Boikotti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Newyorkilaisnaisia osoittamassa tukeaan japanilaisten tuotteiden boikotille 1930-luvulla.

Boikotti tarkoittaa ostamisesta, myymisestä tai muusta, usein taloudellisesta, kanssakäymisestä kieltäytymistä. Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa. Boikotti on yksi eettisen kuluttamisen kahdesta päämenetelmästä.

Työtaistelukeinona boikotti voi tarkoittaa, että työläiset eivät käytä määrätyn tuotantolaitoksen tuotteita tai eivät osta jossakin maassa valmistettuja tuotteita, taikka että työläiset kieltäytyvät työskentelemästä työpaikassa, jossa on työselkkaus käynnissä.

Suomessa boikottia ovat käyttäneet esimerkiksi naisjärjestöt. Laajalla tilausten peruuttamisella saatiin maan suurimmat sanomalehdet lopettamaan seksipalveluilmoitusten julkaiseminen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boikotti on saanut nimensä irlantilaisen Charles Boycottin mukaan. Vuonna 1880 Boycott hääti tilanhoitajan ominaisuudessa 11 maanvuokransa maksamatta jättänyttä perhettä kodeistaan. Tämän seurauksena paikalliset maatyöläiset - sekä ainakin seppä, postimies, vaunuajurit ja pyykkäri - julistivat hänet boikottiin kieltäytymällä työskentelemästä rikkaalle maanomistajalle tahi Boycottille. Maanomistaja sai lopulta sadon talteen ulkopuolisten palkoillisten avulla, mutta heitä suojelemaan hän joutui palkkaamaan tuhat poliisia ja sotilasta. Boycott itse kyllästyi tilanteeseen ja jätti Irlannin - varmuuden vuoksi Cunningham -nimisenä, jotta häntä ei toisaalla tunnistettaisi. Sana "boikotti" ilmestyi brittiläisiin sanakirjoihin vuonna 1888.[1]

Boikottia on kuitenkin käytetty jo ennen termin keksimistäkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet orjuuden vastustajat boikotoivat orjatyövoimalla tuotettuja tuotteita ennen sisällissodan syttymistä.

Kuuluisia boikotteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boikotoijia Kentucky Fried Chickenin ravintolan edessä.

Olympiaboikotit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton-Afganistanin sotaan, ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja. Vuoden 1976 boikotoijia oli useimmat Afrikan maat, 1980 monet länsimaat Yhdysvaltain johdolla ja 1984 kommunistiset valtiot Neuvostoliiton johdolla.

Nestlé ja äidinmaidonkorvike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla useat aktivistit syyttivät Nestléä äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisesta tuputtamisesta kehitysmaissa. Kun maitojauhetta sekoitettiin likaiseen veteen, imeväisikäisiä lapsia kuoli, minkä johdosta Nestléä sanottiin vauvantappajaksi. Syntyneen kohun seurauksena kansainvälinen yhteisö tiukensi äidinmaidonkorvikkeen markkinointisääntöjä. Boikotin vaikutus tuntuu yhtiön toiminnassa yhä tänäkin päivänä.[2]

Shell Nigeriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nigerian öljyteollisuuden ja alueen luonnon sekä alkuperäiskansojen (kuten ogoni-heimon) edut eivät käy yksiin. Vuonna 1995 Nigerian hallitus hirtätti kahdeksan ympäristöaktivistia, mukaan luettuna kirjailija Ken Saro-Wiwan. Nigerian Shelliä syytettiin osallisuudesta tapaukseen. Tapaus ja siitä syntynyt boikotti leimaavat Shelliä edelleen.[3]

McLibel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: McLibel-oikeudenkäynti

Isossa-Britanniassa pikaruokaketju McDonalds kävi vuosien ajan oikeutta postimies Dave Morrisia ja puutarhuri Helen Steeliä vastaan. Yhtiö syytti Morrisia ja Steeliä kunnianloukkauksesta. Kaksikko oli jakanut yhtiön toiminnasta kertovia lentolehtisiä. Lopulta tuomioistuin totesi Morrisin ja Steelin korvausvelvollisiksi, vaikka useimmat lentolehtisessä esitetyistä väitteistä osoittautuivat tutkittaessa tosiksi. McDonalds jätti kuitenkin korvauksensa perimättä, koska jo oikeusprosessi oli aiheuttanut sille suuren imagohaitan.[3]

Arla ja muslimipilapiirrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 muslimimaailmaa kuohuttaneet tanskalaiset pilapiirrokset pienensivät Arlan myyntiä Lähi-idässä noin 50 miljoonalla eurolla.[3]

Suomalainen paperi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen paperiteollisuus on kokenut useita boikotteja, boikotoijina etenkin saksalaiset. Tapaukset ovat johtaneet ympäristökriteerien tiukentamiseen.[3] Harry Potter -kirjailija J. K. Rowling kielsi painamasta kirjaansa suomalaiselle paperille, koska suomalaiset metsäyhtiöt ovat hänen mielestään syyllistyneet vanhojen aarniometsien kaatamiseen.[3]

Turun Sinappia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Turun Sinappia myytiin Unileverille ja tuotanto siirrettiin Suomesta Ruotsiin, seurauksena oli sinapin ostoboikotti. Sen vaikutuksesta Turun Sinapin markkinaosuus romahti 65:stä prosentista 47:ään prosenttiin.[3]

Lordi ja Seiska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juorulehti Seiska paljasti Lordin laulajan Mr. Lordin kasvot. Lukijat suuttuivat ja suuret mainostajat vetivät kampanjansa lehdestä. Seiska-lehti joutui anelemaan Lordilta anteeksi.[3]

HIFK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 syksyllä HIFK:n fanit kyllästyivät joukkueen huonoon menestykseen ja aloittivat boikotin. Boikotin kohteena oli huonosti menestynyt toimitusjohtaja Pentti Matikainen. Otteluiden katsojaluvut putosivat vakaasta 6 500:n katsojan keskiarvosta 5 500:n katsojan lukemiin. Hallitus kuuli kritiikin ja reagoi. Matikainen sai potkut, tilalle nousi Jukka Valtanen, ja boikotti todettiin päättyneeksi.[4]

Nokia Saksassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkapuhelinyhtiö Nokian päätettyä lopettaa Bochumin tehtaansa toiminnan, saksalaiset panivat pystyyn boikotin. Stern-lehden kyselyssä yli puolet saksalaisista sanoi, ettei aio enää ostaa Nokian matkapuhelinta. Vuonna 2007 Nokian Saksan myynnin arvo oli yli kaksi miljardia euroa. Boikotin lopullinen vaikutus tähän ei vielä ole selvillä, mutta yhtiön imago koki kolauksen.[5]

"Verimekko"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Marimekko osti turkisliike Grünsteinin, ympäristöaktivistit raivostuivat ja antoivat yhtiölle pilkkanimen "Verimekko". Kirsti Paakkanen totesi ymmärtäneensä vasta aktivistien kampanjan jälkeen, mistä Marimekossa on kyse.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tieteen kuvalehti Historia 10/2013, s.38
  2. Boikottiin, boikottiin! Kauppalehti 7.2.2008 s. 16-17
  3. a b c d e f g h Boikottiin, boikottiin! Kauppalehti 7.2.2008 s. 17
  4. Boikotti antoi Matikaiselle potkun persauksille. Kauppalehti 7.2.2008, s. 17
  5. Boikottiin, boikottiin! Kauppalehti 7.2.2008 s. 16