Anna Kontula
| Anna Kontula | |
|---|---|
.jpg) Anna Kontula eduskunnassa 2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1977 Pori |
| Poliitikko | |
| Puolue | vasemmistoliitto |
| Asema | kansanedustaja (2011–), kaupunginvaltuutettu (2005–2017), aluevaltuutettu (2022–) |
| Vaalipiiri | Pirkanmaan vaalipiiri |
| Kotipaikka | Valkeakoski |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivu | |
Anna Liisa Kontula (s. 30. maaliskuuta 1977 Pori) on suomalainen sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori, kirjailija[1], Pirkanmaan aluevaltuuston jäsen ja vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 2011.[2]
Opinnot ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan taistolaisuutta ja 1970-luvun opiskelijaliikettä. Kontulan väitöskirja Punainen eksodus – Tutkimus seksityöstä Suomessa julkaistiin Tampereen yliopistossa 2008. Kontula on kirjoittanut mm. selvityksen prostituutiosta Suomessa Sexpo-säätiölle ja raportin ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Moldovassa YK:n Kansainväliselle siirtolaisjärjestölle.
Lokakuussa 2010 Kontula sai Suomen akatemialta kolmivuotisen tutkijatohtorin projektirahoituksen tutkiakseen rakennusalan harmaata työtä.[3] Myös hänen pamflettinsa, Olkiluodon ydinvoimalatyömaan rakennustyöläisten haastatteluihin perustunut Näkymätön kylä, käsitteli harmaata työtä. Pamfletissa Kontula kuvaa, kuinka rakenteellinen rasismi on luonut loukun, jossa vierastyöläisellä ei ole mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan. Kontulan mukaan oikeudettomasta halpatyövoimasta hyötyy elinkeinoelämä, mutta myös kuluttajat.[4]
Vuonna 2016 Kontula julkaisi Luokkalaki-pamfletin. Pamfletti kertoo, miten Suomen lait ja viranomaiskäytännöt ovat täynnä sosioekonomista syrjintää ja eriarvoisuutta. Vuonna 2018 Kontulalta julkaistiin Eduskunta - Ystäviä ja vihamiehiä -kirja, jossa Kontula tutkii havainnoiden ja edustajakollegojaan haastatellen, miten eduskunnan työympäristössä hallitaan jatkuvaa konfliktia. Hänelle myönnettiin tästä teoksesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.[5]
Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Aluevaalit | ||||
| Vuosi | Hyvinvointialue | Äänet | Tulos | |
|---|---|---|---|---|
| 2022 | Pirkanmaa | 2 832 | valittiin | [6] |
| Eduskuntavaalit | ||||
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
| 2003 | Pirkanmaa | 383 | ei valittu | [7] |
| 2007 | 1 453 | [7] | ||
| 2011 | 4 262 | valittiin | [7] | |
| 2015 | 7 769 | [7] | ||
| 2019 | 6 946 | [8] | ||
| 2023 | 4 909 | [9] | ||
| Kunnallisvaalit | ||||
| Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
| 2004 | Tampere | 341 | valittiin | [7] |
| 2008 | 594 | [7] | ||
| 2012 | 1 107 | [7] | ||
Tutkijatyönsä ohella Kontula on ollut Seksialan Liitto SALLI:n varapuheenjohtaja sekä toiminut vasemmistoaktivistina ja poliitikkona. Hän on toiminut muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsenenä, Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana (2001–2003), Vasemmisto-opiskelijoiden varapuheenjohtajana (2000–2004) ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä (2001–2003). Aloitettuaan kansanedustajana Kontula perusti vuonna 2011 Tampereelle Sosiaaliasema X:n.[10]
Eduskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula valittiin eduskuntaan vaaleissa 2011 Pirkanmaan vaalipiiristä vasemmistoliiton listalta 4 262 äänellä.[11] Ensimmäisellä vaalikaudella Kontula oli perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja eduskunnan Palestiina-ystävyysryhmän puheenjohtaja, toisella sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan että tulevaisuusvaliokunnan jäsen. Vuonna 2019 alkaneella kaudella Kontula toimii työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana ja on perustuslakivaliokunnan jäsen.[12][13][14]
Elokuussa 2023 Kontula kertoi, ettei aio pyrkiä eduskuntaan vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Hän myös kertoi uskovansa, ettei parlamentarismilla ole tulevaisuutta hallintomuotona, ja haluavansa lisätä suoran demokratian muotoja.[15]
Kunnallispolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran kunnallisvaaleissa 2004 341 äänellä.[16] Hän uusi paikkansa vuonna 2008 saatuaan 594 ääntä ja jälleen vuonna 2012 saatuaan 1 107 ääntä. Sekä vuosina 2008 että 2012 Kontulan äänimäärä oli Tampereen Vasemmistoliiton listalla toiseksi suurin.[17][18]
Aluevaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula valittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon aluevaaleissa 2022 2 832 äänellä.[6]
Mielipiteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on nimittänyt itseään eduskunnan ainoaksi kommunistiksi.[19] Sisimmältään Kontula pitää itseään autoritäärisyyttä vastustavana anarkistina, mutta kokee ettei hän voi olla sitä uskottavasti julkisuudessa, koska hän työskentelee kansanedustajana.[20]
Kontula kertoo ekokriisin osoittavan sen, että kasvuun perustuva talousjärjestelmä on sortumassa[21].
Euroopan velkakriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on kansanedustajana arvostellut Euroopan velkakriisin helpottamiseksi tehtyjä ratkaisuja, joita hän pitää uusliberalistisina,[22] ja vaatinut euroalueen talouskurisopimukselle vasemmistolaista vaihtoehtoa.[23] Kontula äänesti ainoana hallituspuolueen kansanedustajana Kreikan tukipakettia vastaan vuonna 2012.[24]
Perustulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on puhunut voimakkaasti perustulon puolesta.[25] Kontula kannattaa vasemmistoliiton perustulomallia, joka on vastikkeeton, universaali ja kannustava. Hän on kritisoinut hallituksen perustulokokeilua siitä, että kokeilusta on unohtunut itse perustulo. Kontula sanoi Talouselämälle kokeilun alkaessa, että: ”Perustulokokeilusta uhkaa jäädä puuttumaan perustulo. Nyt ollaan kokeilemassa työttömyysturvan perusosan vastikkeettomuutta, ei mitään perustuloa.”[26]
Veronkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on vaatinut veronkierron vastaisia toimia.[27] Vuonna 2014 Kontula julkaisi Varjotalous – Suomenkin asia -pamfletin, jossa listattiin 11 kohtaa veronkierron kitkemiseksi. Keinoihin kuuluvat ulkomaisten osinkojen lähdeverotuksen kiristäminen, maakohtaisen raportoinnin ja läpinäkyvyyden tehostaminen sekä ansio- ja pääomatuloverotuksen harmonisointi. Näillä keinoilla kerättäisiin Kontulan mukaan vähintään 1,3 miljardia euroa veroja.
Työn murros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on korostanut epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden asemaa ja käynnissä olevaa työn murrosta. Työn murroksella Kontula viittaa siirtymään palkkatyöyhteiskunnasta maailmaan, jossa työtä tehdään vaihtelevilla tavoilla, vaihtelevissa sopimussuhteissa ja vaihtelevalla kestolla.[28][29]
Ilmastonmuutos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on korostanut ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyyttä.[30] Kontulan mukaan ”kyse on nykymuotoisen sivilisaation jatkosta”[28] ja vaatinut nopeampia toimia päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Kontula on kritisoinut Sipilän hallitusta ilmastopolitiikasta, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta.[31]
Seksityöntekijöiden asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seksityötä tutkinut Kontula kannattaa järjestelmää, jossa paritus ja ihmiskauppa on kriminalisoitu mutta seksin ostaminen ja myyminen eivät.[32]
Maahanmuutto ja paperittomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on kritisoinut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja siitä käytävää keskustelua.[33][34] Hän kertoi vuonna 2013 piilotelleensa laittomasti maassaolevia henkilöitä maahanmuuttoviranomaisilta.[35] Kontula sanoi tuolloin Enbuske & Linnanahde Crew’ssa, että ”jos Suomen maahanmuuttopolitiikka ahdistaa ihmisiä sellaisiin tilanteisiin, että toisen henki tai turvallisuus on vakavasti uhattuna, niin yleismaailmallinen lähimmäisenrakkaus ajaa ohi Suomen laista”. Hän kuitenkin myönsi Iltalehdelle, ettei ollut tietoinen siitä, onko hänen piilottelemiaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulleita henkilöitä todella uhannut hengenvaara kotimaassaan. Kontulan mukaan ”kun joku pyytää apua, on parempi pelata varman päälle”.[36]
Kontula sanoi lokakuussa 2018 Iltalehden Sensuroimaton Päivärinta -ohjelman haastattelussa, ettei enää pidä järkevänä piilotella paperittomia omassa kodissaan, koska on kertonut tästä julkisesti, mutta kertoi tukevansa taloudellisesti tällaista toimintaa. Hän myös myönsi kannustavansa ja pitävänsä hyvänä sitä, että suomalaiset piilottelevat paperittomia kotonaan.[36]
Lakiesitys työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanedustajat Anna Kontula (vas.), Juhana Vartiainen (kok.), Veronica Rehn-Kivi (rkp), Emma Kari (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sdp) jättivät syyskuussa 2017 lakialoitteen, jossa ehdotetaan työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.[37]
Lakialoite keräsi laajaa tukea lähes kaikista eduskuntaryhmistä. Aloitteen allekirjoitti 30 kokoomuslaista, 34 keskustalaista sekä kaikki RKP:n ja vihreiden edustajat. Vasemmistopuolueista esitystä kannatti SDP:stä seitsemän kansanedustajaa. Vasemmistoliiton kansanedustajista aloitteen allekirjoittivat Kontulan lisäksi Silvia Modig ja Katja Hänninen.[38]
Lakialoite herätti reaktioita erityisesti SAK-laisessa ammattiyhdistysliikkeessä.[39]
Nato[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontula on kertonut vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja kuuluu niihin, jotka eduskunnassa äänestivät sitä vastaan. Yksi keskeinen syy tälle oli jäsenyyden todennäköisesti mukana tuomat ydinaseet, jotka Kontulan mukaan "ovat osa Naton pakettia, riippumatta siitä mitä Suomen laki sanoo"[40]. Kontulan mukaan Nato-jäsenyys "sulkisi Suomen pois puolueettomista rooleista, joissa maa voisi vaikuttaa myönteisesti maailman ja Suomen turvallisuuskehitykseen"[41]. Kontulan mielestä ydinaseiden käytön lisäksi myös terrorismin ja "kaikenlaisen kiusanteon" riski kasvaisi[42]. Suomi joutuisi Nato-jäsenenä hänen mukaansa todennäköisemmin osaksi "suurvaltapoliittisia konflikteja"[42].
Kontula on myös tuonut esiin sen, kuinka Natoon hänen mukaansa kuuluu "jäsenmaita, joilla on varsin hämärä ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallinen historia”.[43]
Vastatessa kysymykseen teoreettisesta tilanteesta, jossa Venäjä hyökkäisi sotilaallisesti Suomeen, Kontula totesi, ettei silloinkaan kannattaisi Nato-jäsenyyttä. Kontulan mukaan maat, jotka haluaisivat Suomea kyseisessä tilanteessa auttaa, tekisivät sen Nato-jäsenyydestä riippumatta, ja ne jotka eivät haluaisi, eivät olisi velvoitettuja auttamaan, vaikka Suomi olisi Naton jäsen.[43] Kontulan mukaan jäsenyysprosessi on osoittanut, että Naton "yksimielisyys on hauras ja helppo häiritä"[40].
Kun Suomi lopulta liittyi Natoon, Kontula ilmaisi toivovansa Suomen olevan jäsen, joka ajaisi enemmän sen funktiota puolustus- kuin sotilasliittona ja pyrkisi "ihmisoikeusperustaiseen politiikkaan"[40].
Aktivismia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Tammikuussa 2020, toimiessaan hallituspuolueen kansanedustajana, Kontula matkusti Israeliin ja pyrki tunkeutumaan Israelin rakentaman muurin läpi Gazaan järjestääkseen siellä mielenilmauksen, jolla kiinnitettäisiin huomiota Gazan saartoon ja siitä seuranneeseen humanitaariseen katastrofiin[44]. Kontula kertoo pyrkineensä samalla vastustamaan Suomen asekauppoja Israelin kanssa[44]. Israelin poliisi otti Kontulan ja muut aktivistiryhmän jäsenet kiinni ennen kuin he pääsivät perille kohteeseensa[44]. Israelin poliisi epäili häntä yrityksestä lähteä maasta laittomasti – käytännössä epäily koskee yritystä mennä Gazaan muuta kuin laillista reittiä[44]. Hallituspuolueen kansanedustajan pyrkimys rikkoa lakia kansalaistottelemattomuuden hengessä on oikeustieteen ja politiikantutkimuksen asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellista[45]. Israelin Suomen-suurlähetystö tuomitsi Kontulan teon[46]. Helsingin juutalainen seurakunta syytti Kontulaa antisemitismistä[47]. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Kontulan aktivismin olevan linjassa Vasemmistoliiton arvojen kanssa[48]. Kontula kirjoitti matkastaan teoksen Muuri: matka maailman suurimpaan vankileiriin (2020).
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anna Kontulan isoisoisä oli kansanedustaja Manu Kontula. Kontula on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän harrastaa tanssia.[49]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Prostituutio Suomessa. Helsinki: Sexpo-säätiö, 2005. ISBN 951-95548-4-X.
- Punainen eksodus: Tutkimus seksityöstä Suomessa. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-01-0212-8.
- Tästä äiti varoitti. Helsinki: Like, Into, 2009. ISBN 978-952-01-0299-9.
- Kontula, Anna & Saaristo, Elina: Countering Trafficking in Moldova. Chisinau: International Organization for Migration, 2009.
- Näkymätön kylä: Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Into-pamfletti 28. Helsinki: Like: Into, 2010. ISBN 978-952-01-0522-8.
- Koivulaakso, Dan & Kontula, Anna & Peltokoski, Jukka & Saukkonen, Miika & Toivanen, Tero: Radikaaleinta on arki. Into-pamfletti. Helsinki: Into, 2010. ISBN 978-952-01-0521-1.
- Avoin Suomi – Kuka vastaa? Työperusteisesta maahanmuutosta (Toim. Hannu-Pekka Huttunen ja Suvi Äärilä). Helsinki: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-257-183-0
- Mistä ei voi puhua: Kirja uskosta ja uskonnosta. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-183-0.
- Kontula, Anna & Kyllönen, Sanna: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia. Helsinki: Vasemmistofoorumi, 2013.
- Kirjeitä oikealle. Helsinki: Into, 2014. ISBN 978-952-264-271-4.
- Kontula, Anna & Hämäläinen, Taneli: Varjotalous – Suomenkin asia. Helsinki: Vasemmistofoorumi, 2014. ISBN 978-952-68271-1-7
- Kontula, Anna & Hämäläinen, Taneli: Paperiton, älä sairastu. Puheita universaalin terveydenhuollon puolesta. Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto, 2015. ISBN 978-952-6693-07-1.
- Kontula, Anna & Andersson, Li: Kun ei kiitoksella elä – Itsensätyöllistäjän asemasta. Helsinki: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, 2016.
- Luokkalaki. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-691-0. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä. Helsinki: Into, 2018. ISBN 978-952-264-953-9.
- Muuri – Matka maailman suurimpaan vankileiriin. Helsinki: Into, 2020. ISBN 978-952-351-321-1.
- Pikkuporvarit : pohdintaa aikamme hengestä. Helsinki: Into, 2021. ISBN 978-952-351-657-1.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anna Kontula astelisi Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä ulos fossiilikapitalismista – ”Hänen toiminnassaan yhdistyivät ne kolme asiaa, joita tarvitsemme ekokriisissä” www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Anna Kontula Suomen kansanedustajat. 30.4.2011. Eduskunta. Viitattu 1.5.2011.
- ↑ Rahoituspäätökset (pdf) Suomen Akatemia. Arkistoitu 3.2.2019. Viitattu 24.4.2011.
- ↑ Sivenius, Jussi: Olkiluodon siirtotyöläiset elävät ja työskentelevät yhteiskunnasta irrallaan Helsingin Sanomat. 31.8.2010. Arkistoitu 19.5.2011. Viitattu 24.4.2011.
- ↑ Vuoden 2019 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin minedu.fi. 1.10.2019. Viitattu 1.10.2019.
- ↑ a b Aluevaalit 2022 – Pirkanmaan hyvinvointialue, valitut Oikeusministeriö. Viitattu 4.2.2022.
- ↑ a b c d e f g Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 29.6.2016.
- ↑ Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 28.4.2019.
- ↑ Eduskuntavaalit 2023: Pirkanmaan vaalipiiri, valitut 15.5.2023. OIkeusministeriö. Viitattu 13.8.2023.
- ↑ Kärki, Tuula: Anna Kontula Perusti Sosiaaliaseman Kansan uutiset. 23.10.2011. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Valitut ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri 20.4.2011. Oikeusministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Kontula, Anna: Tunneleissa kulkee myös ruokaa ja lääkkeitä Anna Kontula. julkaistu Aamulehdessä 1.8.2014. Arkistoitu 3.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Anna Kontula – Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Kansanedustajana 20.04.2011– Eduskunta. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Anna Anna Kontula. Arkistoitu 3.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Freyborg, Hanna: Vasemmistoliiton Anna Kontula IL:lle: ”Parlamentarismi ei ole tulevaisuuden hallintomuoto” hs.fi. 13.8.2023. Viitattu 13.8.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2004 - tulospalvelu: Tampere Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.7.2015. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Kunnallisvaalit 2008 - tulospalvelu: Tampere Vaalikone.fi. 29.10.2008. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.10.2008. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Kunnallisvaalit 2012 - tulospalvelu: Tampere Vaalikone.fi. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 1.11.2012. Viitattu 4.11.2012.
- ↑ Anna Kontulan kommunismikohellus vie keskustelun kapitalismista heti poteroihin Vasenkaista. 30.9.2019. Viitattu 29.10.2019.
- ↑ Jari Sarasvuo youtu.be. 9.2.2023. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Virkkunen, Jussi: Anna Kontula on kommunisti ja nyt hän kertoo, miksi termiä ei pidä välttää – ”Itse olen valinnut tämän strategian” Kansan Uutiset. 26.10.2019. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Kontula, Anna: Valussa Euroopan rautanyrkki? Tamperelainen -lehti, blogi. 2.7.2011. Arkistoitu 3.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Kontula, Anna: Euroalueen talouskurisopimukselle vasemmistolainen vaihtoehto anna k -blogi. 17.12.2012. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Eduskunta hyväksyi Kreikan tukipaketin (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 29.2.2012. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Perustulo uudenlainen lakkoase Kansan uutiset. 1.5.2010. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Talouselämä: Vasemmistoliiton Andersson ja Kontula: Perustulokokeilu vielä pelastettavissa – Yksityiskohdissa viilattavaa Talouselämä. Viitattu 29.3.2019.
- ↑ Anna Kontula & Taneli Hämäläinen: Varjotalous – Suomenkin asia. 2014. Vasemmistofoorumi. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ a b Ilmastonmuutos: ”Kyse on nykymuotoisen sivilisaation jatkosta” Kansan Uutiset. 18.8.2017. Viitattu 29.3.2019.
- ↑ Anna Kontula: Työn murros on jo täällä Kansan Uutiset. 20.6.2017. Viitattu 25.3.2019.
- ↑ Seppo Nummijoki sanoo: Ilmastonmuutoskin on luokkakyskymys Anna Kontula. 19.11.2018. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 14.3.2019.
- ↑ Joku Toinen sanoo: Hallituksen ilmastopolitiikka kiihdyttää ilmastonmuutosta Anna Kontula. 6.9.2018. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 29.3.2019.
- ↑ Miten kaupallisesta seksistä tulisi säätää laissa? Anna Kontula -blogi. 20.7.2012. Arkistoitu 3.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Kontula, Anna: Koko maahanmuuttokeskustelu ihan metsässä Anna Kontulan blogi. 14.1.2010. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Hurme, Hannu: Suomi kohtelee siirtotyöläisiä julmasti Kansan uutiset. 2.9.2010. Viitattu 2.2.2019.
- ↑ Kansanedustaja piilotteli ihmisiä maahanmuuttoviranomaisilta MTV3 Uutiset. 17.07.2013. Viitattu 2.2.2019 (englanniksi).
- ↑ a b Waris, Olli: Anna Kontula kannustaa piilottelemaan paperittomia - muista puolueista älähdettiin heti: ”Yhdelläkään kansalaisella ei tulisi olla oikeutta ottaa lakia omiin käsiinsä” Iltalehti. 11.10.2018. Viitattu 12.10.2018.
- ↑ Ryhmä kansanedustajia ajaa saatavuusharkinnasta luopumista: Hankala ja epäreilu prosessi ulkomaalaisille – vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa Talouselämä. 2.9.2017. Viitattu 18.2.2019.
- ↑ LakialoiteLA412017 vp – AnnaKontula vas ym. – Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 73 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan kumoamisesta Eduskunta. 18.10.2017. Viitattu 18.2.2019.
- ↑ Anna Kontula: Saatavuusharkinnan poisto parantaa työehtoja Kansan uutiset. 16.10.2017. Viitattu 18.2.2019.
- ↑ a b c Kari, Onni: ”Parempi olisi, että emme olisi hakeneet”, Anna Kontula sanoo Suomen Nato-jäsenyydestä 6.4.2023. Iltalehti. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Dementjeff, Pyry & Jyrävä, Mika: Anna Kontula kertoi Nato-kantansa – ensimmäinen kielteisestä kannasta kertova pirkanmaalainen kansanedustaja 17.4.2022. Aamulehti. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ a b Ranta, Niko: Kansanedustaja Anna Kontula paljasti Nato-kantansa 17.4.2022. Iltasanomat. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ a b Päivärinta, Susanne: Anna Kontula Naton turvatakuista: Ei velvoita kuin lähettämään villasukkia 4.5.2022. Iltalehti. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ a b c d Kansanedustaja Anna Kontula otettiin kiinni Israelissa, aikoi tunkeutua Gazaan laittomasti Helsingin Sanomat. 14.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Tutkijat pitävät Anna Kontulan Gaza-aktivismia poikkeuksellisena: ”Eikö kansanedustajalla todellakaan ole muita keinoja vaikuttaa?” Helsingin Sanomat. 15.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Israelin suurlähetystö tuomitsee kansanedustaja Anna Kontulan toimet: ”Ei voida mitenkään hyväksyä” Ilta Sanomat. 15.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Anna Kontula on todennäköisesti syyllistynyt antisemitismiin, sanoo Helsingin juutalainen seurakunta – kansanedustajan mukaan Israel ja juutalaiset ihmiset ovat kaksi eri asiaa Helsingin Sanomat. 15.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Ulkoasiainvaliokunnan Mika Niikko ei näe viisaana Anna Kontulan Gaza-aktivismia, Li Andersson pitää sitä vasemmistoliiton arvojen mukaisena Helsingin Sanomat. 14.1.2020. Viitattu 17.1.2020.
- ↑ Anna Kontula tienaa nyt yli 6 500 euroa/kk, mutta eli pitkään minituloilla: ”Olen kolmannen polven sosiaalipummi” Me Naiset. 1.12.2018. Viitattu 22.12.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Kontula Wikimedia Commonsissa
- Anna Kontula Annakontula.fi. Arkistoitu 7.1.2011.
- Anna Kontulan esittely Like-kustantamo.
- Kontula, Anna: Punainen exodus : tutkimus seksityöstä Suomessa. sähköinen väitöskirja. Helsinki: 2008. ISBN 978-951-44-7579-5. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- Anna Kontulan seksityöväitös - parhaat sitaatit Vihreä Lanka. 30.9.2008. Arkistoitu 24.5.2012.
| ||||||||||
| ||||||
| ||||||||||
| ||||||
| ||||||||||||||
