USS Wasp (CV-7)

USS Wasp (CV-7)
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Fore River Shipyard
Kölinlasku	1. huhtikuuta 1936
Laskettu vesille	4. huhtikuuta 1939
Palveluskäyttöön	25. huhtikuuta 1940
Loppuvaihe	Japanin laivaston sukellusvene I-19 upotti sen 15. syyskuuta 1942
Tekniset tiedot
Uppouma	14700 t
Pituus	225,93 m
Leveys	33 m
Syväys	6,1 m
Koneteho	70 000 shp (52 MW)
Nopeus	29,5 solmua
Miehistöä	2 367
Aseistus	8x6" ilmatorjuntatykkiä 16x1,1" ilmatorjuntatykkiä 16x0.5" konekivääriä 80 lentokonetta

USS Wasp (CV-7) oli Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, joka rakennettiin Washingtonin laivastosopimuksen vaatimusten mukaan. Se oli ensimmäinen tukialus, johon asennettiin lentokonehissi myös lentokannen reunaan.

Keisarillisen Japanin laivaston sukellusvene I-19 aiheutti sille vahinkoja torpedoillaan matkalla Guadalcanalille 15.9.1942, minkä jälkeen saattohävittäjän oli pakko upottaa se.

Sen köli laskettiin 1. huhtikuuta 1936 Bethlehem Shipbuilding Companyn telakalla Quincyssä Massachusettsissa ja alus laskettiin vesille 4. huhtikuuta 1939 kumminaan apulaislaivastoministeri Charles Edisonin puoliso. Alus otettiin palvelukseen 25. huhtikuuta 1940 Army Quartermaster Basessa South Bostonissa Massachusettsissa ensimmäisenä päällikkönään John W. Reeves Jr.

Palvelus

USS Wasp jäi palvelukseen oton jälkeen Bostoniin varustettavaksi ennen lähtöään 5. kesäkuuta 1940 tutkan kalibrointiin. Kalibroinnin jälkeen aluksen varustaminen jatkui Bostonin satamassa. Työn päätyttyä alus lähti ilman saattajia Hampton Roadsiin Virginiaan, jonne se ankkuroitui 24. kesäkuuta. Alus lähti neljä vuorokautta myöhemmin Karibianmerelle suojanaan hävittäjä USS Morris. Jo matkan aikana alus aloitti järjestelmien testaamisen ja se saapui Guantanamon lahdelle ennen Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää.

Alus lähti 11. heinäkuuta Guantanamosta palaten Hampton Roadsiin, jonne se saapui neljä vuorokautta myöhemmin. Alukselle siirrettiin Merijalkaväen 1. lentorykmentin kalusto, jotka suorittivat aluksella lentotukialuskoulutuksen. Viikkoa myöhemmin merijalkaväken lentokoneet jättivät aluksen Norfolkissa, minkä jälkeen alus siirtyi Bostoniin testeissä havaittujen vikojen korjaamiseksi Bethlehem Steel Companylle.

USS Wasp läpäisi 21. elokuuta korjausten jälkeiset koeajot ja seuraavana aamuna alus lähti Norfolkiin. Seuraavien päivien aikana hävittäjä USS Ellisin ollessa varmistusaluksena lentotukialukselta tekivät 27. tiedustelulaivue (VS-27) ja 7. hävittäjälaivue (VF-7) nousuja ja laskuja. Alus siirrettiin 28. elokuuta Norfolkin laivastontelakalle turbiineissa havaitun värinän vuoksi. Alus pääsi jatkamaan koeajoja 26. syyskuuta.

Alus liitettiin 3. lentotukialusviirikköön ja se siirtyi 11. lokakuuta Norfolkin laivastotukikohtaan, jossa sille kuormattiin 8. hävittäjärykmentin 24 P-40 hävittäjää sekä 2. tiedustelulaivueen yhdeksän O-47A konetta. Lisäksi alukselle kuormattiin sen omat laivueiden tarvitsema kalusto sekä seuraavana päivänä aluksen yhteyslentolentueen Grumman J2F koneet.

USS Wasp lähti Kuuban rannikolle saattajinaan hävittäjät USS Plunkett ja USS Niblack. Seuraavien neljän päivän ajan aluksen lentokoneet harjoittelivat taistelutehtäviä varten. Osasto saapui 19. lokakuuta Guantanamoon, jossa alus harjoitteli Yhdysvaltain Atlantinlaivueen mukana.

Alus lähti Norfolkiin, jonne se saapui 26. marraskuuta. Alus palasi Guantanamoon 27. tammikuuta 1941, missä sen lentomiehistöjen koulutus jatkui. Aluksen palatessa Norfolkiin sen vahti havaitsi 7. maaliskuuta hätäraketteja. USS Wasp pelasti haaksirikkoutuneen kuunari George E. Klinckin miehistön myrskystä.

Aluksen saavuttua Norfolkiin se siirrettiin telakalle, jossa sen turbiineja huollettiin. Samalla aluksen vesitiiviyttä parannettiin sulkemalla luukkuja ja tykkimiehistöjen suojaa parannettiin asentamalla jalkoja suojaavat sirpalelevyt. Alus lähti 22. maaliskuuta palvelukseen palattuaan Neitsytsaarille ja se saapui St. Thomasille kolme vuorokautta myöhemmin. Se jatkoi Guantanamoon, jossa sille kuormattiin merijalkaväkeä ja materiaalia kuljetettavaksi Norfolkiin.

Lähteet

• Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
• Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Polmar, Norman: Aircraft Carriers – A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909–1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)