Karlismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Molinan kreivi Carlos María Isidro eli Don Carlos (1788-1855) vaati itselleen Espanjan kruunua.

Karlismi on konservatiivinen liike, joka alun perin ajoi Carlos V:stä periytyvän Bourbonien sukuhaaran oikeutta Espanjan kruunuun ja absoluuttisen monarkian palauttamista Espanjaan. He eivät hyväksyneet naispuolista hallitsijaa, ja vetosivat siinä keskiaikaiseen Lex Salica -sääntöön.

Karlismin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1830 kuningas Ferdinand VII muutti kruununperimysjärjestyksen tyttärensä Isabellan hyväksi. Karlistit eivät tunnustaneet tätä ja tukivat Molinan kreivin, Ferdinandin veljen Don Carlosin (1788–1855) oikeutta kruunuun. Liikeen syntyyn vaikutti myös pettymys ranskalaisen Bourbon-hallitsijasuvun Espanjassa hallinneeseen sukuhaaraan (Borbon y Borbon). Maa ajautui vuoteen 1839 asti kestäneeseen Espanjan vuosien 1834–1839 sisällissotaan, jossa olivat vastakkain Isabellan kannattajat ja karlistit (joita tukivat Katalonian nationalistit). Sota päättyi Isabellan voittoon.

Karlismi 1900-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karlismi oli vahvimmilaan 1830-luvulla, mutta se koki uudelleenheräämisen vuoden 1898 Yhdysvaltoja vastaan käydyn sodan jälkeen. Tämän jälkeen se oli merkittävänä osapuolena vuosien 1936–1939 Espanjan sisällissodassa, jonka jälkeen se oli osa Caudillo, generalissimo Francisco Francon hallintoa aina vuoteen 1975 asti.

Karlismi 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karlistinen liike elää edelleen Espanjassa, mutta se toimii Espanjan päivänpolitiikan ulkopuolella. Vaikka karlismi syntynyt kruununperimyskiistan myötä, se on myös ideologia ja yhteiskunnallinen ajattelutapa. Karlistien iskulause Dios, Patria y Rey (Jumala, isänmaa ja kuningas) kiteyttää liikkeen aatteelliset peruspilarit. Historiansa aikana ideologia on korostanut vastavallankumouksellisuutta, isänmaallisuutta, monarkismia, konservatismia ja katolilaisuutta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]