Lentäjä
Wikipedia
Lentäjä tai pilotti on henkilö, jolla on koulutus, viranomaisen myöntämä lupa (lentolupakirja) ja lääketieteellinen kelpoisuus ohjata eli lentää ilma-alusta. Lainopillisesti lentäjä on ilma-aluksen päällikkö. Lentäjä on ammattinimike, kapteeni ja perämies kuvaavat arvoa. Pienemmissä ilma-aluksissa on yleensä yksi lentäjä, suuremmissa (esim. liikennelentokoneet) kaksi, joista toinen on ilma-aluksen päällikkö. Henkilö, joka lentää jonkin lentoyhtiön palveluksessa, on liikennelentäjä. Lentokoneen päällikköä kutsutaan myös kapteeniksi ja toista ohjaajaa perämieheksi. Lentokoneessa ei ole aina pakko olla yhtä kapteenia ja perämiestä; voi olla myös kaksi kapteenia. Näissä tilanteissa kokeneempi kapteeni toimii lentokoneen päällikkönä. Liikenneluokan lentokoneen (Maksimi lentoonlähtöpaino on vähintään 5 700 kiloa) päälliköksi eli kapteeniksi voi päästä toimittuaan vähintään 1 500 tuntia perämiehenä ja sen jälkeen pitää suorittaa ATPL- eli liikennelentäjän lupakirjatarkastuslento. Lentoyhtiö päättää lopullisesti, milloin ATPL-lupakirjan haltija voi aloittaa lentää niin sanotun kapteeni-line trainingiä kouluttajakapteenin toimiessa perämiehenä. Käytännössä päälliköksi eli kapteeniksi pääsee noin yhdestä vuodesta ylöspäin yhtiöstä riippuen. Lentokapteeni on Tasavallan presidentin myöntämä arvonimi ansioituneelle ilmailun parissa toimineelle tai toimivalle henkilölle. Koneen päällikköä voi kutsua kapteeniksi, mutta ei lentokapteeniksi ilman kyseistä arvonimeä, vaikka yleiskielessä niin tehdäänkin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lentolupakirjan saaminen
Lentäjäksi voi opiskella lentokerhoissa tai lentokouluissa. Purjelentäjän lupakirjan (engl. glider pilot's licence, GPL) voi saada jo 16-vuotiaana. Yksityislentäjän lupakirjan (engl. private pilot's licence, PPL) voi suorittaa muutamassa kuukaudessa 17-vuotias. Ammattilentäjäksi, esim. liikenne- tai sotilaslentäjäksi, opiskelu saattaa kestää 1–3 vuotta. Kuhunkin konetyyppiin on lisäksi saatava tyyppikoulutus.
Suomessa siviililentäjän lentolupakirjan myöntää Ilmailuhallinto, sotilaslentäjän Suomen ilmavoimat. Euroopan unionin tasolla Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) hoitaa lupakirja-asioita. Aikaisemmin eurooppalaisen lentolupakirjan myönsi Joint Aviation Authorities, joka on nyttemmin yhdistynyt EASAan.
Lentoturvallisuussyistä lentäjälle on lääketieteellisiä vaatimuksia, jotka on näytettävä toteen 6 kuukauden – 2 vuoden välein. Suomessa lentäjien terveyden testaavat valtuutetut ilmailulääkärit. Sotilaslentäjät tutkii Keskussotilassairaalan Ilmavoimaosasto. Samoissa tiloissa toimii myös ammatti-siviililentajät tutkiva Ilmailulääketieteellinen keskus eli AMC (Aero Medical Centre).
Lupakirjan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu terveyttä koskevia vaatimuksia, teoreettisen ja lentämisen osaamisvaatimuksia. Perusteoriakurssit ovat samankaltaiset kaikille lentäjille. Pääasialliset oppiaineet ovat
- ilmailumääräykset
- lentäjän sääoppi
- aerodynamiikka
- lentokoneen rakenne, moottori, laitteet
- radiopuhelinliikenne
- ohjausoppi
- lentosuunnistus
- ilmailufysiologia.
Lupakirja on voimassa puolesta vuodesta kahteen vuoteen, jonka jälkeen mainitut vaatimukset on näytettävä uudelleen toteen.
[muokkaa] Koulutus
Suomessa liikennelentäjäksi voi kouluttautua opiskelemalla ilmailukoulussa, joita ovat valtion ja Finnairin omistama Suomen Ilmailuopisto, sekä yksityiset Patria ja Salpauslento.
Hävittäjälentäjäksi kouluttaudutaan ilmavoimissa.
[muokkaa] Palkka
Lentäjän työ on vastuullista ja vaativaa. Tämä on johtanut ankariin valintakriteereihin, joka on osaltaan johtanut työntekijän hyvään asemaan palkkaneuvotteluissa. Työ on kansainvälistä, joten lentoyhtiöt kilpailevat osin globaalisti työvoimasta. Sotilaslentäjien kohdalla vastaava, tiukempikin soveliaiden valinta, ei suoraan aikaansaa korkeita palkkoja, mutta sotilaslentäjien koulutuksen kalleus on nostanut heidän palkkaansa. Työ on epäsäännöllistä, ja työvuorot saattavat olla viranomaissääntöjen rajoitusten puitteissa olla suhteellisen pitkiäkin. Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että lentäjän työ on maailmanlaajuisesti hyvin palkattua. Esimerkiksi Finnairilla lentäjän alkupalkka on noin 2500 €, ja peruspalkan lisäksi maksetaan erilaisia lisiä 0–25 % peruspalkasta riippuen muun muassa kokonaistyömäärästä ja työajoista sekä virkapukurahaa. Palkkaluokkia on 20, ja palkka nousee vuosittain yhden palkkaluokan. Tehtävän vastuun vuoksi kapteeni saa parempaa palkkaa kuin perämies.[1]
[muokkaa] Kuuluisia lentäjiä
Ilmailun pioneereja ovat mm. seuraavat siviililentäjät
- Louis Blériot
- Amelia Earhart
- Howard Hughes
- Otto Lilienthal
- Charles Lindbergh
- Wiley Post
- Antoine de Saint-Exupéry
- Wrightin veljekset
Sotilasilmailun kuuluisia lentäjiä:

