Verohallinto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Verohallinto
Tehtävä Verotus
Ministeriö Valtiovarainministeriö
Työntekijöitä 5367 (2011)
Vuosibudjetti 392,4 milj. (2011)
Pääjohtaja Mirjami Laitinen

Verohallinto on Suomen viranomainen, joka huolehtii verojen keräämisestä yhteiskunnalle.

Verohallinto kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Keräämänsä verot Verohallinto tilittää yhteiskunnan palveluja ylläpitäville veronsaajille, eli valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle (Kela), sekä evankelisluterilaisille että ortodoksisille seurakunnille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäkeskuksille.

Verotus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa ja Euroopan unionissa. Kunnat ja seurakunnat päättävät omista veroprosenteistaan. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalla on joitakin muusta Suomesta poikkeavia verotussäädöksiä. Verolait valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään eduskunnassa.

Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Verohallinto kerää suurimman osan Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verohallinnon lisäksi veroja ja veronluonteisia maksuja keräävät myös Liikenteen turvallisuusvirasto ja Tulli. Ennakoiva ohjaus, hyvä palvelu ja uskottava verovalvonta turvaavat verotulojen kertymisen mahdollisimman täysimääräisinä. Suomessa Verohallinto on valtiovarainministeriön alainen organisaatio.

Verohallinnon tavoitteena on vähentää käyntiasiointia ja kehittää puhelin- ja verkkopalveluita, joiden käyttöön toimipisteiden määrä ja sijainti eivät vaikuta. Sähköisten asiointikanavien ansiosta työtä voidaan jakaa eri puolille Suomea.[1]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen verohallinnon organisaatio uudistui 1.9.2010. Organisaatiomuutoksessa Verohallitus lakkautettiin ja sen entiset tehtävät jakautuivat usealle taholle.[2]

Verohallinto muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, joita ovat asiakasvastuussa olevat pääyksiköt, palveluyksiköt sekä esikuntayksiköt. Valtakunnallisia pääyksiköitä ovat Henkilöverotus, Yritysverotus, Verotarkastus ja Veronkanto. Kullakin niistä on Helsingissä sijaitseva ohjaus- ja kehittämisyksikkö, joka vastaa toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta, tietojärjestelmistä, kotimaisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä sekä hankkeista. Varsinaiset verotustehtävät hoidetaan eri puolella Suomea sijaitsevissa toimipisteissä. Osaa Verohallituksen entisistä tehtävistä hoidetaan Esikunta- ja oikeusyksikössä, Viestintäyksikössä sekä Yhteiset palvelut -yksikössä.

Henkilöverotusyksikkö ohjaa ja palvelee henkilöasiakkaita sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajia. Lisäksi se huolehtii asiakastiedoista, tuloverotuksesta ja ennakkoperinnästä, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta sekä perintö-, lahja-, varainsiirto- ja kiinteistöverotuksesta. Henkilöverotuksen operatiivisesta toiminnasta vastaavat 21 verotoimistoa, jotka toimivat 80 paikkakunnalla. Alle 15 hengen toimipisteitä suunnitellaan merkittävästi vähennettäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä[3].

Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden palvelusta ja ohjauksesta, asiakastiedoista sekä verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta. Operatiivisesta toiminnasta huolehtivat 8 alueellista yritysverotoimistoa, jotka toimivat 16 paikkakunnalla.

Verotarkastusyksikkö vastaa verotarkastuksista ja muista erityisvalvonnan toimenpiteistä. Toimintaa ohjaa Verotarkastuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Operatiivisesta toiminnasta vastaavia tarkastusyksiköitä on 5 ja ne toimivat 30 paikkakunnalla.

Veronkantoyksikkö vastaa verojen maksamiseen, perintään ja tilittämiseen sekä verotilimenettelyyn liittyvistä tehtävistä. Toimintaa ohjaa Veronkannon ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Veronkannon operatiivisesta toiminnasta vastaavia veronkantoyksiköitä on 5 ja ne toimivat 12 paikkakunnalla. Veronkantoyksiköt vastaavat maksusuoritusten vastaanotosta ja palautuksista, verotilimenettelyyn liittyvistä tehtävistä sekä maksumuistutuksista ja -järjestelyistä. Ne huolehtivat myös verojen ilmoittamisen ja maksamisen valvonnasta, maksuihin ja palautuksiin liittyvästä asiakaspalvelusta sekä verovarojen kirjanpidosta ja tilittämisestä veronsaajille.[4]

Vuoden 2011 alusta Verohallinnon alaisuudessa on toiminut myös Harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtävänä on muun muassa edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaan talouden ilmiöistä. [5]

Verohallinnon kustannukset ovat kehittyneet viime vuosina seuraavasti:

  • Vuonna 2006, 337,6 miljoonaa €
  • Vuonna 2007, 356,2 miljoonaa €
  • Vuonna 2008, 381,8 miljoonaa €
  • Vuonna 2009, 377,2 miljoonaa €
  • Vuonna 2010, 380,1 miljoonaa €
  • Vuonna 2011, 392,4 miljoonaa €

Kustannuksista henkilömenot lohkaisevat suurimman osan (64,46%), IT-menot seuraavaksi suurimman osan (systeemityö, laitteet ja ohjelmistot 19,51%), kiinteistömenot (7,83%), Postitus ja painatus (3,67%) sekä Muut menot (4,53%).[6]

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen verohallinnossa työskenteli vuoden 2011 lopulla 5367 henkilöä, mikä on 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Henkilöstömäärä on vähentynyt vuodesta 2007 alkaen keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa. Verohallinnon henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 49,6 vuotta, ja yli kolme neljäsosaa työntekijöistä on naisia. [6]

Henkilöstön koulutusjakauma[6]

  • Perusaste 5,5 %
  • Keskiaste 16,3 %
  • Alin korkea-aste 38,4 %
  • Alempi korkeakouluaste 17,8 %
  • Ylempi korkeakouluaste 21,5 %
  • Tutkijakoulutus 0,4 %

Ympäristövastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen verohallinto on tehnyt konkreettisia tekoja kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Ympäristökuormituksen vähentämiselle on asetettu prosentuaaliset tavoitteet, joita seurataan järjestelmällisesti. Vuonna 2008 aloitetussa yhteistyössä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa verotoimistot ja pääkonttori laativat toimitiloilleen ympäristöohjelman ja sitoutuivat noudattamaan valittuja Green Office -kriteerejä. Näitä olivat muun muassa paperin-, energian- ja sähkönkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen.

Verohallinnon ympäristöohjelman tavoitteet ovat:

  • paperinkulutus -2%
  • sähkönkulutus -5%
  • virkamatkat -20%
  • jätemäärä -10%


Verohallinnon hiilidioksidipäästöt 2008-2011, hiilidioksiditonnia[6]

2008 2009 2010 2011 Muutos, %
Sähkönkulutus 7900 8170 8355 7341 -12,1
Paperinkulutus 1846 1885 1850 1750 -5,4
Virkamatkat 1444 1475 1243 1527 22,8
Jätemäärät 83 82 81 82 1,2


Painopaperin käyttö Verohallinnossa 2007 - 2010, tuhatta kiloa[7]

2007 2008 2009 2010 Muutos, %
Täyttöoppaat 225 300 322 320 -0,6
Muut julkaisut 30 32 30 24 -25
Lomakkeet 300 306 334 340 +1,8
Kirjekuoret 240 270 270 259 -4,2
Yhteensä 795 908 956 943 -1,4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Verohallinto, vuosikertomus 2010 Verohallinnon julkaisu Vero.fi. Viitattu 4.5.2011.
  2. Verohallinnon organisaatio muuttui uuden strategian mukaiseksi - asiakaspalveluun muutoksella ei ole välittömiä vaikutuksia Verohallinnon lehdistötiedote 1.9.2010. Vero.fi. Viitattu 30.4.2012.
  3. Verohallinnon asiakaspalvelu muuttaa muotoaan pienillä paikkakunnilla Verohallinnon lehdistötiedote 21.2.2012. Vero.fi. Viitattu 30.4.2012.
  4. Verohallinnon organisaatio ja työnjako. Vero.fi. Viitattu 30.4.2012.
  5. Verohallinto kokoaa yhteen harmaan talouden tilastoja Verohallinnon lehdistötiedote 14.3.2011. Vero.fi. Viitattu 27.4.2011.
  6. a b c d Verohallinto, vuosikertomus 2011 Verohallinnon julkaisu Vero.fi. Viitattu 30.4.2012.
  7. Verohallinto, vuosikertomus 2010 Verohallinnon julkaisu Vero.fi. Viitattu 4.5.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]