Potsdam
| Potsdam | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Potsdam |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Brandenburg |
| Piirikunta | piiritön kaupunki |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Jann Jakobs (SPD) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 187,27 km² |
| Korkeus | 35 m |
| Väkiluku | 156 021 (2 011) |
| – Väestötiheys | 801 as./km² |
Potsdam on Saksan Brandenburgin osavaltion pääkaupunki ja sijaitsee Havel-joen varrella Berliinin naapurissa, 26 kilometriä lounaaseen Berliinin keskustasta. Vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä oli 156 021 asukasta.[1] Potsdam kuuluu Berliinin–Brandenburgin metropolialueeseen, jolla asuu noin 6 miljoonaa ihmistä.
Potsdamin merkitys lähti nousuun 1600-luvun loppupuolella, kun Preussin kuningasperhe alkoi rakennuttaa linnoja kaupunkiin. Erityisen tunnettu on Fredrik II Suuren rakennuttama Sanssouci. Potsdamin linnat ja puutarhat on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Toisessa maailmansodassa kaupunki vaurioitui pahoin liittoutuneiden ilmahyökkäyksissä ja siellä pidettiin sodan Euroopassa loputtua 17. heinäkuuta–2. elokuuta 1945 Potsdamin konferenssi, jossa määriteltiin Saksan sodan jälkeiset rajat.
Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potsdam sijaitsee lounaaseen Berliinistä Havel-joen varrella. Sitä ympäröivät laajat metsä- ja järvialueet. Kaupungin korkein kohta on 114 metrin korkeuteen yltävä Kleiner Ravensberg. Kaupunkialueesta nykyisin noin 75 prosenttia koostuu viher-, vesi- ja maanviljelysalueista, 25 prosenttia siitä on rakennettua. Potsdamissa vallitsee lauhkean vyöhykkeen ilmasto.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustaminen ja keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat jäljet asutuksesta Potsdamin alueella ovat peräisin varhaiselta pronssikaudelta. Kansainvaellusajan jälkeen alueelle perustettiin 600-luvulla slaavilainen asutus. Ensimmäisen kerran paikkakunta mainittiin kirjallisesti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Otto III:n kirjeessä Quedlinburgin luostarille vuonna 993.
Vuonna 1157 kaupungin valloitti Brandenburgin rajakreivikunnan perustanut Albrekt I Karhu (saks. Albrecht der Bär). Vuonna 1317 Potsdamiin viitattiin ensimmäisen kerran kaupunkina. Sille myönnettiin viralliset kaupunginoikeudet vuonna 1345. Kaupunki kuitenkin pysyi seuraavat vuosisadat varsin pienenä kauppapaikkana. Vuonna 1416 kaupungin hallinta päätyi Hohenzollernin suvulle, jolla se pysyi aina ensimmäisen maailmansodan loppuun ja Saksan keisarikunnan luhistumiseen saakka. Potsdam koki suuria vaurioita kolmikymmenvuotisessa sodassa sekä myöhemmin kahdessa suuressa kaupunkipalossa.
Kasvun ja kuninkaallisen loiston vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potsdam alkoi toden teolla kasvattaa merkitystään 1600-luvulla Brandenburgin saatua vaaliruhtinaakseen Fredrik Vilhelmin, joka myöhemmin sai lisänimen Suuri vaaliruhtinas. Fredrik Vilhelmillä oli suuri vaikutus kaupungin historiaan. Hän teki Potsdamista residenssikaupunkinsa Berliinin ohella ja rakennutti kaupunkiin barokkisen kaupunkilinnan, Potsdamer Stadtschlossin. 1600-luvun nousukaudella Potsdamiin myös muutti runsain mitoin protestanttisia hugenotteja Ranskasta.
Preussia hallinneen "sotilaskuningas" Fredrik Vilhelm I:n aikana sotilaallinen läsnäolo Potsdamissa moninkertaistui ja kaupungin väkiluku koki räjähtävän kasvun. Fredrik Vilhelmin poika Fredrik II Suuri lisäsi kaupungin loistoa uudistamalla sitä barokin sävyyn. Hän myös rakennutti kaupunkiin Sanssoucin rokokoopalatsin.
Vuoden 1806 lokakuussa Potsdam päätyi Ranskan Napoleon Bonaparten hallinnan alaiseksi. Napoleonin hallinnon päätyttyä Fredrik Vilhelm III kehitti Potsdamista vuoteen 1815 mennessä hallinnollisen keskuksen muun muassa muutattamalla sinne Preussin hallinnollisia laitoksia. Vuonna 1838 avattiin Potsdamin ja Berliinin välinen rautatieyhteys.
Potsdam menetti asemansa kuninkaallisena residenssikaupunkina vuonna 1918 Saksan keisarikunnan luhistuttua ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Kansallissosialistinen Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan häviämän ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hohenzollernin suvun mittava omistus Potsdamissa siirtyi suurimmaksi osaksi Potsdamin kaupungin haltuun.
Natsi-Saksan alkumainingeissa presidentti Paul von Hindenburg ja uusi valtakunnankansleri Adolf Hitler puristivat seremoniallisesti kättä Potsdamin Garnisonkirchessä 21. maaliskuuta vuonna 1933. Myöhemmin toisessa maailmansodassa 14. huhtikuuta vuonna 1945 liittoutuneiden ilmapommitukset raunioittivat kaupungin. Muun muassa Stadtschloss ja Garnisonkirche paloivat maan tasalle. Neuvostoliiton Puna-armeija saapui kaupunkiin 27. huhtikuuta vuonna 1945.
Jaettu Saksa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cecilienhofin linnassa, joka aiemmin oli toiminut muun muassa kruununprinssi Vilhelmin (1882–1951) asuntona, pidettiin vuoden 1945 elokuussa Potsdamin konferenssi, jossa toisen maailmansodan voittajavallat Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kohtasivat. Konferenssin tuloksena Saksa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
Saksan demokraattisen tasavallan eli Itä-Saksan synnyttyä Potsdam oli vuodesta 1952 vuoteen 1990 hallinnollisen Potsdamin alueen hallintokaupunki. Vuonna 1951 kaupunkiin perustettiin Karl Liebknechtin pedagoginen korkeakoulu, josta myöhemmin muodostui Potsdamin yliopisto.
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Opole, Puola (vuodesta 1973)
- Bobigny, Ranska (vuodesta 1974)
- Jyväskylä, Suomi (vuodesta 1985)
- Bonn, Saksa (vuodesta 1988)
- Perugia, Italia (vuodesta 1990)
- Sioux Falls, Yhdysvallat (vuodesta 1990)
- Luzern, Sveitsi (vuodesta 2002)
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Potsdamilainen 1. FFC Turbine Potsdam kuuluu Saksan parhaimpiin naisten jalkapallojoukkueisiin. Sen riveissä pelasi Suomen maajoukkuepelaaja Essi Sainio vuosina 2006–2009.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Germany: Census population citypopulation.de. Viitattu 1.10.2013.
