimedia Commonsissa
• Matkaopas aiheesta Pennsylvania Wikitravelissa (englanniksi)
• Pennsylvanian kansainyhteisö

Yhdysvaltain hallinnolliset alueet