USS Oriskany (CV-34)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
USS Oriskany (CV-34)
USS Oriskany
USS Oriskany
Aluksen vaiheet
Rakentaja New Yorkin laivastontelakka, Camden, New York
Kölinlasku 1. toukokuuta 1944
Laskettu vesille 13. lokakuuta 1945
Palveluskäyttöön 25. syyskuuta 1950
Palveluskäytöstä 30. syyskuuta 1975
Loppuvaihe upotettiin keinotekoiseksi riutaksi 17.5.2006
Tekniset tiedot
Uppouma 44 700 t (max)
Pituus 270,8 m (kokonaispituus)
Leveys 32,5 m (runko)
59,5 m (lentokansi)
Syväys 10,4 m
Koneteho 4 x Westinghouse-turbiinimoottoria 150000 shp (110 MW)
Nopeus 33 solmua (61 km/h)
Miehistöä 3460
Aseistus 2 x 5"/38 -tykkiä
90–100 lentokonetta

USS Oriskany (runkonumerot CV-34 ja CVA-34) oli Yhdysvaltain laivaston Essex-luokan lentotukialus. Se oli laivaston kolmas Yhdysvaltain vapaussodan Oriskanyn taistelun mukaan nimetty alus. Alun perin se suunniteltiin pitkärunkoiseksi Essex-luokan alukseksi, joiden joskus katsotaan kuuluvan erilliseen Ticonderoga-luokkaan. Se otettiin palveluskäyttöön vuonna 1950 SCB-27 -päivityksen jälkeen, jonka tarkoitus oli tehdä aluksesta sopiva suihkuhävittäjille.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Essex-luokka

Alus tilattiin New Yorkin laivastontelakalta Camdenista New Yorkista. Sen köli laskettiin 1. toukokuuta 1944 ja alus laskettiin vesille 13. lokakuuta 1945 kumminaan Clarence Cannonin puoliso. Rakennustyöt keskeytettiin 12. elokuuta 1947 ja alus siirrettiin odottamaan päätöstä kohtalostaan. Korean sodan puhjettua kesäkuussa 1950 aluksen valmistumista kiirehdittiin. Alus otettiin palvelukseen 25. syyskuuta 1950 ensimmäisenä päällikönään Percy H. Lyon.[1][2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus lähti 6. joulukuuta 1950 New Yorkista Jacksonvilleen Floridaan koulutustarkastukseen, jonka aikana se vieraili jouluna Newportissa Rhodes Islandilla. Alus viipyi Jacksonvillessä 11. tammikuuta 1951 saakka, jolloin se vastaanotti lentotukialusrykmentti 1:n (engl. Carrier Air Group 1) lentokoneet ja henkilöstön koeajolle Guantanamonlahdelle Kuubaan. New Yorkin laivastontelakalla 6. maaliskuuta - 2. huhtikuuta tehtyjen muutostöiden jälkeen alus vastaanotti lentotukialusrykmentti 4:n koulutettavaksi Jacksonvilleen, kunnes se lähti Newportista 15. toukokuuta Välimerelle liittyäkseen Yhdysvaltain 6. laivastoon.[2]


Aluksella sattui Tonkininlahdella vakava tulipalo 27. lokakuuta 1966, kunlaskuvarjolla pudotettava magnesium-soihtu syttyi itsestään. Inhimillisen virheen johdosta, palava soihdun aiheuttama kuumuus aiheutti suuren tulipalon, joka levisi hangaarissa.[3] 44 taistelulentäjää kuoli tässä onnettomuudessa, joista osa oli ollut juuri vähää ennen taistelutehtävässä Vietnamin sotaan liittyen.[4]

USS Oriskanyn tulipalo.

USS Oriskany poistettiin käytöstä 25 palvelusvuoden jälkeen 30. syyskuuta 1976 ja pitäkäaikaisvarastoitiin Bremertoniin myöhempää käyttöä varten. Kongressi hylkäsi Reaganin hallinnon ehdotukset aluksen ottamisesta uudelleen palveluskäyttöön sen huonon kunnon ja vanhentuneen lentokaluston vuoksi[5]. Se poistettiin alusrekisteristä heinäkuussa 1989 ja se myytiin romutettavaksi 9. syyskuuta 1995. Ostaja kuitenkin perui kaupan ja hylky palasi laivastolle. Kauppa purettiin 30. heinäkuuta 1997, jonka jälkeen alus oli Beaumontin reservilaivastossa Beaumontissa Texasissa.[2]

Oriskany kaksi vuotta upotuksen jälkeen


Vuonna 2004 Oriskany päätettiin upottaa keinotekoiseksi riutaksi Floridan rannikolle. Ympäristöselvitysten ja myrkyllisten aineiden poistamisen jälkeen se upotettiin 17. toukokuuta 2006 Meksikonlahdelle harrastussukeltamiseen sopivaan syvyyteen. Se on maailman suurin keinotekoinen riutta[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Polmar Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 2, 1946-2006. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2008. ISBN 978-1-57488-665-8. (englanniksi)
  • Francillon, René J.: McDonnell Douglas Aircraft since 1920: Volume II. Annapolis, Maryland, USA: Naval Institute Press, 1990. ISBN 1-55750-550-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. US Carrier Info
  2. a b c US Carrier History
  3. http://www.hazegray.org/danfs/carriers/cv34.htm (Viitattu 22.7.2013)
  4. http://www.history.navy.mil/danfs/o4/oriskany.htm (Viitattu 22.7.2013)
  5. "Update of the Issues Concerning the Proposed Reactivation of the Iowa class battleships and the Aircraft Carrier Oriskany" (PDF) 20.4.1981. Government Accountability Office. Viitattu 14.3.2010. (englanniksi)
  6. World's best wreck diving Times Online. 3.3.2007. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta USS Oriskany (CV-34).

Koordinaatit: 30°02′33″N, 87°0′23″W