Panhelleeniset kisat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panhelleenisiin kisoihin kuuluivat muun muassa valjakkoajot.

Panhelleeniset kisat eli yleiskreikkalaiset kisat oli yhteisnimitys neljälle antiikin Kreikassa järjestetylle suurelle urheilutapahtumalle. Kisat olivat:

Kisat järjestettiin neljän vuoden syklissä, jota kutsuttiin olympiadiksi, joka oli yksi tavoista joilla kreikkalaiset mittasivat aikaa. Olympian kisat olivat lähtöpiste, syklin ensimmäinen vuosi. Nemean ja Isthmian kisat järjestettiin kummatkin toisena vuonna, mutta eri kuukausina. Python kisat järjestettiin kolmantena vuonna, ja Nemean ja Isthmian kisat edelleen neljäntenä vuonna. Tämän jälkeen sykli alkoi jälleen uudelleen Olympian kisoilla. Ne järjestettiin näin siksi, että samat urheilijat voisivat osallistua kaikkiin kisoihin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympian kisojen kirjoitettu historia alkaa vuonna 776 eaa., mutta ne perustettiin jo vuosisatoja aikaisemmin. Muut kisat perustettiin 500-luvulla eaa.

Osanottajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panhelleenisten kisojen osallistujat tulivat kreikkalaisen maailman kaikilta puolilta, mukaan lukien lukuisat kreikkalaiset siirtokunnat Vähästä-Aasiasta Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan. Osallistujien maantieteellinen jakauma painottui kuitenkin lähialueille: esimerkiksi itärannikon Isthmian kisojen voittajien enemmistö oli kotoisin Egeanmeren ja Vähä-Aasian alueelta, Olympian kisojen voittajat tulivat useimmin Peloponnesokselta ja Python kisojen voittajat Kreikan keski- ja pohjoisosista. Osallistujien tuli olla todennäköisesti melko varakkaita maksaakseen harjoitukset, matkustamisen ja muut kulut. Kisoihin ei päästetty naisia tai ei-kreikkalaisia, paitsi hyvin harvoissa tapauksissa – poikkeuksena esimerkiksi keisari Nero.

Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisojen tärkeimpiä tapahtumia olivat valjakkoajot, paini, nyrkkeily, pankration, stadionjuoksu sekä pentathlon (paini, stadionjuoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja kiekonheitto). Valjakkoajoja lukuun ottamatta kaikki urheilulajit suoritettiin alasti. Palkinnoksi voittajat saivat mainetta, kunniaa ja seppeleen, minkä vuoksi kisoja kutsuttiin myös seppelekisoiksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koski & Rissanen & Tahvanainen: Antiikin urheilu, s. 97–100. Atena kustannus, 2004.