Laissez-faire

Wikipedia

Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Suuntaukset ja teoriat
Kapitalistinen talousjärjestelmä Kommunistinen talousjärjestelmä Sosialistinen talousjärjestelmä Korporatistinen talousjärjestelmä Laissez-faire · Merkantilismi Distributismi
Sektorit ja järjestelmät
Suljettu talous · Kaksoistalous Lahjatalous · Epävirallinen talous Markkinatalous · Sekatalous Avoin talous · Osallisuustalous Suunnitelmatalous · Omavaraistalous Harmaa talous · Virtuaalitalous Sosialistinen markkinatalous Vihreä talous
n • k • m

Laissez-faire on vapaan markkinatalouden suuntaus ja tunnuslause, joka on suomeksi kirjaimellisesti antakaa tehdä.

Fraasi juontaa juurensa absolutismin ajan Ranskaan. Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeri Jean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukolta porvareita, mitä hallitus voisi tehdä talouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi "laissez-nous-faire" eli antakaa meidän tehdä, siis antakaa meidän yrittäjien pyörittää talouselämää vapaasti, älkää te poliitikot sekaantuko talouselämän toimintaan.

Termiä käytti muun muassa klassinen liberaali taloustieteilijä ja poliitikko, paroni Anne Robert Jacques Turgot (1727–81) kirjassaan Reflexions sur la formation et la distribution des richesses (1766).

Toinen selitys fraasin "laissez-faire" synnylle on, että sitä käytettiin eräässä M. Alphan kirjeessä kuvailemaan François Quesnayn ja muiden fysiokraattien kannattamaa täysin vapaata markkinataloutta: Quesnayn ideologiaa luonnehdittiin fraasilla "laisser faire, laisser passer" eli antaa tehdä, antaa mennä. Fraasi esiintyy myös versiona "laissez-faire, laissez-passer, le monde va de lui-même!" eli antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen.

[muokkaa] Kritiikkiä

George Bernard Shaw ja H. G. Wilshire kirjoittavat teoksessaan Fabian Essays in Socialism: "Naisia työskentelemässä puolialastomina hiilikaivoksissa; nuoria lapsia vetämässä vaunuja koko päivän maanalaisten käytävien tunkkaisessa ilmastossa; lapsia sidottuina kudontakoneeseen viisitoista tuntia puuvillatehtaan kuumennetussa ilmassa, pidettyinä hereillä vain esimiehen piiskalla; tunteja työtä kaikille, nuorille ja vanhoille, rajoitteena vain fyysisen kestävyyden äärimmäiset kyvyt; nopeasti kasvavalle väestölle tarpeellisten saniteettijärjestelyjen täydellinen poissaolo: nämä ja muut nimettömät epäoikeudenmukaisuudet on tallennettu täydellisen laissez fairen ja sopimusvapauden tuloksina toisiaan seuraavien blue-book -raporttien puolueettomille sivuille" ^[1].

[muokkaa] Viitteet