Oliiviöljy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oliiviöljyä

Oliiviöljy on viljellyn öljypuun luumarjoista saatu rasvaöljy. Hedelmän mallosta saadaan ruokaöljyä, jota käytetään etenkin Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä laajalti. Oliiviöljy on Välimeren ruokavalion oleellinen rasvanlähde.

Neitsytoliiviöljyn valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sadonkorjuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliiviöljyn valmistus alkaa oliivien sadonkorjuusta. Sadonkorjuu alkaa lokakuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu aina tammikuulle saakka. Mitä aikaisemmassa vaiheessa oliivit puristetaan öljyksi, sitä paremmat ovat niistä saadun oliiviöljyn ravintoarvot.

Verkot levitetään öljypuun alle, oliivit "haravoidaan" maahan joko käsin pienellä haravalla, puuta ravistellaan koneellisesti tai annetaan syysmyrskyjen pudottaa oliivit. Maahan pudonneet oliivit kerätään säkkeihin verkkojen avulla. Oliivit on saatava nopeasti puristamoon hapettumisen estämiseksilähde?. Samasta syystä oliivit kerätään juuttisäkkeihin, jotka saavat täytenä painaa vain n. 40 kg. Oliiveja korjataan ainoastaan kauniilla säällä, sillä kosteus laskee laatua ja kova tuuli estää korjaamisen.

Puristus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliivit huuhdotaan ensin kylmällä vedellä, joka poistaa oksan- ja kaarnanpalat, mullan, lehdet, etanat sekä muut mahdolliset roskat. Tämän jälkeen oliivit punnitaan ja kaadetaan myllyyn, jossa oliivien hedelmäliha rikotaan ja vaivataan massaksi. Aikanaan se tapahtui suurten kivisten pyörien avulla kivisessä maljassa, nykyään useimmin terästankeissa. Siemenet poistetaan myöhemmin. Tasaiseksi hierottu massa, josta öljy alkaa erottua, siirretään kuitumattojen väliin lempeään puristukseen tai nykyisin useimmiten sentrifugiin, joka erottelee kasvisnesteen, öljyn ja siemenet. Tätä kutsutaan kylmäpuristukseksi, massan lämpötila on korkeimmillaan n. 30 C-astetta. Tätä seuraa vielä viimeistelevä erottelu öljyseparaattorissa. Öljy varastoidaan ruostumattomiin terästankkeihin. Oliiviöljyä kuljetetaan pienistä puristamoista teräksisissä elintarvikkeiden kuljetukseen soveltuvissa tankkiautoissa (kuten meillä maitoautot). Niistä öljy suodatetaan paperisuodattimien läpi keskusvaraston terästankkeihin odottamaan pullotusta.[1]

Neitsytoliiviöljyn valmistuksessa saa käyttää vain mekaanisia menetelmiä. Puristamista, pesemistä ja siivilöimistä lukuun ottamatta öljyä ei ole käsitelty millään tavalla, eikä siihen ole sekoitettu muita aineita.

Oliiviöljy Euroopan unionissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin alueella tuotetaan noin 80 prosenttia maailman oliiviöljystä. Suurimmat tuottajamaat ovat Espanja, Italia ja Kreikka. Euroopan unioni jakaa oliiviöljyt seuraaviin luokkiin:[2]

Ekstra-neitsytoliiviöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekstra-neitsytoliiviöljy on korkealuokkaista oliiviöljyä, joka on puristettu oliiveista mekaanisesti ilman kemiallista käsittelyä. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus saa olla korkeintaan 0,8%.

Neitsytoliiviöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neitsytoliiviöljy on korkealuokkaista oliiviöljyä, joka on puristettu oliiveista mekaanisesti ilman kemiallista käsittelyä. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus saa olla korkeintaan 2%.

Jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuva oliiviöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuva oliiviöljy on oliiviöljy, joka sisältää yksinomaan jalostettuja oliiviöljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä.

Oliivin puristemassaöljy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliivin puristemassaöljy on öljy, joka sisältää yksinomaan oliiviöljyn puristamisesta peräisin olevaa puristemassajäämää käsittelemällä valmistettuja öljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä.

Muut merkittävät tuotantomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita merkittäviä oliiviöljyn tuottajamaita ovat Tunisia, Turkki, Syyria ja Marokko. Ne tuottavat yhdessä noin 20 prosenttia maailman oliiviöljystä.

Oliiviöljyn säilytys ja säilyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliiviöljyä suositellaan käytettävän huoneenlämpöisenä. Jääkaapissa oliiviöljy jähmettyy. Tällöin hyvän öljyn pinnalle nousee pieni keltainen helmirivistö, jossa vitamiinit ovat. Jähmeää öljyä sisältävästä pullosta ne tulevat ulos ensimmäisessä kaadossa. Öljy muuttuu kuitenkin jälleen homogeeniseksi lämmetessään huoneenlämpöiseksi. Paras paikka säilyttää oliiviöljyä on ruokakaappi, sillä öljy ei kestä valoa. Tästä syystä tuottajamaissa laatuöljyt pakataan metallikanistereihin tai tummiin pulloihin. Korkki on syytä pitää suljettuna, sillä öljyyn tarttuu makuja ulkopuolelta vaikkei öljy olisikaan hajun lähteisiin suorassa kosketuksessa.

Oliiviöljy sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka auttavat oliiviöljyä säilymään kauan käyttökelpoisena. Esimerkiksi Kreikassa oliiviöljypulloon painettava viimeinen myyntipäivä on noin 14 kk pullotuksesta ja 18 kk sadonkorjuusta. Avatussa pullossa säilytetty oliiviöljy on käyttökelpoista vielä vuoden kuluttua viimeisen myyntipäivän jälkeen, jos sitä on säilytetty huoneenlämmössä ja valolta suojattuna mutta korkki päällä.[1]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan oliivi on funktionaalinen eli terveyttä edistävä ja ylläpitävä elintarvike. Extra-neitsytoliiviöljyn (kylmäpuristetun oliiviöljyn, jonka lämpötila ei missään tuotantovaiheen aikana saa nousta yli 27 asteen) on todettu ehkäisevän sepelvaltimotauteja, auttavan rasvan kolesterolien sekä verenpaineen tasapainottamisessa. Samantapaisia vaikutuksia on myös eräillä muilla kasviöljyillä, ja näiden paremmuudesta kiistellään.

Oliiviöljyssä ei kuitenkaan ole juuri lainkaan tärkeitä Omega-3-rasvahappoja toisin kuin mm. rypsiöljyssä. [3]

Oliiviöljyn määritelmä Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat kuluttaa maailman oliiviöljytuotannosta kahdeksan prosenttia, vaikka siellä ei öljyä merkittävässä määrin tuotetakaan. Yhdysvaltain maatalousministeriö määrittelee oliiviöljyn seuraavasti:

...oliivipuun hedelmistä saatava syötäväksi kelpaava öljy (Olea europaea L.), joka on puhdistettuna, jonka ominaispaino 25 °C:ssa on 0,910-0,915; jonka jodiluku (Hanus) on 75-79; jonka taittokerroin 25 °C:ssa on 1,4668-1,4683...

Yhdysvaltain maatalousministeriö jaottelee oliiviöljyn neljään luokkaan:

  • A-laatu eli US fancy
  • B-laatu eli US choice
  • C-laatu eli US standard
  • D-laatu eli Sub-standard

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Knossos Cretanfood
  2. Komission asetus (EY) N:o 1019/2002
  3. "Pakko saada rasvaa", Helsingin Sanomat 12.3.2012, sivu D3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]