Protektionismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Protektionismi tarkoittaa taloustieteellisenä terminä valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien "suojelemista" torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin.

Eräs esimerkki protektionismista on Venäjän paljon keskustelua herättänyt puutulli.

Protektionismia voi harjoittaa valtion tai liittovaltion hallinto. Protektionismissa rajoituksena toimivat tullit, kiintiöt ja muut määräykset. Syitä siihen ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen.

Protektionismi oli keskeinen osa merkantilismia ja yhä jatkuvaa uusmerkantilismia. Liberaalit ovat valistusajasta asti arvostelleet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet vapaakaupan olevan yleinen etu. [1]

Protektionismin puolesta ja vastaan [muokkaa]

Alansa "suojelun" puolesta lobbaavat yritykset usein sanovat aloittelevan alansa tarvitsevan tukea, jotta sen kilpailukyky kehittyisi riittäväksi vastaamaan ulkomaiseen kilpailuun. Vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja paremmin asiakkaiden tarpeita tyydyttävien tuotteiden innovointiin.

Toinen yleinen argumentti on "epäreilu ulkomainen kilpailu", jossa esimerkiksi alhaisempien tuotantokustannusten vuoksi ulkomainen yrittäjä vie markkinat. Esimerkiksi banaaninviljely ei voine laajeta Suomessa ilman tukiaisia. Taloustieteessä yleisesti hyväksytty suhteellisen edun periaate kuitenkin osoittaa, että jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta.

”Vetoomus kynttiläntuottajien puolesta” (1854) on tunnettu Frédéric Bastiat'n kirjoittama protektionismin satiiri. Siinä kynttiläntuottajat ja muu valaistusteollisuus esittävät hallinnolle vetoomuksen, jossa toivotaan suojaa epäreilua ulkopuolista kilpailijaa, Aurinkoa, vastaan, kun se vie heiltä markkinoita alhaisempien valontuotantokustannusten vuoksi.

Peliteoreetikot ovat esittäneet protektionismin todelliseksi syyksi "vangin dilemman": eräissä tapauksissa valtion ehkä kannattaa harjoittaa protektionismia paitsi jos se johtaa siihen, että muutkin maat harjoittavat sitä. Vastaavasti kunkin teollisuudenalan ehkä kannattaa lobata oman alan protektionismin puolesta vaikka kokonaisetu olisi, ettei millään alalla olisi protektionismia.

Katso myös [muokkaa]

  • Vapaakauppa katsotaan usein protektionismin vastakohdaksi

Viitteet [muokkaa]

  1. Liberal Anti-Imperialism, professori Daniel Klein, 1.7.2004

Martin Wolf, Why Globalization Works, Yale University Press, 2004.