Kansalaistottelemattomuus
Sivulta puuttuu Kansalaistottelemattomuus on lainvastaista mutta tavoitteidensa takia yleisesti hyväksytty toiminta.[1]
Yhdysvaltalainen Henry David Thoreau kehitti kansalaistottelemattomuuden käsitteen kirjoituksessaan Resistance to civil government vuonna 1849. Hän vaihtoi myöhemmin nimeksi Civil disobedience. Kirjoituksen alkuperäinen ajatus oli riippumattomuus: hänen mielestään oli moraalisesti täysin oikeutettua irrottautua valtiosta. Jos henkilö ei saanut valtiolta mitään, ei henkilöllä myöskään ollut valtiolle velvoitteita. Esseessään Thoreau selittää, että kyse ei ollut verojen vastustamisesta vaan Meksikon sodan ja orjuuden vastustamisesta. Ajatuksena ei ollut väkivalta valtiota tai sen edustajia kohtaan.[2]
Suomessa tunnettu tapaus on myös Vihreän liikkeen aloittanut Koijärven suon kuivattamista vastaan tehty mielenosoitus, johon liittyi työkoneiden käytön estäminen. Koijärvi-liikkeen asiassa nostetun rikosjutun yhteydessä korkein oikeus on arvioinut kansalaistottelemattomuuden merkitystä rikoksen oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteena.[3]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Intiassa Ison-Britannian miehityksen alla, Etelä-Afrikassa rotuerottelun aikaan sekä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin kansalaisliikkeet ovat harrastaneet lakien tai valtion tai miehittävän vallan vaatimusten tai käskyjen noudattamatta jättämistä. Kansalaistottelemattomuuden keinoja ovat olleet muun muassa kutsuntalakot, talojen valtaus, katujenvaltaustapahtumat ja passiivinen vastarinta. Vastalauseille yhteistä on avoimuus ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen vastapuolen kanssa.
Kansalaistottelemattomuuden (Mahatma Gandhin harjoittama ja opettama passiivinen vastarinta) tunnusmerkkinä voidaan pitää seuraavia asioita:
- Tottelemattomuutta motivoi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ja sillä tavoitellaan epäkohdan korjaamista.
- Tottelemattomuuteen osallistuvat toimivat omilla nimillään ja kasvoillaan sekä
- ovat valmiita kärsimään siitä seuraavat rangaistukset.
[muokkaa] Kansalaistottelemattomuus Suomessa
Venäjän vallan aikana suomalaiset kieltäytyivät kutsunnoista Venäjän armeijaan. Suomessa on käytetty kansalaistottelemattomuutta usein keinona painostaa poliittisia vallanpitäjiä. Esimerkiksi kieltolaki aiheutti aikanaan paljon kansalaistottelemattomuutta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Thoreau, Henry: Kansalaistottelemattomuudesta. Toimittanut Outi Lauhakangas. Visio. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08630-8.
- ↑ KKO:n päätös KKO:1983-II-159 Finlex. Viitattu 16.3.2010.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Gandhi, Mohandas: Tottelemattomuudesta. Toimittaneet ja suomentaneet Eila Salomaa ja Jukka Viitanen. Uudistettu ja toimitettu laitos. Ensimmäinen laitos nimellä Kirjoituksia. Lähdeaineisto: Essential writings / Mohandas Gandhi. Helsinki]: Taifuuni, 2003. ISBN 951-581-083-3.
- Kansalaisryhmä: Kansalaistottelemattoman käsikirja. Preesens-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1988. ISBN 951-662-444-8.
- Thoreau, Henry: Kansalaistottelemattomuudesta. Toimittanut Outi Lauhakangas. Visio. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08630-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kansalaistottelemattomuus. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, sanasto.
