Ralph Nader

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ralph Nader
Naderspeak.JPG
Syntynyt 27. helmikuuta 1934 (ikä 80)
Winsted, Connecticut Yhdysvallat
Kansallisuus Yhdysvallat
Ammatti lakimies
Allekirjoitus [[Kuva:Ralph Nader Signature.svg|128px]]

Ralph Nader (s. 27. helmikuuta 1934 Winsted, Connecticut) on yhdysvaltalainen lakimies ja aktivisti, joka vastustaa suuryhtiöitä ja on työskennellyt ympäristönsuojelun, kuluttajien oikeuksien ja demokratian puolesta. Hän on myös arvostellut voimakkaasti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.

Nader oli Yhdysvaltain vihreän puolueen presidenttiehdokkaana vuosien 1996 ja 2000 vaaleissa, molempina kertoina varapresidenttiehdokkaanaan Winona LaDuke. Vuonna 2004 vihreä puolue nimitti ehdokkaakseen David Cobbin ja Nader oli sitoutumattomana ehdokkaana. Myös vuoden 2008 vaaleissa Nader oli ehdolla sitoutumattomana.

Naderin vanhemmat ovat maroniittilibanonin kristittyjä pakolaisia Ranskasta. Hän valmistui 1955 Princetonin yliopistosta ja 1958 Harvardista. Nader palveli kuusi kuukautta Yhdysvaltain armeijassa 1959, jonka jälkeen toimi lakimiehenä Hartfordissa. Hän on työskennellyt Hartfordin yliopistossa ja freelancerina The Nation ja The Christian Science Monitor -lehdille.

Puhuessaan Helsingin yliopistossa syyskuussa 2010 Nader vaati, että yliopistoista pitää tehdä epäkaupallinen vyöhyke, ja samalla kehui Kraft & Kultur -yritystä, joka oli kustantanut hänen esiintymisensä ja laajensi toimintaansa Suomessa.[1]

Nader saarnaa nykyään mm. lähiruoan ja ilmaston puolesta. Hänen mukaansa yritykset eivät tee mitään ilman kansalaisten painostusta.[1]

Autoteollisuutta vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nader julkaisi 1965 kirjan Unsafe at Any Speed, jossa väitti autovalmistajien vastustavan kaikkia turvallisuusparannusyrityksiä. Pääasiallisesti hänen kritiikkinsä kohdistui Chevrolet Corvair -automalliin. General Motors aloitti kampanjan Naderia vastaan ja palkkasi yksityisetsiviä seuraamaan häntä ja yrittämään saada häntä kiinni kiusallisessa tilanteessa. Nader haastoi GM:n oikeuteen ahdistelusta ja häirinnästä ja sai 284 000 dollarin korvaukset ja virallisen anteeksipyynnön.

Paul Ingrassian Crash Course -kirjan mukaan Corvair oli kevyt ja energiatehokas ja Naderin toiminta oli autoteollisuudelle tuhoisaa ja sai yritykset keskittymään vuosikymmeniksi energiatehokkuuden sijaan turvallisuuteen.[1]

Nader sai tapauksesta paljon kuuluisuutta ja satoja tukijoita, jotka avustivat hänen tutkimuksiaan. Vuonna 1971 hän perusti Public Citizen -järjestön koordinoimaan hallituksen toiminnan tutkimusta, ympäristönsuojelua, talous- ja muita asioita. Sillä on nykyisin 140 000 jäsentä.

Vuoden 2008 presidentinvaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Nader oli sitoutumaton ehdokas ja sai 0,56 % presidentinvaalien äänistä sijoittuen kolmanneksi.[2]

Helmikuussa 2007 Nader kritisoi Demokraattien ehdokaskisaa johtavaa Hillary Clintonia "parittajaksi ja imartelijaksi".[3][4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Viime vuosisadalle unohtunut ostoskassi, HS pääkirjoitussivu 28.9.2010, Elina Grundström
  2. 2008 Official Presidential General Election Results 2008-11-04. FEC. Viitattu 2009-02-03.
  3. Nader in '08? Stay tuned USA Today (Online). February 5, 2007. Arkistoitu 2007-02-11. Viitattu 2008-12-31.
  4. Ralph Nader: Hillary's Just a 'Bad Version of Bill Clinton' Feb. 16, 2007

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ralph Nader.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]