Adressi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suuren adressin jälkeen helmikuun manifestia vastaan kerättiin myös kansainvälinen Pro Finlandia -kulttuuriadressi. Kuvassa ruotsinkielisen kappaleen kansilehti.

Adressi (ranskan sanasta adresse ’suunta, osoitus’) on useiden henkilöiden allekirjoittama, vallanpitäjille tai päättäjille suunnattu poliittinen julkilausuma. Esimerkiksi Suomessa kerättiin Venäjän vallan aikana vuonna 1899 Suuri adressi, joka vastusti keisari Nikolai II:n allekirjoittamaa helmikuun manifestia.

Adressilla voidaan tarkoittaa myös kirjoitettua tai tekstattua juhlavaa onnittelua, kiitoksen tai surunvalittelun sisältävää julkilausumaa. Esimerkki adressista koristeellisena painatteena on korusähke. Suruadressi on kaksitaitteinen, kauniisti painettu kaavake, jota käytetään varsinaisesti surunvalitteluihin ja onnentoivotuksiin, ja josta koituvat tulot menevät yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Koruadresseja maksua vastaan eri tilaisuuksiin välittävät Suomessa eri avustustahoja edustavat kukkasrahastot.[1][2]

Adressin ja vieraskirjan välimuotoja ovat surunvalittelu- ja onnittelukirjat esimerkiksi maan suurlähetystöissä valtionpäämiehen kuoleman tai hallitsijaperheen perhetapahtuman johdosta.[3][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 3. WSOY, 1958.
  2. Hakusana kukkasrahasto, Nykysuomen sanakirja osa 2 (J–K), WSOY 1995.
  3. Pikkuprinsessalle onnittelukirja myös Helsingissä, Myös suomalaiset voivat onnitella Ruotsin kuningasperhettä uuden jäsenen syntymän johdosta. Iltalehti 23.2.2012, viitattu 10.7.2014.
  4. Surunvalittelukirja, Suomi-sanakirja. Viitattu 11.7.2014.