Union pour un Mouvement Populaire

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansanliikkeen Unioni
Union pour un Mouvement Populaire

Ump logo.PNG

Perustettu 17. marraskuuta 2002
Johto Nicolas Sarkozy
Laurent Wauquiez
Ideologia gaullismi[1]
liberaalikonservatismi[1]
kristillisdemokratia[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Toimisto 55, rue La Boétie
75384 Paris Cedex 08
Kansalliskokous
199 / 577
Senaatti
143 / 348
Euroopan parlamentti
20 / 74
Alueneuvosto
331 / 1 880
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
International Democrat Union
Centrist Democrat International
Kotisivu www.u-m-p.org

Union pour un Mouvement Populaire, UMP, suom. Kansanliikkeen Unioni (alk. Union pour la Majorité Présidentielle, suom. Presidenttienemmistön Unioni) on ranskalainen keskusta-oikeistolainen puolue, joka perustettiin vuonna 2002 tukemaan Jacques Chiracia presidentinvaaleissa. UMP:n muodostivat Rassemblement pour la République, Démocratie Libérale ja suuri osa Union pour la Démocratie Françaisesta. UMP:llä on noin 300 000 jäsentä.[2]

Puolue tuki pääasiassa Chiracia, mutta on alkanut osoittaa myös riippumattomuutta. Chiracin ja Jean-Pierre Raffarinin hallituksen epäsuosio sai suuren osa sen jäsenistä kannattamaan Chiracin kilpailija Nicolas Sarkozya. Puolue on myös vastustanut Turkin EU-jäsenyyttä, mitä Chirac ilmoitti kannattavansa.

UMP:n ensimmäinen johtaja Alain Juppé, Chiracin läheinen kumppani, erosi 15. heinäkuuta 2004 tultuaan tuomituksi korruptiosta Pariisin alueella. 29. marraskuuta 2004 Nicolas Sarkozy ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävistä ja ottavansa puolueen johdon. Sarkozy voitti vuoden 2007 presidentinvaalit UMP:n ehdokkaana. Suurin osa puolueesta tuki häntä, mutta merkittäviä poikkeuksia olivat presidentti Chirac, pääministeri Dominique de Villepin, puolustusministeri Michèle Alliot-Marie ja kansalliskokouksen puhemies Jean-Louis Debre.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c France Parties and Elections in Europe. 2012. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. a b Lichfield, John: French right in turmoil as Chirac threatens to challenge Sarkozy 12.1.2007. The Independent. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]