Kansalaistottelemattomuus

Wikipedia

Kansalaistottelemattomuus on lainvastaista mutta tavoitteidensa takia yleisesti hyväksyttyä toimintaa.^[1]

Intiassa Ison-Britannian miehityksen alla, Etelä-Afrikassa rotuerottelun aikaan sekä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin kansalaisliikkeet ovat harrastaneet lakien tai valtion tai miehittävän vallan vaatimusten tai käskyjen noudattamatta jättämistä. Kansalaistottelemattomuuden keinoja ovat olleet muun muassa kutsuntalakot, talojen valtaus, katujenvaltaustapahtumat ja passiivinen vastarinta. Vastalauseille yhteistä on avoimuus ja pyrkimys rakentavaan vuorovaikutukseen vastapuolen kanssa.

Yhdysvaltalainen Henry David Thoreau kehitti kansalaistottelemattomuuden käsitteen kirjoituksessaan Resistance to civil government vuonna 1849. Hän vaihtoi myöhemmin nimeksi Civil disobedience. Kirjoituksen alkuperäinen ajatus oli riippumattomuus: hänen mielestään oli moraalisesti täysin oikeutettua yksinkertaisesti irrottautua valtiosta. Kunhan henkilö ei saanut valtiolta mitään, ei henkilöllä myöskään ollut valtiolle päin velvoitteita. Esseessä Thoreau selittää, että kyse ei ollut verojen vastustamisesta vaan Meksikon sodan ja orjuuden vastustamisesta. Ajatuksena ei ollut väkivalta valtiota tai sen edustajia kohtaan.

Kansalaistottelemattomuuden (Mahatma Gandhin harjoittama ja opettama passiivinen vastarinta) tunnusmerkkinä voidaan pitää seuraavia asioita:

• Tottelemattomuutta motivoi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ja sillä tavoitellaan epäkohdan korjaamista.
• Tottelemattomuuteen osallistuvat toimivat omilla nimillään ja kasvoillaan sekä
• ovat valmiita kärsimään siitä seuraavat rangaistukset.

Sisällysluettelo 1 Kansalaistottelemattomuus Suomessa 2 Katso myös 3 Lähteet 4 Kirjallisuutta

[muokkaa] Kansalaistottelemattomuus Suomessa

Suomessa on käytetty kansalaistottelemattomuutta usein keinona painostaa poliittisia vallanpitäjiä. Venäjän vallan aikana suomalaiset kieltäytyivät kutsunnoista Venäjän armeijaan. Tunnettu on myös Vihreän liikkeen aloittanut Koijärven suon kuivattamista vastaan tehty mielenosoitus, johon liittyi työkoneiden käytön estäminen.

Koijärvi-liikkeen asiassa nostetun rikosjutun yhteydessä korkein oikeus on arvioinut^[2] kansalaistottelemattomuuden merkitystä rikoksen oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteena.

Vuonna 2006 Suomen eduskunnan hyväksyttyä uuden tekijänoikeuslain syntyi masinointi.org-niminen kansalaistottelemattomuusliike.

[muokkaa] Katso myös

• Pasifismi
• Nonaggressioperiaate
• Aktivismi
• Kansalaisvaikuttaminen

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Gandhi, Mohandas: Tottelemattomuudesta. Toimittaneet ja suomentaneet Eila Salomaa ja Jukka Viitanen. Uudistettu ja toimitettu laitos. Ensimmäinen laitos nimellä Kirjoituksia. Lähdeaineisto: Essential writings / Mohandas Gandhi. Helsinki]: Taifuuni, 2003. ISBN 951-581-083-3.
• Kansalaisryhmä: Kansalaistottelemattoman käsikirja. Preesens-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1988. ISBN 951-662-444-8.