Kiekonheitto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert Garrett heittää kiekkoa Ateenassa vuoden 1896 kesäolympialaisissa.
Jean Brocin maalaus Hyakinthoksen kuolema vuodelta 1801. Kiekko näkyy alavasemmalla.

Kiekonheitto on yleisurheilulaji. Miesten kilpailussa kiekon halkaisija on 220 mm ja paino 2 kg. Naiset heittävät kiekkoa, jonka halkaisija on 182 mm ja paino 1 kg. Kiekko on valmistettu enimmäkseen puusta, mutta siinä on metallisydän oikean painon saavuttamiseksi.

Muinaiskreikkalainen urheilulaji[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiekonheitto on erittäin vanha urheilulaji. 500-luvulla eaa. kuvanveistäjä Myron valmisti patsaan kiekonheittäjästä (Diskobolos), joka on nykyaikana maailmankuulu. Myös kreikkalaiset jumalat pelasivat kiekkoa. Kreikkalaisen tarun mukaan Apollon-jumala kilpaili rakastajansa, Spartan prinssi Hyakinthoksen kanssa kiekonheitossa. Tehdäkseen vaikutuksen Hyakinthokseen Apollon heitti kiekon kaikella voimallaan. Hyakinthos halusi puolestaan tehdä vaikutuksen Apolloniin ja yritti ottaa kiekon kiinni. Kiekko osui kuitenkin häneen ja Hyakinthos sai surmansa. Toisen tarun mukaan kateellinen länsituulen jumala Zephyrus puhalsi kiekon Hyakinthosta päin surmatakseen hänet.[1] Apollon teki Hyakinthoksen verestä hyasintti-kukan.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heitto suoritetaan betoniringistä, joka on halkaisijaltaan 2,5 metriä. Kiekon on laskeuduttava kentälle piirretyn sektorin (40°-60°) sisäpuolelle. Heittoringistä ei saa poistua ennen kuin kiekko on laskeutunut maahan. Heiton pituus saadaan kun mitataan matka ringin etureunasta paikkaan johon kiekko on laskeutunut. Kilpailijoiden suoritettua tietyn määrän heittoja (yleensä 6), pisimmän laillisen heiton suorittanut urheilija julistetaan voittajaksi.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heiton pituuteen vaikuttaa heittäjän voimakkuus, nopeus ja ketteryys, mutta myös kiekon lentorata ja se miten aerodynaamisesti kiekko lentää. Huippuheittäjät ovat hyvin pitkiä, ja heidän sylivälinsä on suuri. Tämän ansiosta vipuvarsi, jonka avulla kiekko lähtee, on hyvin suuri, ja kiekolle on mahdollista saada paljon suurempi lähtönopeus. Kiekonheiton tekniikkaa on kuitenkin erittäin vaikea hallita hyvin ja pitkien heittojen suorittamiseeen vaaditaan paljon kokemusta, siksi useimmat huippuheittäjät ovatkin yli 30-vuotiaita.

Maailmanennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasarja kiekonheitosta.

Miesten ennätys:

Jürgen Schult 74,08 m Neubrandenburg, DDR 6.6.1986[2]

Naisten ennätys:

Gabriele Reinsch 76,80 m Neubrandenburg, DDR 9.7.1988[2]

Kiekonheitto on ainoa yleisurheilulaji, jossa naisten maailmanennätys on miesten ennätystä parempi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]