Olympialaiset

Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat neljän vuoden välein järjestettävät monilajiset urheilukilpailut, joista on oma versionsa sekä kesä- että talvilajeille. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Historia

1896 kesäolympialaisten avajaiset

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin olympiakisojen perinteeseen. Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu, ammunta ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.

Olympiakisojen taidekilpailut

Pääartikkeli: Olympiakisojen taidekilpailut

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä taidekilpailuja. Ne olivat alun perin olympialiikkeen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Mitaleita jaettiin urheilun innostamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaustaide ja graafinen taide sekä kuvanveisto.

Taidekilpailuista luovuttiin vuonna 1954, koska taiteilijat pyrkivät ammattilaisuuteen, kun taas olympiakisoihin osallistuvilta urheilijoilta vaadittiin amatööriyttä. Vuodesta 1956 tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.

Pekingin olympialaisten yhteydessä järjestettiin virallisena oheistapahtumana Olympic Fine Arts 2008 -näyttely. Siihen karsittiin 80 maasta satojen taiteilijoiden joukosta "loppukilpailuun" eli näyttelyyn päässeet, Suomesta Bambu Hellstedt Helsingistä ja Paul Tiililä Pälkäneeltä. Kisojen jälkeen näyttely kiertää muun muassa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.

Osallistumisoikeus

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella KOK:n jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat aikaisemmin^selvennä osallistua vain amatöörit, ts. kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Olympiasymbolit

Olympiarenkaat

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

• Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
• Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
• Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

Olympiatuli

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Tuli kuljetetaan kisapaikalle siten, että sen reitti kulkee kaikkien niiden kaupunkien kautta, jossa olympialaiset on aikaisemmin pidetty. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin

Olympiakisojen voittajat saavat kunniakirjan ja mitalin, ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Mitalitilastoja

Menestyneimmät urheilijat

Urheilija (kotimaa)	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2004–2008	14	0	2	16
Larissa Latynina (Neuvostoliitto)	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Paavo Nurmi (Suomi)	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Mark Spitz (Yhdysvallat)	uinti	1968–1972	9	1	1	11
Carl Lewis (Yhdysvallat)	yleisurheilu	1984–1996	9	1	0	10
Bjørn Dæhlie (Norja)	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Birgit Fischer (Saksa)	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Sawao Katō (Japani)	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson (Yhdysvallat)	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Matt Biondi (Yhdysvallat)	uinti	1984–1992	8	2	1	11
Ray Ewry (Yhdysvallat)	yleisurheilu	1900–1908	8 (10)	0	0	8 (10)

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa)	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Larisa Latynina (Neuvostoliitto)	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2004–2008	14	0	2	16
Nikolai Andrianov (Neuvostoliitto)	voimistelu	1972–1980	7	5	3	15
Boris Šahlin (Neuvostoliitto)	voimistelu	1956–1964	7	4	2	13
Edoardo Mangiarotti (Italia)	miekkailu	1936–1960	6	5	2	13
Takashi Ono (Japani)	voimistelu	1952–1964	5	4	4	13
Paavo Nurmi (Suomi)	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Birgit Fischer (Saksa)	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Bjørn Dæhlie (Norja)	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Sawao Katō (Japani)	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson (Yhdysvallat)	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Aleksei Nemov (Venäjä)	voimistelu	1996–2000	4	2	6	12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa)	laji	vuosi	kulta
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2008	8
Mark Spitz (Yhdysvallat)	uinti	1972	7
Kristin Otto (DDR)	uinti	1988	6
Vitali Stserbo (Valko-Venäjä)	voimistelu	1992	6
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2004	6
Anton Heida (Yhdysvallat)	voimistelu	1904	5
Willis Lee (Yhdysvallat)	ammunta	1920	5
Nedo Nadi (Italia)	miekkailu	1920	5
Paavo Nurmi (Suomi)	yleisurheilu	1924	5
Eric Heiden (Yhdysvallat)	pikaluistelu	1980	5
Matt Biondi (Yhdysvallat)	uinti	1988	5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa

Urheilija (kotimaa)	laji	vuodet	kisat (lkm)
Aladár Gerevich (Unkari)	miekkailu	1932–1960	6
Steve Redgrave (Britannia)	soutu	1984–2000	5
Pál Kovács (Unkari)	miekkailu	1936–1960	5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija (kotimaa)	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2008	8	0	0	8
Michael Phelps (Yhdysvallat)	uinti	2004	6	0	2	8
Aleksandr Ditjatin (Neuvostoliitto)	voimistelu	1980	3	4	1	8

Muita erityisiä saavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa

Ainoastaan yksi urheilija on voittanut kultamitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa. Hän oli Edward "Eddie" Eagan, joka voitti kultaa nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932 ja oli samalla ensimmäinen mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa voittanut urheilija.

Muita urheilijoita jotka ovat voittaneet mitalin sekä talvi- ja kesäolympialaisissa, ovat:

• Christa Luding-Rothenburger (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
• Clara Hughes (pyöräily ja pikaluistelu)
• Jacob Tullin Thams (mäkihyppy ja purjehdus)

Kesäolympialaisten ennätyksiä

Eniten kesäolympiakisoja

Miehet:

• 9 Hubert Raudaschl, Itävalta, purjehdus, 1964–1996
• 9 Ian Millar, Kanada, ratsastus, 1972–2008

Naiset:

• 7 Kerstin Palm, Ruotsi, miekkailu, 1964–1988
• 7 Merlene Ottey, Jamaika / Slovenia, yleisurheilu, 1980–2004
• 7 Josefa Idem, Saksa / Italia, melonta, 1984–2008
• 7 Jeannie Longo, Ranska, pyöräily, 1984–2008

Eniten vuosia kultamitalien välillä

Miehet:

• 28 vuotta Aladár Gerevich, Unkari, miekkailu 1932–1960

Naiset:

• 24 vuotta Birgit Fischer, DDR/Saksa, melonta, 1980–2004

Vanhimmat kultamitalistit

Miehet:

• 64 v 8 kk 14 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1912

Naiset:

• 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit

Miehet:

• n. 10 v tuntematon poika hollantilaisten perämiehenä, Ranska, kaksikkosoutu, 1900
• 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

• 13 v 8 kk 25 pv Marjorie Gestring, USA, uimahypyt, 1936

Vanhimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 72 v 9 kk 6 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1920

Naiset:

• 70 v 5 pv Loma Johnstone, GBR, ratsastus, 1972

Nuorimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 10 v 7 kk 5 pv Dimitrios Lundras, GRE, voimistelu, 1896

Naiset:

• 11 v 8 kk 28 pv Luigina Giavotti, ITA, voimistelu, 1928

Muita

• Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.

Luettelo olympiakisoista

Valtiot jotka ovat boikotoineet olympialaisia: Vuoden 1976 boikotti (keltaisena), vuoden 1980 boikotti (sinisellä) ja vuoden 1984 boikotti (punaisella)

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2012, 2016).

Kesäolympialaiset

Pääartikkeli: Luettelo kesäolympialaisista

• Kesäolympialaiset 1896, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 1900, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1904, Saint Louis, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1908, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1912, Tukholma, Ruotsi
• Kesäolympialaiset 1916, Berliini, Saksa: ei järjestetty ensimmäisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1920, Antwerpen, Belgia
• Kesäolympialaiset 1924, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1928, Amsterdam, Alankomaat
• Kesäolympialaiset 1932, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1936, Berliini, Saksa
• Kesäolympialaiset 1940, Tokio, Japani > Helsinki, Suomi: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1944, Lontoo, Britannia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1948, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1952, Helsinki, Suomi
• Kesäolympialaiset 1956, Melbourne, Australia
• Kesäolympialaiset 1960, Rooma, Italia
• Kesäolympialaiset 1964, Tokio, Japani
• Kesäolympialaiset 1968, Meksiko, Meksiko
• Kesäolympialaiset 1972, München, Saksa
• Kesäolympialaiset 1976, Montreal, Kanada
• Kesäolympialaiset 1980, Moskova, Neuvostoliitto
• Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1988, Soul, Etelä-Korea
• Kesäolympialaiset 1992, Barcelona, Espanja
• Kesäolympialaiset 1996, Atlanta, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 2000, Sydney, Australia
• Kesäolympialaiset 2004, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 2008, Peking, Kiina
• Kesäolympialaiset 2012, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 2016, Rio de Janeiro, Brasilia

Talviolympialaiset

Pääartikkeli: Talviolympialaiset

• Talviolympialaiset 1924, Chamonix, Ranska
• Talviolympialaiset 1928, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1932, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1936, Garmisch-Partenkirchen, Saksa
• Talviolympialaiset 1940, Sapporo, Japani > Sankt Moritz, Sveitsi > Garmisch-Partenkirchen, Saksa: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1944, Cortina d'Ampezzo, Italia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1948, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1952, Oslo, Norja
• Talviolympialaiset 1956, Cortina d'Ampezzo, Italia
• Talviolympialaiset 1960, Squaw Valley, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1964, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1968, Grenoble, Ranska
• Talviolympialaiset 1972, Sapporo, Japani
• Talviolympialaiset 1976, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1980, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1984, Sarajevo, Jugoslavia
• Talviolympialaiset 1988, Calgary, Kanada
• Talviolympialaiset 1992, Albertville, Ranska
• Talviolympialaiset 1994, Lillehammer, Norja
• Talviolympialaiset 1998, Nagano, Japani
• Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 2006, Torino, Italia
• Talviolympialaiset 2010, Vancouver, Kanada
• Talviolympialaiset 2014, Sotši, Venäjä
• Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang, Korea

Katso myös

• Citius, altius, fortius
• Doping
• Olympialaisten mitalitilasto maiden mukaan
• Luettelo Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaista
• Luettelo olympialajeista
• WADA
• Nuorten olympialaiset
• Paralympialaiset

Kirjallisuus

• Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Lähteet

Kirjallisuus

• David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

Aiheesta muualla

• Kesäolympialaisten historiaa YLEn Elävässä arkistossa
• Talviolympialaiset YLEn Elävässä arkistossa

Olympiakisat

Olympialajit