Abortti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee raskaudenkeskeytystä eli indusoitua aborttia. Raskauden keskeytymistä eli spontaania aborttia käsittelee artikkeli Keskenmeno.

Abortti eli raskaudenkeskeytys (indusoitu abortti, abortus arte provocatus eli aap) tarkoittaa raskauden keinotekoista päättämistä poistamalla alkio tai sikiö kohdusta silloin, kun abortoitavan ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeytystä. Raskaudenkeskeytyksiksi lasketaan Suomessa myös monisikiöraskauksien osakeskeytykset.[1] Raskauden keskeytystä haluavalle naiselle on annettava ratkaisunsa pohjaksi riittävästi asiallista tietoa keskeytysmenetelmistä, mutta myös psyykkistä tukea. Keskeytys ei vaikuta tulevaan hedelmällisyyteen, jos se on sujunut ilman jälkisairauksia. Aborttia hakeneen raskaudenkeskeytys suoritetaan lääkkeillä tai imukaavinnalla, jota seuraa jälkitarkastus.[2]

Ennen vuotta 1950 Suomessa raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein eli kun äidin henki tai terveys oli vaarassa. Nykyisin abortilla tarkoitetaan lainsäädännössä raskauden keinotekoista päättämistä ennen 12. raskausviikkoa sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira:n) luvalla sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella suoritettua raskaudenkeskeytystä ennen 20. raskausviikkoa.[3] Lääketieteessä termi abortti viittaa myös tahattomasti keskeytyneeseen raskauteen, keskenmenoon. Yleisin syy aborttiin Suomessa on sosiaaliset syyt[4].

Raskauden keskeytyksen menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkiehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojaamatonta yhdyntää seuraavan 72 tunnin aikana voidaan käyttää jälkiehkäisyä, joka pyrkii estämään hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdunseinämään. Tällöin jälkiehkäisypilleri estää raskauden tapahtumisen, eikä raskaudenkeskeytystä tarvita. Jos jälkiehkäisy ei toimikaan tai sitä ei ole käytetty ja raskaus on käynnistynyt, niin voidaan turvautua joko lääkkeelliseen tai kirurgiseen aborttiin.lähde?

Lääkkeellinen keskeytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeellinen keskeytys tehdään kahden lääkkeen yhdistelmällä (mifepristoni ja prostaglandiini). Keskeytys aloitetaan poliklinikalla ottamalla suun kautta mifepristoni-tabletti ja kahden päivän kuluttua seuraavalla käynnillä annetaan prostaglandiinia. Vaihtoehtoisesti prostaglandiinin voi ottaa myös kotona, jolloin kyseessä on niin sanottu kotikeskeytys.[1][5]

Lääkkeellisessä keskeytyksessä alavatsakivut ja pahoinvointi ovat tavanomaisia, lisäksi jälkivuoto kestää 1-3 viikkoa. Noin 2-4 prosentissa lääkkeellisesti keskeytetyissä tapauksissa kohtu ei tyhjene kokonaan, jolloin tarvitaan imukaavintaa.[6]

Imukaavinta: 1. lapsivesipussi, 2. sikiö, 3. kohdun limakalvo, 4. tähystin, 5. imuputki.

Kirurginen keskeytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirurgisista keskeytystavoista yleisin on imukaavinta, joka suoritetaan useimmiten kevyessä nukutuksessa. Esilääkityksenä voidaan antaa mifepristonia, joka pehmittää kohdunkaulakanavaa toimenpidettä varten. Kohdusta tyhjennetään raskausmateriaali emättimen kautta imemällä ja kaapimalla. Koko toimenpide kestää noin 15 minuuttia. Kotiin pääsee pari tuntia toimenpiteen jälkeen, ja jälkivuoto kestää muutamia päiviä.lähde?

Myöhäinen raskaudenkeskeytys tehdään yleensä osastolla valvotuissa olosuhteissa. Lääkitys aloitetaan kuten varhaisessa lääkkeellisessä keskeytyksessä, mutta prostaglandiini-lääkitystä jatketaan, kunnes raskaus keskeytyy. Lääkityksen lisäksi voidaan joutua tekemään kaavinta. Jälkivuoto voi kestää muutaman viikon, kaavinnan jälkeen 5–7 päivää.lähde?

Raskauden keskeytykset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaudenkeskeytyksiä on tehty kautta historian, mutta lääkärin etiikka on suhtautunut niihin perinteisesti torjuvasti. Vuoden 460 eaa. Hippokrateen valaa pidetään lääketieteen ohjeiston perusmallina. Siinä vakuutetaan: "En tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita". Ennen vuotta 1950 Suomessa ei ollut varsinaista aborttilakia vaan raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein eli kun äidin henki tai terveys oli vaarassa.lähde?

Vuonna 1950 tuli voimaan laki, joka mahdollisti abortin myös sikiön vammaisuudesta tai sairaudesta sekä eettiset perusteet kuten abortti raiskauksen tai sukurutsan vuoksi. Tällöin abortteja tehtiin 4 000-8 000 vuodessa. Laittomien raskaudenkeskeytysten takia vaadittiin aborttilakiin edelleen vapauttamista ja vuonna 1969 arvioitiin abortteja olleen vuosittain 2 800 ja 13 300 välillä. Vuonna 1970 tuli voimaan uusi aborttilaki, jossa abortin saattoi tehdä sosiaalisin perustein, alle 17-vuotias, yli 40-vuotias tai kun äiti on synnyttänyt jo neljä lasta. Vuonna 1989 tilastoitiin 95 % aborteista tapahtuneen näillä uusimmilla perusteilla. Silloisen lääkintöhallituksen antaman ohjeen mukaan abortin tuli olla täysin vapaasti saatavissa naimattomille, leskille ja eronneille. Vuonna 1973 voidaan pitää aborttien huippuvuotena, jolloin tehtiin abortteja yli 23 000.[7]

Raskauden keskeytyksen edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa. Raskaana oleva voi pyytää raskauden keskeytystä. Raskauden keskeytyksestä päättää lain mukaan ainoastaan viranomainen, pääsääntöisesti lääkäri. Lain soveltamisessa on lääkäreiltä kuitenkin viety merkittävä harkintavalta asiassa. Raskaudenkeskeytykseen tarvitaan tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden lääkärin lähete tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto, ja raskaudenkeskeytyksen saa suorittaa vain luvan saanut sairaala.lähde?

Ennen 12. raskausviikkoa raskaus voidaan keskeyttää, jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus, lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta, äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, naisella on jo neljä lasta tai lapsen epäillään olevan vammainen. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä lupa, joka voidaan myöntää äidin nuoren iän, lapsen vakavan vamman tai muiden painavien syiden perusteella. Viimeinen takaraja on 20. raskausviikko, lapsen vamman kohdalla 24. raskausviikko.[3]

Lain 7§:n mukaan ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on tarpeen vaatiessa varattava lapsen isälle tilaisuus esittää käsityksensä asiassa. Lisäksi jos raskaus ollaan keskeyttämässä siksi, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisi huomattava rasitus, on tarvittaessa pyydettävä esimerkiksi sosiaaliviranomaisen tai kätilön selvitys naisen ja hänen perheensä elämänolosuhteista.[3]

Raskausviikkoon 12 asti keskeytysmenetelmä voi olla kirurginen tai lääkkeellinen ja raskausviikon 12 jälkeen ainoastaan lääkkeellisesti käynnistetty synnytys.lähde?

Aborttien syyt Suomessa vuonna 2007, ennakkotiedot (STAKES)
Abortin indikaatio Tapauksia kpl.
Sosiaalinen 9 324
Alle 17 v. 548
Yli 40 v. 349
Jo 4 aikaisempaa lasta 212
Todettu sikiövaurio 223
Mahdollinen sikiövaurio 60
Lääketieteellinen syy 54
Rajoitettu kyky huol. lapsista 4
Eettinen (raiskaus, insesti, tms.) 9
Yhteensä 10 783

Raskaudenkeskeytyksen syyt Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä (90,5 % aborteista vuonna 2007). Toiseksi yleisin syy on äidin alle 17 vuoden ikä (5,3 %, 2007). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös ultraäänikuvauksessa todetun sikiövaurion perusteella (2,2 %, 2007). Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä, toisin sanoen raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa (0,5 %, 2007).[4]

Vuonna 2007 noin 62 prosenttia raskaudenkeskeytyksen tehneistä ilmoitti käyttäneensä jonkinlaista ehkäisymenetelmää raskauden alkaessa. Jälkiehkäisyä oli käyttänyt 3,1 prosenttia kaikista keskeytyspotilaista. Noin 93 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen 12. raskausviikkoa. Ennen 7. raskausviikkoa tehtyjen keskeytysten osuus oli vuonna 2007 noin 60 prosenttia. [4]

Raskaudenkeskeytys ja laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaudenkeskeytyksen laillinen asema maailman eri valtioissa.
Värikoodit :
  Laillista pyynnöstä
  Laillista raiskauksen, äidin elämän, terveyden, mielenterveyden, sosioekonomisten tekijöiden ja/tai sikiövaurioiden takia
  Laitonta, paitsi sosiaalisin syin, sikiövaurion tai raiskauksen tapauksessa, tai jos äidin henki tai terveys on uhattuna
  Laitonta, paitsi raiskaustapauksessa, tai jos äidin henki tai terveys on uhattuna
  Laitonta, paitsi jos äidin henki tai terveys on uhattuna
  Laitonta poikkeuksetta
  Riippuu alueesta
  Ei tietoa

Raskaudenkeskeytys on monissa maissa kiellettyä lailla. Useissa tapauksissa se on sallittua kuitenkin, jos odottavan naisen terveydelle on osoitettavissa selkeä ja vakava vaara. Useimmissa maissa, joissa raskaudenkeskeytys on useimmissa tapauksissa sallittu, siihen vaaditaan kuitenkin vähintään lääkärin suostumus.lähde?

Intiassa abortteja tehdään eniten lapsen sukupuolen takia, joka on jyrkästi epätasapainottanut maan sukupuolijakaumaa. Tyttövauvat ovat ei-toivottuja, koska perheelle on tulevaisuudessa luvassa kalliiksi tulevat myötäjäiset.[8]

Kokonaan abortti on kielletty Chilessä, El Salvadorissa, Maltalla ja Nicaraguassa.[9] Amnestyn mukaan aborttikielto on lisännyt nuorten naisten itsemurhayrityksiä ja äitiyskuolleisuutta Nicaraguassa.[9]

Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että naisella on perustuslaillinen oikeus raskauden keskeytykseen kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana.lähde?

Britanniassa julkiset ja yksityiset aborttiklinikat ovat saaneet luvan vuodesta 2012 lähtien tehdä mainoksia televisioon.[10]

Kiinassa tehdään arviolta 13 miljoonaa aborttia vuodessa. Näistä osa on pakkoabortteja,[11][12][13] joita tehdään jopa kahdeksannella ja yhdeksännellä kuulla. Pakkoaborttien tilastot ovat Kiinassa vaiettu valtionsalaisuus.[14]

Sikiö ja kipu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka sikiön yhteydet talamuksesta aivokuorelle alkavat muodostua jo jossain vaiheessa raskausviikkojen 23 ja 30 välillä, sikiön tuskin pystyy tuntemaan kipua ennen raskausviikkoa 29. Tulokset saatiin Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistussa yhteenvetotutkimuksessa, jossa käytiin järjestelmällisesti läpi kaikki PubMed-tietokannan sikiön kipua koskevat tutkimukset. [15]

Suomessa abortin takaraja on 12.-24. viikon kohdalla.

Keskustelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 90 % aborteista tehdään "sosiaalisista syistä". Koska naisen oma tahto ei riitä perusteeksi, osa naisista kokee, että heidän pitää osata valehdella lääkärikohtaamisissa. Naisilla on paljon vaikeita lääkärikohtaamisia aborttiin liittyen. [16] Psykologi Viveka Kaurasen mukaan suurin osa selviytyy abortista hyvin eikä kadu. Osa naisista kokee abortin voimaannuttavana kokemuksena, joka vahvistaa käsitystä omasta vastuullisuudesta.[17]

Abortista väitelleen Salome Tuomaalan mukaan laki antaa Suomessa lääkärille enemmän valtaa kuin naiselle itselleen ja estää naista olemasta eettinen toimija tilanteessa.[18] Tuomaalan mielestä Suomessa pitäisi Ruotsin ja Tanskan tavoin sallia abortti ilman erityistä syytä.[19]

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ihmettelee sitä, että sikiöihin ja hedelmöittyneisiin munasoluihin suhtaudutaan "kuin ne olisivat täysivaltaisia yksilöitä". Hallamaan mielestä kenestäkään ei tule ihmistä ilman toisia ihmisiä, ja sikiöiden ja tsygoottien pitäminen yksilöinä on "hirveän individualistinen suhtautumistapa".[20]

Kansanedustaja Päivi Räsänen kertoi Paavalin synodin kirkkopäivillä vuonna 2008, että Raamattu antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä. [21]

Pro life -liike on poliittinen liike, joka vastustaa abortteja ja kannattaa niiden kieltämistä tai rajoittamista. Suomessa toimii Pro Life Suomi -yhdistys, joka on "perustettu puolustamaan syntymättömien lasten oikeuksia"[22].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä: Raskaudenkeskeytys (Käypä hoito -suositus) 4.9.2007. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.2.2011.
  2. Terveyskirjasto: Kirurginen raskauden keskeytys & Lääkkeellinen raskauden keskeytys
  3. a b c Laki raskauden keskeyttämisestä 24.3.1970/239 finlex.fi
  4. a b c STAKES: Raskaudenkeskeytykset ja steriloinnit 2007 http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/Tt12_08.pdf
  5. Kun ei-toivottu raskaus yllättää Jyväskylän kaupunki. Viitattu 2.2.2011.
  6. Terveyskirjasto - Raskauden keskeytys Duodecim.
  7. Nigel Cameron, Leif Nummela, Niilo ja Päivi Räsänen, Pekka Reinikainen: ”Ihmisarvo ja abortti”, Uuden Lääketieteen Uhrit, s. 38-39. Laittomasta tulee laillinen. Helsinki: Uusi Tie, 1989. ISBN 951-619-206-8.
  8. YLE TV2, 29.9.2011, klo 11:45-, Aamutoimet ympäri maailmaa: Millaisia ovat pienten lasten aamutoimet eri maissa, kun perhe heräilee uuteen aamuun? Tänään vierailemme intialaisessa perheessä., viitattu 29.9.2011
  9. a b Amnesty: Aborttikielto lisää äitiyskuolleisuutta Nicaraguassa Helsingin sanomat. Viitattu 29.7.2009.
  10. HS & Ap: Brittien yksityiset aborttiklinikat saivat tv-mainosluvan
  11. Aljazeera: Forced abortions for Chinese women
  12. ABC News: New Jersey Congressman Pushes Bill to Target Human Rights Offenders in China
  13. LifeSiteNews.com: Chinese woman dies during forced abortion: was six months pregnant
  14. YLE1 Uutiset 21.2.2012, klo 20:48, Tang Dan pakkoaborttitapaus ja tilastojen salailu, viitattu 21.2.2012
  15. Fetal pain: a systematic multidisciplinary review of the evidence., S. J. Lee et al., Journal of the American Medical Association 2005 Aug 24;294(8):947-54.
  16. Aborttilaki vanhentunut, Tulva.fi 3/2008
  17. "Abortista selviytyy", Sanna-Kaisa Hongisto, Seura 21.7.2011
  18. "Vaienneet naiset", Anna 19, 12.5.2011, sivu 33
  19. "Huonon ihmisen hyvä päätös", Helsingin Sanomat, Ihmiset, 23.4.2011, sivu C10
  20. Aborttikeskustelussa sikiöstä puhutaan yksilönä, Helsingin Sanomat 17.8.2013.
  21. Gladiolus, kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008.
  22. Pro Life Suomi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]