Myötäjäiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myötäjäiset ovat morsiamen perheen sulhasen perheelle antama lahja (useimmiten rahaa), jonka he antavat eräänlaisena häälahjana perheelle. Tyypillisiä myötäjäisiä olivat liinavaatteet eli kapiot. Morsiamen piti ommella itselleen kapioita, jotka laitetaan erityiseen kapioarkkuun.

Esiteollisessa Suomessa tyypillisimmin myötäjäisinä on annettu lehmä. Myötäjäisten katsottiin olevan ennakkoperintöä, jolloin naispuolisten perijöiden perintö-oikeus on tullut katetuksi myötäjäisillä.

Vielä nykyäänkin myötäjäisiä annetaan useissa maissa esimerkiksi Intiassa. Liian pienet myötäjäiset voivat johtaa avioliiton purkamiseen. Myötäjäisten suuruudesta miniä voi kuulla pitkäänkin. Nykyaikana myötäjäisinä on rahan lisäksi kodinkoneet, autot ja muu arvotavara.

Myötäjäiset Suomen lain mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myötäjäisistä säädettiin vuoden 1734 lain naimakaaren 16. luvussa, ja laki koski sellaisia avioliittoja, jotka oli solmittu ennen 1. tammikuuta 1930, jolloin vuoden 1929 avioliittolaki tuli voimaan. Myötäjäisiksi sanottiin laissa sitä omaisuutta, joka annettiin lapsille taikka muille perillisille etenevässä polvessa heidän mennessään avioliittoon taikka erotessaan vanhempiensa kodista, nautittavaksi antajan elinaikana, mutta palautettavaksi antajan pesään tämän kuoltua. Myötäjäisten vastaanottajan tuli olla antajan perillinen, mutta vanhemmilla ei kuitenkaan ollut mitään pakkoa antaa myötäjäisiä, vaan asia riippui kokonaan heidän omasta harkinnastaan.[1]

Omaisuuden myötäjäisiksi luovuttamisen ehtona oli se, että se oli antajan kuoleman jälkeen palautettava antajan pesään tämän perillisten kesken jaettavaksi. Myötäjäiset eivät siis olleet saajalleen mikään lahja, vaan ainoastaan ikään kuin ennakolta saatu perintöosuus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakkila, Esko (toim.): Lakiasiain käsikirja, s. 697. Porvoo: WSOY, 1938.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.