Alkiolaisuus

Alkiolaisuus on aatesuunta, joka perustuu Santeri Alkion ajatuksiin. Santeri Alkio oli kauppias ja nuorsuomalainen, joka katsoi, ettei kaupungeissa oteta huomioon riittävästi maaseudun asiaa, minkä vuoksi perustettiin maalaisliitto 1906.

Alkiolaisuuden johtoajatuksena on se, että ei vastustettaisi edistystä. Nuorsuomalaiset olivat innokkaampia uudistajia kuin suomettarelaiset, kun taas sosialistista ajattelua Alkiossa liittyy köyhän asiaan. Tämä tiivistettiin ajatukseen: köyhän asiasta ja edistyksen lipun kantamisesta.

Käytännössä Suomen itsenäistyttyä ja torpparivapautuksen vuoksi maalaisliiton vahvistuttua, pyrki maalaisliitto lisäämään pienviljelijöiden viljeltävää pinta-alaa torpparivapautuksen jälkeenkin lisämaan hankintaan tähtäävin laein. Politiikkaa käytännössä johti Kyösti Kallio, jonka nimiin on tullut Lex Kallio.

Raittiusmiehenä Santeri Alkio oli ministeri, joka esitteli kieltolain 1919.

Torpparien vapautuksen ja Lex Kallion toisinto oli 1940 pika-asutuslaki ja vuoden 1945 maanhankintalaki, jolla mahdollistettiin maatilansa Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa 1944 luovutetuilla alueilla maatilansa menettäneille mahdollisuus hankkia tila jäljelle jääneistä Suomen osista. Myös tämä vahvisti pienmaanomistusta Suomessa.

Pienmaanomistukseen johtavat maalaisliiton hankkeet lähinnä edistyspuoluelaisten tuella aiheuttivat maalaisliiton ja kokoomuksen kireät välit. 1920-luvun toiset kiistakysymykset liittyivät heimosotiin, joissa Suomen hallitus noudatti lähinnä Rudolf Holstin linjauksia.

Suurten ikäluokkien kasvettua alkoi maaltapako kiihtyä. Tämä repeämä aiheutti Suomen Pientalonpoikien Puolueen perustamisen Veikko Vennamon maalaisliitosta lähdön yhteydessä. Keskustapuolue kärsi suuren vaalitappion Suomen Maaseudun Puolueelle 1970-protestivaaleissa. Suomen Maaseudun Puolue sai suuren vaalivoiton myös 1983, mutta sitä ei voitu lukea suoraan Keskustapuolueen tappioksi niin selvästi kuin vuoden 1970 vaalien tulos.

Suomen Keskustan piirissä ei keskustelu alkiolaisuudesta ole dogmaattista, mutta ajoittain se johtaa kysymyksenasetteluun Suomen Keskustan ja Suomen Maaseudun Puolueen jatkajan, Perussuomalaisten kanssa. Kesällä 2007 Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen totesi, että Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta voisivat yhdistyä, koska niillä on samaa aateperinnettä. Suomen Keskustan historiankirjasarjan yhden osan kirjoittajan, Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan yhteyttä ei ole, koska Perussuomalaiset on hänen mukaansa suvaitsematon puolue. Kari Hokkanen puolestaan kirjoitti, että yhteistä aateperintöä on olemassa.