Turvavyö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Auton turvavyö

Turvavyö on autoissa ja monissa muissakin kulkuvälineissä oleva turvavaruste, joka luetaan ajoneuvon passiivisiin turvavarusteisiin. Turvavyön on tarkoitus pitää matkustaja paikoillaan ajoneuvon istuimessa korkeissa kiihtyvyyksissä, joita tavataan yleisesti jo taajamanopeuksien kolareissa. Vyöttämätön matkustaja saattaa kolarissa sinkoutua tuulilasin läpi tai osua auton rakenteisiin vakavin seurauksin. Turvavyön käyttäminen vähentää kuoleman tai loukkaantumisen riskiä merkittävästi. Turvavyön käyttäminen takapenkillä on aivan yhtä tärkeää kuin etupenkilläkin. Vyön käyttäjillä vakavat loukkaantumiset taajamanopeuksissa ovat harvinaisia. Maantienopeuksissa vyön käyttö ei enää yksin pelasta, vaan siinä punnitaan auton koko turvallisuusvarustus. Turvavöiden käyttämättömyys näkyy suoraan lisääntyneenä liikennekuolemien määränä.[1]

Turvavyön rulla lukittuu jos sitä repäistään nopeasti ja turvavyössä saattaa olla onnettomuustilanteessa laukeava kiristin, joka kiristää matkustajan istuimeen.[2] Kiristin voi toimia yhdessä turvatyynyn kanssa, tämän vuoksi ajoneuvon turvalaitteita ei saa itse muunnella, huijata tai ottaa pois käytöstä ja se on myös laissa säädetty rangaistavaksi. Ihmisen, kuten kaiken muunkin massa vastustaa nopeuden muutosta ja pyrkii säilyttämään liiketilansa, joten kolarihetkellä vyöttämätön ihminen pyrkii jatkamaan omaa liikettään ajoneuvon kolaria edeltävällä nopeudella. Kolarissa hetkelliset kiihtyvyydet saattavat nousta hyvin korkeiksi, jolloin ihminen ei pysty pitämään itseänsä istuimella omin voimin. Jo 30 km/h nopeudesta tapahtuva äkillinen pysähdys vastaa iskultaan pudotusta neljän metrin korkeudelta kovaan katuun ja siinä tapahtuva negatiivinen kiihtyvyys on useita kertoja suurempi kuin esimerkiksi lukkojarrutuksessa.

Yleisin käytettävä turvavyömalli on kolmipistevyö, jossa vyö on kiinnitetty kolmesta eri pisteestä ajoneuvoon. Vanhemmista ajoneuvoista saattaa löytyä kaksipistevöitä ja kilpa-autoissa tavataan myös nelipistevöitä. Kaksipistevyö on osoittautunut huonoksi, koska se menee vain vyötärön yli jättäen ylävartalon suojaamatta. Kolmipistevyö tarjoaa parempaa tukevuutta V-muotoisella kiinnitysjärjestelmällä ja se on helppo asentaa auton rakenteisiin. Nelipistevyö antaa kolmipistevyötä paremman tukevuuden X-muotoisella tuennallaan etenkin auton ympäripyörähdyksessä ja estää paremmin vyön ali liukumista, mutta ongelmana on nelipistevyön neljännen tukipisteen löytäminen tavallisesta autosta.

Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston ETSC:n mukaan turvavyö oli pelastanut 50-vuotisen historiansa aikana yli miljoonan ihmisen hengen kolareissa vuoteen 2009 mennessä. Turvavyö on edelleen tärkein yksittäinen turvavaruste, eivätkä esimerkiksi turvatyynyt pysty korvaamaan sitä, vaan ne toimivat oikein vain turvavyön kanssa. Turvavyön käytöstä muistuttava SBR-järjestelmä (seat belt reminders) on havaittu tehokkaaksi keinoksi kannustaa ihmisiä kiinnittämään turvavyönsä.[3]

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

George Cayley keksi turvavyön 1800-luvulla. Niitä käytettiin ensimmäisen kerran ilma-aluksessa 1913 ja ne yleistyivät 1930-luvulla. Autoihin turvavyöt tulivat 1950-luvun lopussa, vakiovarusteena ensimmäisenä Saab GT750 -malliin, ja yleistyivät 1960-luvulla. Volvolla työskennellyt entinen ilmailuinsinööri Nils Bohlin keksi kolmipistevyön, jonka Volvo patentoi ja otti käyttöön vuonna 1959 mallissaan PV544. Bohlin oli työskennellyt katapultti-istuimien parissa ja ymmärsi hyvin, miten korkea kiihtyvyys vaikuttaa ihmiskehoon.

Turvavyö tuli pakolliseksi Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa etuistuimilla vuoden 1971 alussa ja takaistuimella vuoden 1981 alussa. Turvavyön käyttö henkilöautojen etuistuimilla tuli pakolliseksi heinäkuun alussa 1975 ja takaistuimella marraskuun alussa 1987. Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen moottoriajoneuvoasetuksen mukaan turvavyö tuli pakolliseksi linja-autoissa jokaisella sellaisella matkustajapaikalla, jonka edessä ei ole samansuuntaisesti asennettua istuinta.

Turvavyön käyttö Suomessa [muokkaa]

Suomessa turvavyön käyttö on pakollista henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoissa. Lisäksi korilla varustetussa kolmi- tai nelipyörässä tulee käyttää turvavyötä.

Poikkeuksen turvavyön käyttöön tekevät lääkärin toteaman sairauden perusteella vapautetut henkilöt. Lisäksi on olemassa eräitä työtehtävistä johtuvia vapautuksia, kuten esimerkiksi lyhytkestoinen jakelu- ja keräilyliikenne. Tällöin kerrallaan ajettava matka saa olla enintään sata metriä ja turvavyöstä on oltava huomattavaa haittaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan tekemän arvion mukaan turvavyön käyttäminen voisi pelastaa vuosittain 50 suomalaisen hengen ja lisäksi kaksi kolmesta onnettomuudessa vammautuneesta olisi voinut selvitä lievemmin vammoin - siksi turvavöiden käytön puolesta käydään paljon liikenneturvallisuuskampanjointia ja poliisi valvoo sitä.[4] Turvavyön käyttämättömyydestä rangaistaan pääasiassa 35 euron suuruisella rikesakolla.

Vuonna 2008 tehdyn turvavöiden käyttötutkimuksen mukaan Suomessa turvavöitä käytti taajamassa etupenkillä istuvista 85 prosenttia ja takapenkillä istuvista 82 prosenttia. Taajaman ulkopuolella turvavyötä käytti etuistuimella 92 prosenttia.[5]

Katso myös [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  • Tuulilasi 12/2009: Turvavyö 50 vuotta (sivu 76). A-lehdet Oy, 2009.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta turvavyö.