Boikotti

Newyorkilaisnaisia osoittamassa tukeaan japanilaisten tuotteiden boikotille 1930-luvulla.

Boikotti tarkoittaa ostamisesta, myymisestä tai muusta, usein taloudellisesta, kanssakäymisestä kieltäytymistä. Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa. Boikotti on yksi eettisen kuluttamisen kahdesta päämenetelmästä.

Boikotti sai nimensä irlantilaisen Charles Boycottin mukaan. Boycott hääti tilaltaan maanvuokraajia vuonna 1880, jolloin maatyöläiset julistivat hänet boikottiin eikä hän saanut sadonkorjuuaikana palkattua työläisiä. Boikottia on kuitenkin käytetty jo ennen termin keksimistäkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa monet orjuuden vastustajat boikotoivat orjatyövoimalla tuotettuja tuotteita ennen sisällissodan syttymistä.

Työtaistelukeinona boikotti voi tarkoittaa, että työläiset eivät käytä määrätyn tuotantolaitoksen tuotteita tai eivät osta jossakin maassa valmistettuja tuotteita, taikka että työläiset kieltäytyvät työskentelemästä työpaikassa, jossa on työselkkaus käynnissä.

Suomessa boikottia ovat käyttäneet esimerkiksi naisjärjestöt. Laajalla tilausten peruuttamisella saatiin maan suurimmat sanomalehdet lopettamaan seksipalveluilmoitusten julkaiseminen.

Kuuluisia boikotteja

Boikotoijia Kentucky Fried Chickenin ravintolan edessä.

Nestlé ja äidinmaidonkorvike

1970-luvulla useat aktivistit syyttivät Nestléä äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisesta tuputtamisesta kehitysmaissa. Kun maitojauhetta sekoitettiin likaiseen veteen, imeväisikäisiä lapsia kuoli, minkä johdosta Nestléä sanottiin vauvantappajaksi. Syntyneen kohun seurauksena kansainvälinen yhteisö tiukensi äidinmaidonkorvikkeen markkinointisääntöjä. Boikotin vaikutus tuntuu yhtiön toiminnassa yhä tänäkin päivänä.

Shell Nigeriassa

Nigerian öljyteollisuuden ja alueen luonnon sekä alkuperäiskansojen (kuten ogoni-heimon) edut eivät käy yksiin. Vuonna 1995 Nigerian hallitus hirtätti kahdeksan ympäristöaktivistia, mukaan luettuna kirjailija Ken Saro-Wiwan. Nigerian Shelliä syytettiin osallisuudesta tapaukseen. Tapaus ja siitä syntynyt boikotti leimaavat Shelliä edelleen.

McLibel

Pääartikkeli: McLibel-oikeudenkäynti

Isossa-Britanniassa pikaruokaketju McDonalds kävi vuosien ajan oikeutta postimies Dave Morrisia ja puutarhuri Helen Steeliä vastaan. Yhtiö syytti Morrisia ja Steeliä kunnianloukkauksesta. Kaksikko oli jakanut yhtiön toiminnasta kertovia lentolehtisiä. Lopulta tuomioistuin totesi Morrisin ja Steelin korvausvelvollisiksi, vaikka useimmat lentolehtisessä esitetyistä väitteistä osoittautuivat tutkittaessa tosiksi. McDonalds jätti kuitenkin korvauksensa perimättä, koska jo oikeusprosessi oli aiheuttanut sille suuren imagohaitan.

Arla ja muslimipilapiirrokset

Vuonna 2006 muslimimaailmaa kuohuttaneet tanskalaiset pilapiirrokset pienensivät Arlan myyntiä Lähi-idässä noin 50 miljoonalla eurolla.

Suomalainen paperi

Suomalainen paperiteollisuus on kokenut useita boikotteja, etenkin saksalaisten toimesta. Tapaukset ovat johtaneet ympäristökriteerien tiukentamiseen. Harry Potter -kirjailija J. K. Rowling kielsi painamasta kirjaansa suomalaiselle paperille, koska suomalaiset metsäyhtiöt ovat hänen mielestään syyllistyneet vanhojen aarniometsien kaatamiseen.

Turun Sinappia

Kun Turun Sinappia myytiin Unileverille ja tuotanto siirrettiin Suomesta Ruotsiin, seurauksena oli sinapin ostoboikotti. Sen vaikutuksesta Turun Sinapin markkinaosuus romahti 65:stä prosentista 47:ään prosenttiin.

Lordi ja Seiska

Juorulehti Seiska paljasti Lordin laulajan Mr. Lordin kasvot. Lukijat suuttuivat ja suuret mainostajat vetivät kampanjansa lehdestä. Seiska-lehti joutui anelemaan Lordilta anteeksi.

HIFK

Vuoden 2007 syksyllä HIFK:n fanit kyllästyivät joukkueen huonoon menestykseen ja aloittivat boikotin. Boikotin kohteena oli huonosti menestynyt toimitusjohtaja Pentti Matikainen. Otteluiden katsojaluvut putosivat vakaasta 6 500:n katsojan keskiarvosta 5 500:n katsojan lukemiin. Hallitus kuuli kritiikin ja reagoi. Matikainen sai potkut, tilalle nousi Jukka Valtanen, ja boikotti todettiin päättyneeksi.

Nokia Saksassa

Matkapuhelinyhtiö Nokian päätettyä lopettaa Bochumin tehtaansa toiminnan, saksalaiset panivat pystyyn boikotin. Stern-lehden kyselyssä yli puolet saksalaisista sanoi, ettei aio enää ostaa Nokian matkapuhelinta. Vuonna 2007 Nokian Saksan myynnin arvo oli yli kaksi miljardia euroa. Boikotin lopullinen vaikutus tähän ei vielä ole selvillä, mutta yhtiön imago koki kolauksen.

"Verimekko"

Kun Marimekko osti turkisliike Grünsteinin, ympäristöaktivistit raivostuivat ja antoivat yhtiölle pilkkanimen "Verimekko". Kirsti Paakkanen totesi ymmärtäneensä vasta aktivistien kampanjan jälkeen, mistä Marimekossa on kyse.

Sodexo Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston opiskelijat boikotoivat monikansallista kiinteistöpalveluyritys Sodexoa, joka muonittaa ja omistaa yksityisiä vankiloita ja säilöönottokeskuksia Euroopassa ja USA:ssa. Yksityiset vankilat ovat nousseet toistuvasti otsikoihin erilaisten ihmisoikeusloukkauksien, sietämättömien olojen ja muun muassa kouluttamattomien vartijoiden toimista johtuneiden kuolemantapausten vuoksi. Sodexolle vangit tarkoittavat miljoonabisnestä, jossa vankiloiden perimmäinen tarkoitus polkeutuu jalkoihin.

Katso myös

• Lakko
• Passiivinen vastarinta