John McCain

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John McCain
John McCain
Senaattori John McCain vuonna 2004
Arizonan vanhempi senaattori
3. tammikuuta 1987
Edeltäjä Barry Goldwater
Edustajainhuoneen jäsen Arizonan 1. vaalipiiristä
3. tammikuuta 19833. tammikuuta 1987
Edeltäjä John Jacob Rhodes
Seuraaja John Jacob Rhodes III
Tiedot
Syntynyt 29. elokuuta 1936 (ikä 77)
Coco Solo, Panaman kanava-alue
Puolue republikaanit
Puoliso Cindy Hensley McCain
Ammatti lentäjä, poliitikko
Uskonto baptisti
Allekirjoitus Mccainsig.svg

John Sidney McCain III (s. 29. elokuuta 1936, Coco Solon laivastotukikohta, Panaman kanava-alue) on yhdysvaltalainen poliitikko. Hän on ollut Arizonan senaattori vuodesta 1987, ja hänet on valittu uudelleen vuosina 1992, 1998, 2004 ja 2010. Hän oli republikaanien presidenttiehdokkaana vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, mutta hävisi demokraattien Barack Obamalle.[1]

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John McCainin isä John S. McCain, Jr. ja isoisä John S. McCain, Sr. olivat amiraaleja. Vuonna 1954 myös John meni Yhdysvaltain laivastoakatemiaan. Vietnamin sodassa hän lensi A-4 Skyhawkia lentotukialuksilta. McCainin kone räjähti USS Forrestalilla 29. heinäkuuta 1967 siihen osuneesta raketista, mutta hän pelastui onnettomuudesta, jossa 134 ihmistä sai surmansa ja 161 haavoittui. 26. lokakuuta 1967 McCainin Skyhawk ammuttiin alas, ja hän vietti viisi ja puoli vuotta sotavankina "Hanoin Hiltonissa". Vaikka hän oli vakavasti haavoittunut, hän ei saanut hoitoa ennen kuin selvisi, että hänen isänsä oli amiraali. Vankina ollessaan hän kieltäytyi tapaamasta sodanvastaisten ryhmien edustajia, koska ei halunnut antaa vietnamilaisille propagandaetua.lähde?

McCain vapautettiin 1973 ja hän suoritti jatko-opintoja National War Collegessa Washington D.C.:ssä vuosina 1973–1974. Loppuvuodesta 1974 hän sai lentolupansa takaisin, ja vuonna 1976 hänestä tuli koulutuslaivueen komentaja. Alkaen vuodesta 1977 hän palveli laivaston yhteyshenkilönä senaatissa, jossa hän oli avaintekijänä uuden lentotukialushankkeen aloittamisessa Carterin hallinnon vastustuksesta huolimatta. Hän palveli laivastossa vuoteen 1981 asti, jolloin jäi eläkkeelle kommodorina (engl. Captain). Sotavankina kidutuksen vuoksi saamistaan vammoista hän kärsii edelleen. Hän ei esimerkiksi pysty käyttämään sähköpostia, vaan hänen vaimonsa kirjoittaa viestit sanelusta. Hänet palkittiin lukuisin ansiomerkein.[2]lähde?

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kongressiedustajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustajainhuoneeseen McCain pääsi vuonna 1982, kun Arizonan pitkäaikainen kongressimies John Jacob Rhodes jäi eläkkeelle. Hän kuului tällöin presidentti Ronald Reaganin politiikan tukijoihin. Hän kuitenkin vastusti Yhdysvaltain osallistumista rauhanturvaoperaatioon Libanonissa, koska ei pitänyt tavoitteiden saavuttamista mahdollisena. Senaattiin hän oli ehdolla 1986 Barry Goldwaterin jäätyä eläkkeelle ja hänet valittiin vapaaksi jääneelle paikalle. Hän piti puheen republikaanien vuoden 1988 puoluekokouksessa, jolloin lehdistö mainitsi hänet George H. W. Bushin mahdollisena varapresidenttiehdokkaana.

1990-luvulla McCain sai mainetta oman tien kulkijana. Vuonna 1997 TIME-lehti valitsi hänet 25 vaikutusvaltaisimman amerikkalaisen joukkoon.lähde?

Vuoden 2000 presidentinvaalien esivaaleissa McCain voitti tärkeän ensimmäisen esivaalin New Hampshiressa, mutta hävisi Etelä-Carolinan Bushille ja yhdeksät esivaalit 13:sta "supertorstaina" maaliskuun alussa. Vuonna 2004 hän tuki Bushin jatkoa ja ylisti tämän reaktiota terroristihyökkäyksiin vuonna 2001, vaikka McCainiä pidetäänkin maltillisempana konservatiivina kuin Bushia.lähde?

McCainia on joskus kutsuttu "yksinäiseksi sudeksi", koska on hän poikennut puolueensa linjasta. Joidenkin konservatiivien mielestä McCain on sosiaalisesti maltillinen ja taloudellisesti konservatiivi, mikä vuonna 2000 johti hyökkäyksiin liiasta liberaalisuudesta ja nimittelyiksi republikaaniksi vain näön vuoksi ("Republican In Name Only"). Hän kannatti verohelpotuksia pienituloisille ja vastusti suurituloisten verohelpotuksia 2001 ja perintöveron poistoa 2003. Hän vastusti uuden lentotukialuksen rakentamista ja ehdotti rahojen käyttöä ruokakupongeille elävien sotilaiden perheiden auttamiseen. Hän on yksi harvoista ympäristönsuojelun puolesta puhuvista republikaaneista, ja hän teki kongressin ensimmäisen lakialoitteen ilmastonmuutoksen torjumiseksi Joe Liebermanin kanssa vuonna 2003.[3] Bush vastusti sitä, ja republikaanienemmistöinen senaatti tyrmäsi aloitteen.

Poliittisia kantoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McCain kadettina Annapoliksessa.

McCain tuki Irakin sotaa 2003 mutta kehotti "huomattaviin toimintatavan muutoksiin" vaikkakin "pysymään kurssissa". Entisenä sotavankina hän esitteli vuonna 2005 lainmuutosesityksen (McCain Detainee Amendment), joka kielsi julman, epäinhimillisen ja alentavan kohtelun kaikkien puolustusministeriön ja CIA:n pitämien vankien kuulustelussa. Senaatti tuki esitystä äänin 90–9.[4] Allekirjoittaessaan lain presidentti Bush kuitenkin lisäsi lakiin presidentille lisäyksen oikeuttaa kidutus terrori-iskujen estämiseksi.[5] McCain uskoo, että Irakin sota on voitettu vuoteen 2013 mennessä ja suurin osa joukoista voidaan kotiuttaa.[6]

McCain vastustaa myös abortteja paitsi äärimmäisissä tapauksissa. Hänen ja senaattori Kennedyn lakiesitys laittomien maahanmuuttajien ongelmaan armahduksen ja vierastyöläisten lukumäärän kasvattamisen myötä oli laajassa keskustelussa vuoden 2006 alussa.

McCain on myös tukenut "älykkään suunnittelun" opetusta kouluissa[7] ja tukee kantasolututkimuksen laillistamista aiemmasta vastustuksestaan huolimatta.[8]

Yhdysvaltain presidentinvaalien 2008 ehdokkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McCain ilmoitti virallisesti presidenttiehdokkuudestaan 25.4.2007. Vaikka häntä pidettiin vuonna 2007 ennakkosuosikkina, hän hävisi varainkeruussa Mitt Romneylle ja New Yorkin entiselle pormestarille Rudolph Giulianille[9]. Joulukuussa republikaanien esivaalien pääehdokkaat olivat tasoissa, ja heillä kaikilla oli joitakin heikkouksia, jotka vähensivät heidän suosiotaan puolueen peruskannattajien keskuudessa. McCainin kampanja lähti uuteen nousuun hänen saatuaan The Boston Globen, The Des Moines Registerin ja useiden muiden sanomalehtien sekä senaattori Joe Liebermanin kannatuksen.[10] Hän voitti Romneyn New Hampshiren esivaaleissa 8. tammikuuta, ja nousi uudestaan kärkiehdokkaaksi.

McCainin ilmoitettiin valinneen Alaskan kuvernöörin Sarah Palinin varapresidenttiehdokkaakseen 29. elokuuta 2008. Hän oli ensimmäinen nainen republikaanien varapresidenttiehdokkaana.[11] 24. syyskuuta McCain ilmoitti keskeyttävänsä vaalikampanjansa, suositteli Obamaa tekemään samoin ja ehdotti vaaliväittelyiden siirtämistä, jotta voisi toimia finanssikriisin selvittämiseksi[12]. 1. lokakuuta hän äänesti 700 miljardin dollarin elvytyssuunnitelman puolesta[13]. Viimeisessä pääehdokkaitten väittelyssä 15. lokakuuta hän yritti ottaa etäisyyttä istuvaan presidentti Bushiin, vertasi Obaman verokantoja sosialismiin ja nosti "Putkimies-Joen" Obaman talouspolitiikkaan epäilevästi suhtautuvien amerikkalaisten pienyrittäjien vertauskuvaksi. McCain kielsi käyttämästä Jeremiah Wrightin lausuntoja Obamaa vastaan suunnatuissa mainoksissa, mutta Bill Ayers nostettiin säännöllisesti esille.[14]

Yhdysvaltain presidentinvaalissa 4. marraskuuta 2008 McCain hävisi demokraattien Barack Obamalle valitsijamiehissä 365 Obama, 173 McCainille.

Kiistakysymys syntyperästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McCain syntyi Yhdysvaltain hallussa olleella Panaman kanava-alueella John S. McCain, Jr:in ja Roberta Wrightin poikana. Hänen pyrkiessään ja viimein päästessään presidenttiehdokkaaksi syntyi kiistaa vaatimuksesta, että Yhdysvaltain presidentin on perustuslain II artiklan mukaan oltava syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen (natural-born citizen). Hänen vanhempansa olivat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta vasta 4. elokuuta 1937, vuosi McCainin syntymän jälkeen, tuli voimaan laki, jonka mukaan Yhdysvaltain kansalaisen lapsi saa kansalaisuuden, joten McCain julistettiin taannehtivasti syntyperäiseksi Yhdysvaltain kansalaiseksi.

Vaikkakin McCainin vastaehdokkaat, sekä kongressi yksimielisellä päätöksellä julistivat McCainin sopivaksi presidentin virkaan, jotkin lain asiantuntijat ovat myös epäilleet päätöstä.[15]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McCain erosi ensimmäisestä vaimostaan Carol Sheppistä vuonna 1980 ja meni naimisiin Cindy Hensleyn kanssa saman vuoden toukokuussa. Heillä on kolme yhteistä lasta: Meghan (s. 1984), John Sidney IV (s. 1986) ja James (s.1988). Vuonna 1991 he adoptoivat kolme kuukautta vanhan Bangladeshilaisen orvon, joka nimettiin Bridgetiksi. Ensimmäisestä avioliitostaan McCainilla on pojat Douglas (s. 1959) ja Andrew (s. 1962).

Julkaistuja kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John McCain republikaanien presidenttiehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 5.3.2008. Viitattu 12.10.2008.
  2. Wallius, Anniina: John McCain 22.9.2008. yle.fi: Yle Uutiset. Viitattu 26.9.2008.
  3. John McCain: Environmental Activist? NewsMax. Viitattu 30.1.2008.
  4. U.S. Senate Roll Call Votes 109th Congress – 1st Session Yhdysvaltain senaatti. Viitattu 24.5.2007. (englanniksi)
  5. Bush, George W.: President's Statement on Signing of H.R. 2863 30.12.2005. Valkoinen talo. Viitattu 24.5.2007. (englanniksi)
  6. "Senator John McCain said he believes that the war in Iraq will be won and troops will be home by 2013: 'By January 2013, America has welcomed home most of the servicemen and women who have sacrificed terribly so that America might be secure in her freedom. The Iraq War has been won.'" Walshe, Shushannah: McCain Sets Goals for His Presidency 15.5.2008. Fox News. Viitattu 9.6.2008. (englanniksi)
  7. Karamargin, C. J.: McCain sounds like presidential hopeful 24.8.2005. AzStarNet. Viitattu 24.5.2007. (englanniksi)
  8. Allen, Jonathan: GOP hopefuls getting more time to weigh stem-cell vote 25.10.2005. Capitol Hill Publishing Corp. Viitattu 24.5.2007. (englanniksi)
  9. McCain Lags in Income, but Excels in Spending The New York Times. 15.4.2007. Viitattu 9.12.2008.
  10. Tom Witosky: McCain sees resurgence in his run for president The Des Moines Register. 18.12.2007. Viitattu 9.12.2008.
  11. McCain taps Alaska Gov. Palin as vice president pick 30.8.2008. CNN. Viitattu 10.12.2008.
  12. Beth Fouhy: Obama rejects McCain call to delay debate The Times-Tribune. 24.9.2008. Viitattu 23.1.2009.
  13. Senate Passes Economic Rescue Package 2.10.2008. NY1 News. Viitattu 23.1.2009.
  14. Mykkänen, Pekka: Barack Obama parempi myös viimeisessä väittelyssä Helsingin sanomat. 16.10.2008. Viitattu 24.1.2008.
  15. Dobbs, Michael: McCain's Birth Abroad Stirs Legal Debate The Washington Post. 02.05.2008. Viitattu 13.12.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]