Oliiviöljy
Wikipedia
Oliiviöljy on viljellyn öljypuun luumarjoista saatu rasvaöljy. Hedelmän mallosta saadaan ruokaöljyä, jota käytetään etenkin Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä laajalti. Lujemmin puristettaessa saadaan huonompaa öljyä, koska oliivin kivi särkyy. Oliiviöljy on Välimeren ruokavalion oleellinen rasvanlähde.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Neitsytoliiviöljyn valmistus
[muokkaa] Sadonkorjuu
Oliiviöljyn valmistus alkaa oliivien sadonkorjuusta. Tällöin verkot levitetään öljypuun alle, puuta ravistellaan ja maahan pudonneet oliivit kerätään säkkeihin. Oliivit on saatava nopeasti puristamoon hapettumisen estämiseksi. Samasta syystä oliivit kerätään juuttisäkkeihin, jotka saavat täytenä painaa vain n. 40 kg. Oliiveja korjataan ainoastaan kauniilla säällä, sillä kosteus laskee laatua ja kova tuuli estää korjaamisen.
[muokkaa] Puristus
Oliivit huuhdotaan ensin kylmällä vedellä, joka poistaa oksan- ja kaarnanpalat, mullan, lehdet, etanat sekä muut mahdolliset roskat. Tämän jälkeen oliivit punnitaan ja kaadetaan myllyyn, jossa oliivien hedelmäliha rikotaan ja vaivataan massaksi. Aikanaan se tapahtui suurten kivisten pyörien avulla kivisessä maljassa, nykyään useimmin terästankeissa. Siemenet poistetaan myöhemmin. Tasaiseksi hierottu massa, josta öljy alkaa erottua, siirretään kuitumattojen väliin lempeään puristukseen tai nykyisin useimmiten sentrifugiin, joka erottelee kasvisnesteen, öljyn ja siemenet. Tätä kutsutaan kylmäpuristukseksi, massan lämpötila on korkeimmillaan n. 30 C-astetta. Tätä seuraa vielä viimeistelevä erottelu öljyseparaattorissa. Öljy varastoidaan ruostumattomiin terästankkeihin. Oliiviöljyä kuljetetaan pienistä puristamoista teräksisissä elintarvikkeiden kuljetukseen soveltuvissa tankkiautoissa (kuten meillä maitoautot). Niistä öljy suodatetaan paperisuodattimien läpi keskusvaraston terästankkeihin odottamaan pullotusta.[1]
Neitsytoliiviöljyn valmistuksessa saa käyttää vain mekaanisia menetelmiä. Puristamista, pesemistä ja siivilöimistä lukuun ottamatta öljyä ei ole käsitelty millään tavalla, eikä siihen ole sekoitettu muita aineita.
[muokkaa] Oliiviöljy Euroopan unionissa
Euroopan unionin alueella tuotetaan noin 80 prosenttia maailman oliiviöljystä. Euroopan unioni jakaa oliiviöljyt seuraaviin luokkiin:[2]
[muokkaa] Ekstra-neitsytoliiviöljy
Ekstra-neitsytoliiviöljy on laadultaan korkealuokkainen oliiviöljy, joka on saatu suoraan oliiveista ja ainoastaan mekaanisin menetelmin.
Kreetalla tuotettu oliiviöljy sijoittuu 95%-97%:sti korkeimpaan laatuluokkaan. Espanjassa noin 20%. [3]
[muokkaa] Neitsytoliiviöljy
Neitsytoliiviöljy on oliiviöljy, joka on saatu suoraan oliiveista ja ainoastaan mekaanisin menetelmin.
[muokkaa] Jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuva oliiviöljy
Jalostetusta oliiviöljystä ja neitsytoliiviöljystä koostuva oliiviöljy on oliiviöljy, joka sisältää yksinomaan jalostettuja oliiviöljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä.
[muokkaa] Oliivin puristemassaöljy
Oliivin puristemassaöljy on öljy, joka sisältää yksinomaan oliiviöljyn puristamisesta peräisin olevaa puristemassajäämää käsittelemällä valmistettuja öljyjä ja suoraan oliiveista saatuja öljyjä.
[muokkaa] Muut merkittävät tuotantomaat
Muita merkittäviä oliiviöljyn tuottajamaita ovat Tunisia, Turkki, Syyria ja Marokko. Ne tuottavat yhdessä noin 20 prosenttia maailman oliiviöljystä. Muiden maiden oliiviöljyn tuotanto ei ole maailmanlaajuisesti merkittävää.
[muokkaa] Oliiviöljyn säilytys ja säilyvyys
Oliiviöljyä suositellaan käytettävän huoneenlämpöisenä. Jääkaapissa oliiviöljy jähmettyy. Tällöin hyvän öljyn pinnalle nousee pieni keltainen helmirivistö, jossa vitamiinit ovat. Jähmeää öljyä sisältävästä pullosta ne tulevat ulos ensimmäisessä kaadossa. Öljy muuttuu kuitenkin jälleen homogeeniseksi lämmetessään huoneenlämpöiseksi. Paras paikka säilyttää oliiviöljyä on ruokakaappi, sillä öljy pitää myös pimeästä. Tästä syystä tuottajamaissa pyritään laatuöljyt pakkaamaan tummiin pulloihin tai usein kanistereihin. Korkki on syytä pitää suljettuna, sillä öljyyn tarttuu makuja ulkopuolelta vaikkei öljy olisikaan hajun lähteisiin suorassa kosketuksessa.
Oliiviöljy sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka auttavat oliiviöljyä säilymään kauan käyttökelpoisena. Esimerkiksi Kreikassa oliiviöljypulloon painettava viimeinen myyntipäivä on noin 14 kk pullotuksesta ja 18 kk sadonkorjuusta. Viimeisenä myyntipäivänä ostettu pullo oliiviöljyä on korkattuna täysin käyttökelpoista vielä vuoden kuluttua, jos sitä on säilytetty huoneenlämmössä ja valolta suojattuna mutta korkki päällä.[1]
[muokkaa] Oliiviöljyn määritelmä Yhdysvalloissa
Yhdysvallat kuluttaa maailman oliiviöljytuotannosta kahdeksan prosenttia, vaikka siellä ei öljyä merkittävässä määrin tuotetakaan. Yhdysvaltain maatalousministeriö määrittelee oliiviöljyn seuraavasti:
...oliivipuun hedelmistä saatava syötäväksi kelpaava öljy (Olea europaea L.), joka on puhdistettuna, jonka ominaispaino 25 °C:ssa on 0,910-0,915; jonka jodiluku (Hanus) on 75-79; jonka taittokerroin 25 °C:ssa on 1,4668-1,4683...
Yhdysvaltain maatalousministeriö jaottelee oliiviöljyn neljään luokkaan:
- A-laatu eli US fancy
- B-laatu eli US choice
- C-laatu eli US standard
- D-laatu eli Sub-standard
[muokkaa] Lähteet
