Marine Le Pen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marine Le Pen
Marine Le Pen Pariisi 2014
Marine Le Pen Pariisi 2014
Syntynyt 5. elokuuta 1968 (ikä 46)
Neuilly-sur-Seine, Hauts-de-Seine
Puolue Kansallinen rintama
Asema Kansallisen rintaman puheenjohtaja (vuodesta 16. tammikuuta 2011)
Euroopan parlamentin jäsen (vuodesta 20. heinäkuuta 2004)
Vaalipiiri Île-de-France (2004-2009)
Luoteis (vuodesta 2009)
Uskonto roomalaiskatolinen
Kotisivu www.marinelepen2012.fr

Marine Le Pen (oik. Marion Anne Perrine Le Pen, s. 5. elokuuta 1968 Neuilly-sur-Seine, Hauts-de-Seine, Ranska) on Ranskan Kansallisen rintaman puheenjohtaja vuodesta 2011 ja europarlamentaarikko vuodesta 2004.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marine Le Pen syntyi vuonna 1968 perheen kolmesta tyttärestä nuorimpana. Äiti jätti perheen kun Marine oli 16-vuotias. Samalla hänen suhteensa isäänsä kuitenkin läheni, ja hän seurasi usein isäänsä tämän poliittisiin tilaisuuksiin jo nuorena. Le Pen valmistui asianajajaksi ja toimi vähävaraisten, usein laittomien maahanmuuttajien puolustusasianajajana.[1]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1998 Le Pen lopetti asianajajan työt ja aloitti Kansallisen rintaman lakiosaston johtajana.[1]

Le Pen on istunut Île-de-Francen valtuustossa vuodesta 2004. Sitä ennen hän oli Nord-Pas-de-Calais'n 1998–2004 valtuustossa. Vuodesta 2008 hän on ollut Hénin-Beaumont'n kunnanvaltuuston jäsen.

Le Pen valittiin Euroopan parlamenttiin ensi kerran 2004, ja hän on istunut parlamentissa siitä lähtien.[1] Hän nousi keväällä 2010 pidettävissä aluevaaleissa puolueensa johtohahmoksi.[2] Hänet valittiin Kansallisen rintaman puheenjohtajaksi isänsä Jean-Marie Le Penin seuraajaksi tammikuussa 2011.[3]

Le Pen oli puolueensa ehdokas vuoden 2012 Ranskan presidentinvaaleissa.[4] Hän sai ensimmäisellä kierroksella 17,9 prosenttia äänistä ja sijoittui kolmanneksi. Hän ei suostunut tukemaan toisella kierroksella kumpaakaan ehdokasta, Nicolas Sarkozya tai Francois Hollandea.[5]

Vuonna 2010 Le Pen herätti polemiikkia vertaamalla julkista tilaa katusaarnoilla ja -rukouksilla haltuun ottavia muslimeja toisen maailmansodan saksalaismiehittäjiin.[6][7] Kadulla rukoileminen kiellettiin Ranskassa syyskuussa 2011.[8]

Le Pen on korostanut puolueen kielteistä kantaa euroon ja puolustanut protektionismia. Hän pyrkii etääntymään laitaoikeistolaisuuden leimasta, ja puolueeseen on hänen aikanaan liittynyt juutalaisiakin jäseniä. Hän suhtautuu kielteisesti laittomaan maahanmuuttoon ja Ranskan islamisaatioon.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Le Penillä on kolme lasta. Hän on ollut kahdesti naimisissa.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • À contre flots, Jacques Grancher, 2006 ISBN 2733909576 (ranskaksi) (omaelämäkerta)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]