Harmaa talous

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Suuntaukset ja teoriat

Kapitalistinen talousjärjestelmä
Kommunistinen talousjärjestelmä
Sosialistinen talousjärjestelmä
Korporatistinen talousjärjestelmä
Laissez-faire · Merkantilismi
Distributismi
Sektorit ja järjestelmät

Suljettu talous · Kaksoistalous
Lahjatalous · Epävirallinen talous
Markkinatalous · Sekatalous
Avoin talous · Osallisuustalous
Suunnitelmatalous · Omavaraistalous
Harmaa talous · Virtuaalitalous
Sosialistinen markkinatalous
Vihreä talous

 n • k • m 

Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Euroopan Unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman siirtolaisuuden ja laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Talousrikollisuus

Tavat hankkia ja sijoittaa harmaata rahaa kuuluvat olennaisena osana talousrikoksiin. Talousrikoksiin liittyvien varojen siirrot ulkomaille ja rikollisten liiketoimet ulkomaalaisten yritysten sekä veroparatiisivaltioon perustettujen yritysten kanssa ovat lisääntyneet [2]. Käytännöt harmaan talouden torjumiseksi ja tulkinnat mikä on talousrikos vaihtelevat eri maissa. Suomessa harmaa talous kuuluu talousrikostutkinnan piiriin [3][4]. Talousrikosten tutkiminen on vaikeaa, sillä niistä jäävät jäljet ovat usein epäsuoria: suoria todisteita, tositteita ja sopimuksia ei löydy. Rahat pestään sijoittamalla ne laillisiin yrityksiin tai esimerkiksi uhkapeliin. Tämän vuoksi poliisi pyrkii tunnistamaan talousrikoksia muun muassa niihin usein liittyvien peiterikosten myötä. Peiterikos voi olla esimerkiksi rahanpesu.

Italiassa talousrikoksiksi luetaan myös niiden yhteyteen liittyvät muut rikokset, esimerkiksi kiristys. Italian mafian toiminnassa jopa palkkamurhat ovat arkipäivää[5]lähde tarkemmin?. Mafian keskeisissä selvittelyissä yleensä taustalla on talousrikollisuuden etupiirijaot [6]. Mafian toimia tutkii Italiassa talousrikoksiin ja harmaaseen talouteen erikoistunut viranomainen Guardia di Finanza[7].

Prostituutioon olennaisena osana liittyvä paritus, mutta myös prostituutio silloin kun verot jätetään maksamatta kuuluu talousrikostutkinnan piiriin [8]lähde tarkemmin?.

Kiinassa luetaan vuoden 2008 maitojauheskandaali talousrikokseksi, joista maksimirangaistus on kuolemantuomio.lähde?

Kehitysmaissa harmaan talouden keskimääräinen osuus kansantaloudesta on teollistuneita maita suurempi. Somaliassa, jossa suurimmassa osaa maata valtionhallinnon ote on olematonta ja valta on paikallistason klaanihallitsijoilla, käytännössä koko kansantalous toimii harmaan talouden varassa. Merirosvoudesta on tullut tärkeä osa alueen taloutta.[9]. Yhdysvaltalaisen FAS-järjestön mukaan noin puolet Venäjän taloudesta liittyi tavalla tai toisella järjestäytyneeseen rikollisuuteen 1990-luvun lopussa.[10]

[muokkaa] Vaikutukset

Harmaa talous on haitallista kansantaloudelle. Valtio menettää verotuloja. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Virallisten työntekijöiden työolosuhteet tai palkkaus voi kärsiä harmaan talouden työntekijöiden työpanoksen edullisemman hinnan vuoksi.

Lyhyellä tähtäimellä toiminnasta on hyötyä siihen osallistuville. Jätettyään veronsa ja lakisääteiset maksunsa maksamatta yrittäjä saa summan käyttöönsä. Työntekijä hyötyy maksamatta jääneen ennakkoveron määrän. Kuluttaja hyötyy saadessaan tuotteen tai palvelun halvemmalla. Harmaa talous aiheuttaa kuitenkin haittaa myös siihen osallistuville. Yrittäjää uhkaa rikossyyte mikäli asia paljastuu. Työntekijät työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa, eikä työllä tai palvelulla takuuta.

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä, kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksen nostamista, vaikka todellisuudessa tehdään töitä.

[muokkaa] Suomi

Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.[11] Veropetoksista annettiin vuonna 2006 yhteensä 429 tuomiota, näistä ehdottomia vankeusrangaistuksia kahdeksan kappaletta.[12].

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken selvityksen mukaan rakennusalan harmaa talous lisääntyi vuonna 2007. Valtio menetti 300 miljoonaa euroa verotuloja pimeän työn takia. Joka kymmenes rakennusmies eli yhteensä yli 15 000:ta miestyövuotta teki töitä pimeästi vuonna 2007.[13]

Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvät aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapoja. Selviä viitteitä ammattimaisesta talousrikollisuudesta on saatu myös puukauppaan, metsätilakauppaan, ulkomaankauppaan, huumekauppaan, hyväntekeväisyyskeräyksiin, telemarkkinointiin, tiede- ja tutkimustoimintaan, arvopaperikauppaan sekä tietotekniikkarikollisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä. Arvopaperimarkkinoihin ja atk-ympäristöön liittyvät rikokset ovat talousrikostutkijoita työllistäviä uusia rikoslajeja, joita ei aiemmin ollut tutkittavana lainkaan.

Prostituutioon usein olennaisena osana liittyvä paritus on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja kuuluu talousrikostutkinnan kohteisiin.[14] Mutta myöskään itsenäisillä prostituoiduilla ei ole Suomessa laillisen elinkeinonharjoittajan asemaa, vaikka vero- ja kirjanpitovelvollisuus koskeekin prostituutiosta saatuja tuloja samalla tavoin kuin muita ansiotuloja.[15][16] Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi Anna Kontulan selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille[15], ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös Tilastokeskus on todennut seksipalvelujen kulutuksen olevan harmaan talouden peitossa, ja eduskunnassa asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.[17][18] Kun tulot saadaan pimeänä, prostitutioidut voivat toisaalta saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.[19]

Suomessa talousrikosten esitutkintaa ja talousrikostorjuntaa suorittavat valtakunnallisesti toimiva keskusrikospoliisi, alueelliset talousrikostutkintayksiköt ja eräiden kihlakuntien poliisilaitosten talousrikostutkintayksiköt ja -ryhmät tai poliisilaitoksen yksittäinen talousrikostutkija. Tullilaitoksen toimivalta esitutkinnassa rajoittuu tullilain mukaisiin tullirikoksiin, joista osa on talousrikoksia [20].

[muokkaa] Rakennusala

[muokkaa] Tilaajavastuulaki

Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Helsingin Sanomien mukaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta. Rakennusliiton arvion mukaan pimeitä työntekijöitä on alalla 20 000 henkeä ja veroja menetetään arviolta yli 300 miljoonaa euroa vuodessa.[21] Sisäasiainministeriön mukaan puolet talousrikospoliiseista tutkii rakennusalan kuittikauppoja: esimrkiksi huhtikuussa 2008 146 tutkijaa toimi 142 jutussa. Epäiltynä oli 653 henkilöä ja 481 rakennusyritystä.[22] Järjestäytyneet rikollisliigat hoitavat kuittikauppaa ja maksavat palkat pimeästi työntekijöille. Verovalvonnan rakennustyömailla hoitavat koko maassa vajaat 20 tarkastajaa, ja heillekin verotustietojen saanti voi olla ongelmallista. Valtionvarainministeriö on esittänyt ajatuksen niin sanotusta käänteisestä arvonlisäverosta, jonka toivottaisiin vähentävän harmaata taloutta.[12][21]

[muokkaa] Käänteinen arvonlisävero

Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alv:n tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran, ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.[23]

Mielipiteet käänteisestä arvonlisäverosta ovat ristiriitaisia. Helsingin syyttäjänviraston talousrikosasioita hoitavat syyttäjät ovat vedonneet alkuvuonna 2008 järjestelmän käyttöönoton puolesta.[22] Valtionvarainministeri Jyrki Katainen haluaa puolestaan odottaa Ruotsin kokemuksia verojärjestelmän muutoksesta.[24]

Verohallituksen nimittämä työryhmä tutki vuonna 2006 käänteisen arvonlisäverojärjestelmän toimintaa. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen järjestelmän vaikutuksista. Ryhmän enemmistön mielestä verokertymä kasvaisi noin 130 miljoonaa euroa, vähemmistön mukaan verotulot voisivat jopa vähentyä veropetosmahdollisuuksien lisääntyessä.[24]

[muokkaa] Kehitysmaat

Kehitysmaissa harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntölähde? ja sen valvonta ovat näissä maissa pienempiä kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan epävirallisesta taloudesta (engl. informal economy), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.

On arvioitu, että Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista.lähde? Maataloudessa epävirallinen talous on vielä yleisempää. Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Uudenmaan verovirasto, Projektiyksikkö: Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti, s. 3. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99. Valtiovarainministeriö, 1999. ISBN 951-804-069-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.10.2007).
  2. ↑ Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti, s.55
  3. ↑ Suomen talousrikoskontrollijärjestelmä
  4. ↑ http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat
  5. ↑ Saviano Roberto (2007) Gomorra. WSOY, Helsinki
  6. ↑ Saviano Roberto (2007) Gomorra. WSOY,Helsinki
  7. ↑ Saviano Roberto (2007) Gomorra. WSOY,Helsinki
  8. ↑ Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti
  9. ↑ Yksi kuollut Somaliassa kaapatussa laivassa
  10. ↑ Members of the Speaker's Advisory Group on Russia: Russia's road to corruption. How the Clinton Administration Exported Government Instead of Free Enterprise and Failed the Russian People, U.S. House of Representatives, Washington, D.C. Www-julk.: FAS 2000
  11. ↑ KRP vuosikertomus 2005 (pdf) (s. 8, 12, 13) 2006. Keskusrikospoliisi KRP. Viitattu 26.10.2007.
  12. ↑ 12,0 12,1 Kuittikauppa rehottaa yhä rakennusalalla, Helsingin Sanomat 22.10.2007, osa A, s.3, HS Arkisto (maksullinen)
  13. ↑ Pimeästä rakennustyöstä 300 miljoonan menetys YLE 29.11.2008
  14. ↑ Vanhan ammatin uudet harjoittajat – Rajavartiolaitos, Rajamme vartijat 2/2004
  15. ↑ 15,0 15,1 Anna Kontula: Prostituutio Suomessa
  16. ↑ Seksialan Liitto SALLI: Rikollista vai laillista toimintaa
  17. ↑ Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa
  18. ↑ Sulo Aittoniemi: Kirjallinen kysymys eduskunnassa, 1998
  19. ↑ Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)
  20. ↑ Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti
  21. ↑ 21,0 21,1 Lainmuutos ei onnistunut kitkemään kuittikauppaa ja pimeää työtä, Helsingin Sanomat 22.10.2007 osa A, s. 5, HS Arkisto (maksullinen)
  22. ↑ 22,0 22,1 Perttu Kauppinen: Syyttäjät syyttävät poliitikkoja velttoudesta pimeän työn torjunnassa, Helsingin Sanomat 6.6.2008 A5, HS Arkisto (maksullinen)
  23. ↑ Tietokulma: Vastuu siirtyisi ostajalle, Helsingin Sanomat 6.6.2008 A5
  24. ↑ 24,0 24,1 Katarina Baer, Perttu Kauppinen: Katainen haluaa odottaa Ruotsin kokemuksia rakennusalan käänteisestä arvonlisäverosta, Helsingin Sanomat - Kotimaa - 12.6.2008, HS Arkisto (maksullinen)
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaa_talous
Henkilökohtaiset työkalut