Harmaa talous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Suuntaukset ja teoriat

Kapitalistinen talousjärjestelmä
Kommunistinen talousjärjestelmä
Sosialistinen talousjärjestelmä
Korporativistinen talousjärjestelmä
Laissez-faire · Merkantilismi
Distributismi

Sektorit ja järjestelmät

Suljettu talous · Kaksoistalous
Lahjatalous · Epävirallinen talous
Markkinatalous · Sekatalous
Avoin talous · Osallisuustalous
Suunnitelmatalous · Omavaraistalous
Harmaa talous · Virtuaalitalous
Sosialistinen markkinatalous
Vihreä talous

 n  k  m 
Poliisit tutkivat mustan pörssin kauppiaan varastoa Saksassa vuonna 1947.

Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätystä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Euroopan unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.[1] Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.[2]

Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa.

Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan talouden ydinalueiden, eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan, näkökulmasta.

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.

Talousrikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavat hankkia ja sijoittaa harmaata rahaa kuuluvat olennaisena osana talousrikoksiin. Talousrikoksiin liittyvien varojen siirrot ulkomaille ja rikollisten liiketoimet ulkomaalaisten yritysten sekä veroparatiisivaltioon perustettujen yritysten kanssa ovat lisääntyneet.[3] Käytännöt harmaan talouden torjumiseksi ja tulkinnat mikä on talousrikos vaihtelevat eri maissa. Suomessa harmaa talous kuuluu talousrikostutkinnan piiriin [4][5]. Talousrikosten tutkiminen on vaikeaa, sillä niistä jäävät jäljet ovat usein epäsuoria: suoria todisteita, tositteita ja sopimuksia ei löydy. Rahat pestään sijoittamalla ne laillisiin yrityksiin tai esimerkiksi uhkapeliin. Tämän vuoksi poliisi pyrkii tunnistamaan talousrikoksia muun muassa niihin usein liittyvien peiterikosten myötä. Peiterikos voi olla esimerkiksi rahanpesu.

Italiassa talousrikoksiksi luetaan myös niiden yhteyteen liittyvät muut rikokset, esimerkiksi kiristys. Italian mafian toiminnassa jopa palkkamurhat ovat arkipäivää.[6]lähde tarkemmin? Mafian keskeisissä selvittelyissä yleensä taustalla on talousrikollisuuden etupiirijaot. Mafian toimia tutkii Italiassa talousrikoksiin ja harmaaseen talouteen erikoistunut viranomainen Guardia di Finanza.[6]

Prostituutioon olennaisena osana liittyvä paritus, mutta myös prostituutio silloin, kun verot jätetään maksamatta kuuluu talousrikostutkinnan piiriin [7]lähde tarkemmin?.

Kiinassa luetaan vuoden 2008 maitojauheskandaali talousrikokseksi, joista maksimirangaistus on kuolemantuomio.lähde?

Kehitysmaissa harmaan talouden keskimääräinen osuus kansantaloudesta on teollistuneita maita suurempi. Somaliassa, jossa suurimmassa osaa maata valtionhallinnon ote on olematonta ja valta on paikallistason klaanihallitsijoilla, käytännössä koko kansantalous toimii harmaan talouden varassa. Merirosvoudesta on tullut tärkeä osa alueen taloutta.[8]. Yhdysvaltalaisen FAS-järjestön mukaan noin puolet Venäjän taloudesta liittyi tavalla tai toisella järjestäytyneeseen rikollisuuteen 1990-luvun lopussa.[9]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaa talous on haitallista valtiontaloudelle. Valtio menettää verotuloja. Laillisesti toimivat yritykset ovat lähtökohtaisesti epäedullisessa asemassa yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Virallisten työntekijöiden työolosuhteet tai palkkaus voi kärsiä harmaan talouden työntekijöiden työpanoksen edullisemman hinnan vuoksi.

Toiminnasta on hyötyä siihen osallistuville. Jätettyään veronsa ja lakisääteiset maksunsa maksamatta yrittäjälle jää enemmän rahaa käteen ja hän pystyy samaan aikaan myymään tuotettaan kilpailukykuisemmällä hinnalla. Työntekijä hyötyy maksamatta jääneen tuloveron määrän. Kuluttaja hyötyy saadessaan tuotteen tai palvelun halvemmalla. Harmaa talous aiheuttaa tiettyjä riskejä siihen osallistuville. Yrittäjää ja työntekijää uhkaa rikossyyte mikäli asia paljastuu. Työntekijät työskentelevät ilman työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry lakisääteistä eläkettä. Kuluttajalla ei ole lakisäänteistä kuluttajansuojaa, eikä työllä tai palvelulla muuta takuuta kuin se minkä hyödykkeen myyjä sille antaa.

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä, kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksen nostamista, vaikka todellisuudessa tehdään töitä.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.[10] Veropetoksista annettiin vuonna 2006 yhteensä 429 tuomiota, näistä ehdottomia vankeusrangaistuksia kahdeksan kappaletta.[11].

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken selvityksen mukaan rakennusalan harmaa talous lisääntyi pitkin vuotta 2007, ja Suomen valtio menetti 300 miljoonaa euroa verotuloina puhtaasti pimeän työn vuoksi. Joka kymmenes rakennusmies teki töitä pimeästi mikä tarkoitti yhteensä yli 15 000:ta miestyövuotta vuonna 2007.[12] Vuodesta 2011 Verohallinnon alaisuudessa on toiminut harmaaseen talouteen keskittynyt selvitysyksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa sen vaikutuksista. [13] Selvitysyksikön tehtävänä on jatkaa viranomaisprojekti Virke:n toimintaa. [14]

Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvinä alan yritysten aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä niiden käyttämien ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapamuotoja. Selviä viitteitä ammattimaisesta talousrikollisuudesta on saatu myös puukauppaan, metsätilakauppaan, ulkomaankauppaan, huumekauppaan, hyväntekeväisyyskeräyksiin, telemarkkinointiin, tiede- ja tutkimustoimintaan, arvopaperikauppaan sekä tietotekniikkarikollisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä. Arvopaperimarkkinoihin ja ATK-ympäristöihin liittyvät rikokset ovat talousrikostutkijoita työllistäviä uusia rikoslajeja, joita ei aiemmin ollut tutkittavana lainkaan.

Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan talouden ydinalueiden, eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan, näkökulmasta.

Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.

Prostituutioon usein olennaisena osana liittyvä paritus on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja kuuluu talousrikostutkinnan kohteisiin.[15] Mutta myöskään itsenäisillä prostituoiduilla ei ole Suomessa laillisen elinkeinonharjoittajan asemaa, vaikka vero- ja kirjanpitovelvollisuus koskeekin prostituutiosta saatuja tuloja samalla tavoin kuin muita ansiotuloja.[16][17] Käytännössä suurin osa prostituutiosta kuuluukin harmaan talouden piiriin, sillä esimerkiksi kansanedustaja ja tutkija Anna Kontulan selvityksen mukaan vain osa ammattimaisimmista prostituoiduista ilmoittaa tulonsa veroviranomaisille[16], ja suurin osa jättää sekä ansiotuloverot ja arvonlisäverot että lakisääteiset eläke- ja sosiaaliturvamaksut maksamatta. Myös Tilastokeskus on todennut seksipalvelujen kulutuksen kasvun olevan harmaan talouden piirissä, ja eduskunnassa asiasta on esitetty kirjallinen kysymys, johon vastatessaan hallitus myönsi ongelman laajuuden.[18][19] Jos tulot on saatu pimeänä, prostitutioidut voisivat tällöin myös saada yhteiskunnalta työmarkkina- tai toimeentulotukea ja muita sosiaalietuisuuksia. Harmaata taloutta torjutaan Suomessa juuri talousrikostutkinnan avulla, ja siten myös prostituution harjoittamiseen liittyvät vero- ja kirjanpitorikokset kuuluvat sen piiriin.[20]

Suomessa talousrikosten esitutkintaa ja talousrikostorjuntaa suorittavat valtakunnallisesti toimiva keskusrikospoliisi, alueelliset talousrikostutkintayksiköt ja eräiden kihlakuntien poliisilaitosten talousrikostutkintayksiköt ja -ryhmät tai poliisilaitoksen yksittäinen talousrikostutkija. Tullilaitoksen toimivalta esitutkinnassa rajoittuu tullilain mukaisiin tullirikoksiin, joista osa on talousrikoksia [7].

Verotarkastuksilla torjutaan talousrikollisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verotarkastusten tehtävänä on pitää verojärjestelmä uskottavana ja turvata verotulojen kertyminen. Vuonna 2010 Verohallinnossa valmistui 3552 verotarkastusta. Tarkastuksissa kaikkiaan 719:ssa todettiin harmaata taloutta.[21]

Harmaan talouden tarkastukset 2008 - 2010[22] 2008 2009 2010
Tarkastettuja harmaita yrityksiä, kpl 821 802 719
Paljastettu harmaa talous, milj. euroa
mustia palkkoja 56 51 47
puuttuvaa myyntiä 49 52 51
peiteltyä osinkoa yhtiöille 5 11 13
peiteltyä osinkoa osakkaille 24 37 32
Maksuunpanoesitykset, veroa, milj. euroa
ennakkoperintä 21 19 17
arvonlisävero 22 20 24
välittömät verot 24 30 29
Vääränsisältöisiä tositteita
tositteiden lukumäärä, kpl 5260 6522 3687
tositteiden arvo, milj. euroa 44 38 64

Rakennusala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilaajavastuulaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Helsingin Sanomien mukaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta. Rakennusliiton arvion mukaan pimeitä työntekijöitä on alalla 20 000 henkeä ja veroja menetetään arviolta yli 300 miljoonaa euroa vuodessa.[23] Sisäasiainministeriön mukaan puolet talousrikospoliiseista tutkii rakennusalan kuittikauppoja: esimerkiksi huhtikuussa 2008 146 tutkijaa toimi 142 jutussa. Epäiltynä oli 653 henkilöä ja 481 rakennusyritystä.[24] Järjestäytyneet rikollisliigat harjoittavat kuittikauppaa ja maksavat palkkoja pimeästi työntekijöilleen. Verovalvonnan rakennustyömailla hoitavat koko maassa vajaat 20 tarkastajaa, ja heillekin verotustietojen saanti voi olla ongelmallista. Valtionvarainministeriö on esittänyt ajatuksen niin sanotusta käänteisestä arvonlisäverosta, jonka toivottaisiin vähentävän harmaata taloutta.[11][23] Syyskuusta 2012 alkaen jokaisella uudella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava näkyvillä henkilötunniste ja veronumero ja kaikkien rakennustyömailla työskentelevien henkilöiden veronumerot kirjataan elokuussa avautuvaan julkiseen rekisteriin. Uuden käytännön avulla pyritään torjumaan rakennusalalla rehottavaa harmaata taloutta.[25]

Tilaajavastuulain noudattamisen helpottamiseksi on kehitetty verkkopalvelu Tilaajavastuu.fi. Palvelun kehittämiskumppani on Rakennusteollisuus RT ry. Yhtiön omistajat ovat Rakentamisen Laatu RALA ry sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, jotka omistavat yrityksen yhdessä Tilaajavastuu.fi -palvelun kehittäjän Aspida Oy:n kanssa.

Käänteinen arvonlisävero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alv:n tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä. Pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran, ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.[26]

Mielipiteet käänteisestä arvonlisäverosta ovat ristiriitaisia. Helsingin syyttäjänviraston talousrikosasioita hoitavat syyttäjät ovat vedonneet alkuvuonna 2008 järjestelmän käyttöönoton puolesta.[24] Valtionvarainministeri Jyrki Katainen haluaa puolestaan odottaa Ruotsin valtion kokemuksia verojärjestelmän muutoksesta.[27]

Verohallituksen nimittämä työryhmä tutki vuonna 2006 käänteisen arvonlisäverojärjestelmän toimintaa. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen järjestelmän vaikutuksista. Ryhmän enemmistön mielestä verokertymä kasvaisi noin 130 miljoonaa euroa, vähemmistön mukaan verotulot voisivat jopa vähentyä veropetosmahdollisuuksien lisääntyessä.[27]

Majoitus- ja ravintola-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomat testasi[28] vuonna 2011 helsinkiläisten pitseriaravintoloiden asiakaspalvelua hoitaa asiakkaidensa maksunsaamista palveluidensa tarjoamisesta näille. Pienissä ruokaravintoloissa näkyi paljon viitteitä veronkierrosta. Noin joka kolmessa testatuista viidestätoista ravintolasta kuittia pyydettäessä sen saamisessa tuli ongelmia: kassakoneen luukku saattoi olla jäänyt ostotapahtuman ajaksi auki; joissakin paikoissa taas kuitin saamisessa sen vastaanottaminen vaati pitkää näppäilyä tai saattoi vaatia jopa sen virran katkaisemista ostotapahtuman loppuunsaattamiseksi. Kassakonetta oli voitu mahdollisesti jopa manipuloida, joten kuitin saaminen ei taannutkaan paikan nuhteettomuutta. Ruuan arvonlisävero on Suomessa 13 prosenttia, mutta ravintoloiden antamissa kuiteissa esiintyi jopa neljää eri arvonlisäverokantaa: 12, 13, 18 ja 22 prosenttia.

Viranomaiset arvioivat, että harmaan talouden osuus majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdosta on 8-10 prosenttia.lähde? Se merkitsee noin 500 miljoonaa euroa. Asiantuntijat vaativat valvonnan suuntaamista riskiyrityksiin ja tiedonkulun parantamista viranomaisten välillä. Myös Ruotsissa käytössä oleva, sertifioitu ja mustalla laatikolla varustettu kassakone sekä lailla säädelty kuitinantopakko olisivat heidän mukaansa avuksi.

Kehitysmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitysmaissa harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntölähde? ja sen valvonta ovat näissä maissa pienempiä kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan epävirallisesta taloudesta (engl. informal economy), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.

On arvioitu, että Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista.lähde? Maataloudessa epävirallinen talous on vielä yleisempää. Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö: Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti, s. 3. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99. Helsinki: Valtiovarainministeriö. ISBN 951-804-069-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.12.2014).
  2. Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys Vero.fi. Verohallinto. Viitattu 14.12.2014.
  3. Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti. Sisäinen turvallisuus, 23.6.2004, nro 27, s. 55. Sisäasiainministeriö. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.12.2014.
  4. Suomen talousrikoskontrollijärjestelmä[vanhentunut linkki]
  5. http://www.meripelastuskeskus.fi/rvl/periodic.nsf/vwDocuments/8107D7553073C8F9C2256EFC00442B14 Vanhan ammatin uudet harjoittajat [vanhentunut linkki]
  6. a b Saviano, Roberto 2007
  7. a b Talousrikostutkinnan tila, työryhmän loppuraportti [vanhentunut linkki]
  8. Yksi kuollut Somaliassa kaapatussa laivassa
  9. Members of the Speaker's Advisory Group on Russia: Russia's road to corruption. How the Clinton Administration Exported Government Instead of Free Enterprise and Failed the Russian People, U.S. House of Representatives, Washington, D.C. Www-julk.: FAS 2000
  10. KRP vuosikertomus 2005 (pdf) (s. 8, 12, 13) 2006. Keskusrikospoliisi KRP. Viitattu 26.10.2007.
  11. a b Kuittikauppa rehottaa yhä rakennusalalla, Helsingin Sanomat 22.10.2007, osa A, s.3, HS Arkisto (maksullinen)
  12. Pimeästä rakennustyöstä 300 miljoonan menetys YLE 29.11.2008 [vanhentunut linkki]
  13. Verohallinto kokoaa yhteen harmaan talouden tilastoja Verohallinnon lehdistötiedote 14.3.2011. Vero.fi. Viitattu 2.5.2012. [vanhentunut linkki]
  14. Harmaan talouden tilannekuva 1/2011 Verohallinnon julkaisu. Vero.fi. Viitattu 2.5.2012. [vanhentunut linkki]
  15. Vanhan ammatin uudet harjoittajat – Rajavartiolaitos, Rajamme vartijat 2/2004
  16. a b Anna Kontula: Prostituutio Suomessa
  17. Seksialan Liitto SALLI: Rikollista vai laillista toimintaa
  18. Tilastokeskus: Seksuaalinen elämyskulutus on harmaan talouden peitossa
  19. Sulo Aittoniemi: Kirjallinen kysymys eduskunnassa, 1998
  20. Hallituksen vastaus välikysymykseen harmaan talouden torjunnasta (2002)
  21. Verohallinto, vuosikertomus 2010 Verohallinnon julkaisu. Vero.fi. Viitattu 2.5.2012.
  22. Verohallinto, vuosikertomus 2010 Verohallinnon julkaisu. Vero.fi. Viitattu 2.5.2012.
  23. a b Lainmuutos ei onnistunut kitkemään kuittikauppaa ja pimeää työtä, Helsingin Sanomat 22.10.2007 osa A, s. 5, HS Arkisto (maksullinen)
  24. a b Perttu Kauppinen: Syyttäjät syyttävät poliitikkoja velttoudesta pimeän työn torjunnassa, Helsingin Sanomat 6.6.2008 A5, HS Arkisto (maksullinen)
  25. Ulkomaalaiset työntekijät saavat oman veronumeron 1.6.2012. Nelosen Uutiset. Viitattu 1.6.2012.
  26. Tietokulma: Vastuu siirtyisi ostajalle, Helsingin Sanomat 6.6.2008 A5
  27. a b Katarina Baer, Perttu Kauppinen: Katainen haluaa odottaa Ruotsin kokemuksia rakennusalan käänteisestä arvonlisäverosta, Helsingin Sanomat - Kotimaa - 12.6.2008, HS Arkisto (maksullinen)
  28. Harmaa talous näkyy pitserioiden kassalla. Helsingin Sanomat 17.7.2011. Verkkoversio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]