Lobbaus

Lobbaus eli käytäväpolitiikka (engl. sanasta lobby ’eteisaula’) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin. Sen tavoitteena on ryhmän asian ajaminen ja näkyvyyden kohentaminen yhteiskunnassa. Yleensä hallitukset pyrkivät määrittelemään ja säätelemään lobbausta.^lähde?

Lobbausta on harjoitettu länsimaisen demokratian puitteissa siitä lähtien kun demokratiasta voidaan puhua. Erään lobbauksen määritelmän on esittänyt Miia Jaatinen vuonna 1999 väitöskirjassaan Lobbauksen strategioita:

»Lobbaus on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista siten, että lobbattavaa asiaa ajava ryhmä kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien kanssa. Nämä ryhmät koostuvat poliittisista päätöksentekijöistä ja virkamiehistä, lobbaavan ryhmän kilpailijoista, joukkoviestimien edustajista, kansalaisista sekä lobbaavan ryhmän kaikista jäsenistä, työntekijöistä ja niin edelleen...»
(vapaa suomennos)

Erään toisen määritelmän mukaan lobbaaja on asiantuntija, joka välittää päättäjälle arvokasta lisäinformaatiota.

Lobbausta on ehkä hankalaa määritellä yksiselitteisesti, mutta sen sijaan voidaan sanoa, mitä se ei ole. Lobbausta ei ole lahjonta, sukulaisuuteen tai jonkin järjestön jäsenyyteen vetoaminen, vaikuttajan mielistely, kiristys tai uhkailu. Nämä asiat eivät kuulu argumentatiiviseen lobbaukseen.^lähde?

Lobbausta voi tehdä ottamalla aktiivisesti yhteyttä vaikuttajiin. Kooltaan suurimmissa demokratioissa kuten Yhdysvalloissa ja Euroopan suurimmissa maissa lobbauksesta on kehittynyt hyvin palkattu ammatti.

Brysselissä arvioidaan olevan 13 000 ammattilobbaria, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädäntöprosessiin.^lähde? EU:n edunvalvojiksi on rekisteröitynyt yli 3 000 erilaista tahoa. Yhdysvalloissa pelkästään Washingtonissa on laskettu olevan 25 000 lobbaria.^lähde? Yhä useammin lobbaustoimistojen tehtävänä on laatia asiakkailleen oma strategia siitä miten asiakkaan kannattaa lobbauksensa rakentaa.

Ammattilobbaajat ovat pääasiassa asiantuntijoita, jotka tuntevat myös päättäjät ja pystyvät kommunikoimaan heidän kanssaan.

Katso myös

• Valkea propaganda