Autoliitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Autoliitto on vuonna 1919 perustettu suomalainen autoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö. Se on myös Suomen ainoa autonkäyttäjien kuluttajajärjestö. Suomessa on yli 3,1 miljoonaa ajokorttia, ja auto on monelle suomalaisille usein välttämätön kulkuväline. Liiton tavoitteena on tarjota jäsenistölle autoiluun liittyviä etuja ja palveluja. Edunvalvonnassa Autoliitto pyrkii alentamaan autoverotusta keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Tällöin suomalaiset voisivat ajaa entistä uudemmilla, turvallisemmilla ja ympäristöystävällisemmillä autoilla kustannusten nousematta. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan liikennejärjestelyihin ja tieverkostoon, jotta liikenne olisi nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa.

Autoliitto koostuu 90 paikallisosastosta. Kaikki osastot ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Autoliitto kuuluu kansainväliseen yksityisautoilun keskusjärjestö FIA:aan (Federation Internationale de l’Automobile).


Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen yritys suomalaisten autonomistajien yhteenliittymän perustamiseksi tehtiin vuonna 1915, mutta tuolloin keisarilliseen Venäjään kuuluneen Suomen viranomaiset hylkäsivät hakemuksen. Hanke nousi jälleen esille Suomen itsenäistyttyä ja järjestö perustettiin Hotelli Kämpissä Helsingissä marraskuussa 1919 nimellä Finlands Automobil Klubb − Suomen Automobiili Klubi (FAK − SAK). Järjestön käyttökieleksi otettiin ruotsi, koska sen ensimmäiset jäsenet kuuluivat pääosin yhteiskunnan yläluokkaan. Klubi solmi läheiset suhteet Ruotsin Kuninkaalliseen Automobiiliklubiin (KAK). Suomen Automobiiliklubi vaihtoi kielensä ruotsista suomeen vuonna 1945 ja lyhensi nimensä Suomen Autoklubiksi (AK) vuonna 1949. Aikanaan tunnettu AK:n toimitusjohtaja oli everstiluutnantti Sven Oskar Lindgren. Siihen saakka varsin Helsinki-keskeiseksi mielletty Autoklubi perusti paikallisosastoja eri puolille Suomea 1940-luvun lopulla. Autoklubin toiminnan tärkeä tukijalka oli autourheilu ja niinpä AK tuki muun muassa suomalaisia Monte Carlo -rallin osanottajia. AK:n Jyväskylän paikallisosasto järjesti ensimmäiset Jyväskylän Suurajot vuonna 1951.

Autokannan kasvaessa Automobiiliklubin rinnalle syntyi yleisiä autojärjestöjä. Vuonna 1926 perustettiin Maaseudun Autoliitto (MAL) ja vuonna 1927 Yleinen Autoliitto (YAL), joiden toiminnan tarkoitus määriteltiin jokseenkin yhteneviksi Automobiiliklubin kanssa.

Voimakkaan autoistumisen myötä 1960-luvulla autoilijoiden järjestäytymisaste romahti ja järjestöt ajautuivat toiminnassaan vaikeuksiin. Tässä tilanteessa aloitettiin neuvottelut järjestöjen yhdistymiseksi. MAL ja YAL muodostivat Suomen Autoliiton vuonna 1966. Suomen Autoliitto ja Suomen Autoklubi puolestaan yhdistyivät Autoliitoksi vuonna 1972. Autoliitossa oli sen toiminnan alkaessa noin 41 000 jäsentä. 1970-luvun aikana jäsenmäärä laski, mutta se kääntyi – paljolti liiton johdossa silloin toimineiden kenraaliluutnantti Ermei Kannisen ja toimitusjohtaja Heimo Jaakkolan ansiosta – 1980-luvulla jälleen nousuun ja 1990-luvun alun laman aiheuttaman lievän notkahduksen jälkeen Autoliitto oli vuonna 1999 yksi Suomen suurimmista järjestöistä vajaalla 100 000 jäsenellään. [1]

Suomen Autoliitto osallistui Liikenneturvan perustamiseen vuonna 1971. Autoliitto oli yhdessä Liikenneturvan kanssa muun muassa esittämässä turvavöitä koskevaa lakia jo useaan kertaan ennen kuin turvavyöt ja niiden käyttö autoissa määrättiin lain nojalla pakollisiksi. [2] 1990-luvulla Autoliitto oli yksi tieliikennemuseo Mobilian perustajajäsenistä.

Jäsenet ja jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliitolla on noin 94 000 jäsentä. Jäseneksi pääsee vuosittaisen jäsenmaksun maksamalla. Jäsenille liitto tarjoaa erilaisia etuja, joista tärkeimpiä ovat alennukset laivalipuista, maksuttomat neuvontapalvelut (lakiasiat, tekninen neuvonta, matkailuneuvonta), katsastusedut, oma tiepalvelunumero ja automatkailuoppaat. Jäsenetuihin kuuluu myös Autoliiton Moottori-lehti, joka on Suomen vanhin autolehti. Lehti ilmestyy yksitoista kertaa vuodessa. Autoliitolla on 50 paikallisosastoa.

  • Euran osasto
  • Forssan Seudun osasto
  • Haminan Seudun osasto
  • Helsingin osasto
  • Huittisten osasto
  • Härmän osasto
  • Imatran osasto
  • Itä-Hämeen osasto
  • Jalasjärven osasto
  • Joensuun osasto
  • Joutsenon osasto
  • Jyväskylän osasto
  • Järviseudun osasto
  • Kalajokilaakson osasto
  • Kangasniemen osasto
  • Kauhajoen osasto
  • Kemin Seudun osasto
  • Keski-Karjalan osasto
  • Keski-Uudenmaan osasto
  • Kokkolan Seudun osasto
  • Kotkan osasto
  • Kouvolan osasto
  • Kuopion osasto
  • Kuusamon osasto
  • Lahden Seudun osasto
  • Lappeenrannan osasto
  • Lohjan osasto
  • Luoteis-Uudenmaan osasto
  • Lapuan osasto
  • Länsi-Pirkanmaan osasto
  • Mikkelin osasto
  • Mäntyharjun osasto
  • Myrskylän osasto
  • Nastolan osasto
  • Oulun osasto
  • Pieksämäen osasto
  • Pohjanmaan osasto
  • Pohjois-Hämeen Tiepalveluyhdistys
  • Porin osasto
  • Porvoon osasto
  • Raision osasto
  • Riihimäen osasto
  • Rovaniemen osasto
  • Salon osasto
  • Savonlinnan osasto
  • Seinäjoen osasto
  • Tampereen Seudun osasto
  • Tikkakosken osasto
  • Tornion osasto
  • Turun osasto
  • Varkauden osasto

Tiepalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliitto ylläpitää yhtenä toimijana tiepalvelua Suomessa. Toiminta käynnistyi olympiavuonna 1952. Lähes 200 vapaaehtoista tiepalvelumiestä auttaa autoilijoita tieliikenteessä, kun matkanteko keskeytyy yllättäen. Vapaaehtoisten tekemää päivystystä tehdään viikonloppuisin ja ennen kaikkea vuoden merkittävimpien juhlapyhien aikaan. Joulun liikenteen turvaava kampanja on nimeltään Operaatio Lumihiutale ja pääsiäisen Operaatio Pajunkissa.

Autoliitolla on nykyisin myös erityinen Tiepalvelukeskus joka palvelee 24 tuntia vuorokaudessa vuoden kaikkina päivinä maksullisessa palvelunumerossa 0200 8080. Puhelun hinta (lähes 2 €/min) oli vuonna 2011 kalliimpi kuin yhdelläkään muulla tiepalvelun tuottajalla (ml. kaupalliset yritykset). Palvelu töineen, tarvikkeineen on maksullista. Autoliiton jäsenet saavat alennuksia joistakin palveluista. Autoliiton tiepalvelu on nykyisin yhä useammin alan yritysten tuottamaa. Vapaaehtoisen tiepalvelun päivystäessä tilattu apu saattaa tulla perinteiseltä vapaaehtoispartiolta. Apua tilattaessa onkin hyvä ennalta sopia siitä mitä palvelua tilaa, kuka tulee avustamaan ja varautua avun kustannuksiin. Auttaja saattaa olla tiepalvelupartio tai hinausalan yrittäjä.

Autoliitto tarjoaa jäsenilleen myös maksullista matkanjatkamispalvelua, niin sanottua laajennettua tiepalvelua, jonka nimi on AL-turva -jäsenyys.

Testit ja ajoneuvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliiton keskeinen tehtävä on tuottaa ja jakaa autoiluun liittyvää kuluttajatietoa. Liitto on mukana lukuisissa liikenneturvallisuushankkeissa. Euro NCAP -törmäystestiohjelmassa tuotetaan puolueetonta tietoa eri automallien turvallisuudesta. Testiohjelmassa on listattuna lähes 300 automallia.

Lasten turvaistuintesti kattaa useat Suomessa myytävät lasten turvaistuinmallit. Vuodesta 2008 lähtien Suomessa julkaistavissa tuloksissa on huomioitu myös ulkomailla myytävien istuinten tulokset, koska turvaistuimia ostetaan nykyään paljon internetistä.

Autoliitto julkaisee myös henkilöautojen ympäristöominaisuuksia mittaavan EcoTestin tulokset. EcoTest tarjoaa puolueetonta tietoa autojen ympäristövaikutuksista. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi oman auton ympäristövaikutusten selvittämisessä tai ostopäätöksen apuna. EcoTestattuja ajoneuvoja on tällä hetkellä yli 800.

Automatkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliitto on automatkailun asiantuntija. Se tarjoaa maan ainoana tahona automatkailuun keskittyviä matkailupalveluja. Liitosta saa tarkkaa ja ajantasaista tietoa eri maiden vaatimista automatkailuasiapapereista ja -määräyksistä. Asiapapereita ovat mm. kansainvälinen ajokortti ja -leirikortti, USA-liite, hostellikortti ja valtakirja. Autoliitto tuottaa myös automatkailuun liittyvää tietoa, oppaita ja muita kirjoja.

Liikenneturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneturvallisuuden parantaminen on Autoliiton keskeinen tehtävä. Tärkeitä aiheita ovat mm. tiestön kuntoon liittyvät kysymykset. Autoliitto peräänkuuluttaa esimerkiksi pääteiden nykyaikaistamista, jotta ne vastaavat tämän päivän liikennemääriä ja liikenneturvallisuustavoitteita.

Autoliitto järjestää myös vuosittain neljäs- ja viidesluokkalaisille koululaisille polkupyörän hallintaa ja liikennetietoutta mittaavan Fillarimestari-kilpailun. Valtakunnallisen kilpailun tehtävä on tukea suomalaisten koulujen liikennekasvatustyötä. Fillarimestari-kilpailu huipentuu vuosittain Fillarimestarin EM-kilpailuihin, jossa Suomea edustaa alue- ja SM-kilpailuissa parhaaksi selviytynyt neljän hengen joukkue.

Autourheilu ja AL-Sports[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliitto on mukana edistämässä suomalaista autourheilua. Osa liiton osastoista kuuluu Suomessa autourheilua koordinoivaan AKK-Motorsport ry:hyn (Autourheilun Kansallinen Keskusliitto). Autoliiton jäsenet voivat osallistua laajaan autourheilutoimintaan joko toimitsijana tai kilpailijana. Monet autourheilutapahtumat toteutetaan Suomessa yhä talkooväen voimin.

Kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoliitto kuuluu autoilun ja matkailun kansainväliseen, yksityisautoilun keskusjärjestö FIA:an (Federation Internationale de l’Automobile). Jäsenyys vahvistaa Autoliiton mahdollisuuksia vaikuttaa kansainväliseen liikenteeseen ja automatkailuun liittyviin määräyksiin. Aktiivinen yhteistyö lukuisten ulkomaisten sisarjärjestöjen kuten Saksan ADAC:n ja Yhdysvaltain AAA:n kanssa takaa ulkomailla autoileville Autoliiton jäsenille tietoja ja palveluja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kimmo Levä (toim.): Auton vuosisata. Mobilia-vuosikirja 1999, s. 81−87. Kangasala: Mobilia Säätiö, 1999.
  2. Mobilia-vuosikirja 1999, s. 87.