Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet

Akselivaltoihin kuulunut natsi-Saksa (ja siihen Anschlussilla liitetty Itävalta) kuului toisen maailmansodan häviäjiin. Saksa jaettiin liittoutuneiden (Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Britannia ja Ranska) kesken miehitysvyöhykkeisiin.

Jokainen valtio käytti valtaa omalla alueellaan ja harjoitti erilaista hallintoa ihmisten ja paikallishallinnon suhteen. Alkuperäinen suunnitelma hallita Saksaa yhdessä romuttui vuosina 1946–1947, kun idän ja lännen välit kiristyivät ja kylmä sota alkoi.

Miehitysvyöhykkeet Saksassa

German Realm Allied-occupied Germany Allemagne sous administration alliée
1945 – 1949 (1990)
Valtiomuoto	sotilashallinto
Osa	liittoutuneiden miehitys
liittoutuneiden miehityshallinnon sotilaskuvernöörit	Bernard Montgomery (Britannian vyöhyke) Jean de Lattre de Tassigny (Ranskan vyöhyke) Dwight Eisenhower (Yhdysvaltojen vyöhyke) Georgi Žukov (NL:n vyöhyke)
Pääkaupunki	Berliini (de jure) Frankfurt (Yhdysvaltojen vyöhyke) Bad Oeynhausen (Britannian vyöhyke) Baden-Baden (Ranskan vyöhyke) Itä-Berliini (NL:n vyöhyke)
Historia  –liittoutuneiden valtontakomissio  –Saksan liittotasavallan perustaminen  –Saksan demokraattisen tasavallan perustaminen  –Saksojen yhdistyminen	5. heinäkuuta 1945 23. toukokuuta 1949 7. lokakuuta 1949 12. syyskuuta,1990
Valuutta	Reichsmark ja Rentenmark (1945–1948) Deutsche Mark (länsi) (1948–1949) Deutsche Mark (itä)(1948–1949) Saar mark (1947–1948) Saarin frangi (1948–1959)
Edeltäjä(t)	Natsi-Saksa
Seuraaja(t)	Itä-Saksa  Länsi-Saksa Itä-Berliini Länsi-Berliini

Berliinin miehitysvyöhykkeet

Idästä Oderin-Neissen linjalle ulottuneiden aluemenetysten jälkeen Saksa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen ja Neuvostoliiton vyöhykkeen sisällä olleeseen, myös neljään vyöhykkeeseen jaettuun Berliiniin.

Kesäkuussa 1948 Yhdysvallat, Britannia ja Ranska antoivat Saksan-miehitysvyöhykkeidensä uudistaa valuuttansa valtakunnanmarkasta saksanmarkkaan. Se johti Saksan taloudelliseen jakoon, kun Neuvostoliiton miehittämällä vyöhykkeellä jouduttiin vastavetona vaihtamaan valtakunnanmarkka omaksi saksanmarkaksi (myöhempi DDR:n markka). Idän ja lännen välit kiristyivät ja 1948–1949 Neuvostoliitto aloitti Berliinin saarron, jonka aikana Länsi-Berliiniä jouduttiin huoltamaan lännestä ilmasiltaa pitkin.

Saksan läntisistä miehitysvyöhykkeistä muodostettiin toukokuussa 1949 Saksan liittotasavalta. Itäiselle eli Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle perustettiin lokakuussa 1949 Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa. Berliini pysyi neljän vallan miehityksessä, vaikka käytännössä Länsi-Berliiniä pidettiin monin tavoin osana vanhaa liittotasavaltaa eli Länsi-Saksaa ja Itä-Berliiniä Itä-Saksan pääkaupunkina. Vuonna 1955 molemmat Saksat saavuttivat rajoitetun suvereniteetin, joten miehittäjistä liittolaisiksi muuttuneille joukoille jäi käytännössä edelleen laajat toimintaoikeudet.

Vuonna 1989 kommunistijohtoinen järjestelmä sortui Euroopassa, minkä huipentumana oli Saksojen välisen rajan kaatuminen ja erityisesti Länsi-Berliiniä ympäröineen Berliinin muurin murtuminen. Itä-Saksaan uudelleen perustetut osavaltiot sekä miehityksestä vapautunut Berliini liittyivät liittotasavaltaan eli tapahtui Saksojen yhdistyminen 1990. Seuraavan vuoden lopulla hajosi Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltion Venäjän asevoimien viimeiset joukot poistuivat Saksasta 1994. Sen sijaan Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön jäsenenä Saksa on sopinut, että kaksi liittolaista, Yhdysvallat ja Britannia, saavat pitää siellä tukikohtiaan.

Miehitysvyöhykkeet Itävallassa

Besetztes Nachkriegsösterreich Allied-occupied Austria Occupation de l'Autriche après la Seconde Guerre mondiale
1945 – 1955
lippu vaakuna
Valtiomuoto	sotilashallinto
Osa	liittoutuneiden miehitysvalta
liittoutuneiden sotilaskuvernööri	Richard McCreery (Britannian vyöhyke) Antoine Béthouart (Ranskan vyöhyke) Mark W. Clark (Yhdysvaltojen vyöhyke) Ivan Konev (NL:n vyöhyke)
Pääkaupunki	Wien
Historia  –perustettu  –Itävallan valtiosopimus  –Itävallan puoluettomuussopimus	27. huhtikuuta 1945 27. heinäkuuta 1955 26. lokakuuta 1955
Edeltäjä(t)	Natsi-Saksa
Seuraaja(t)	Itävalta

Itävalta, joka vuodesta 1938 oli ollut liitettynä kansallissosialistiseen Saksaan, jaettiin neljään vyöhykkeeseen. Myös Wien jaettiin, mutta Neuvostoliiton ja Britannian miehitysvyöhykkeet eivät olleet maantieteellisesti yhtenäisiä kuten Berliinissä. Lisäksi Wienin keskusta oli kaikkien neljän vallan yhteisenä vyöhykkeenä. Itävallan miehitys loppui vuonna 1955 solmitun valtiosopimuksen myötä, jolloin maa sai täyden suvereniteetin. Miehitysvallat pääsivät sopuun Itävallan asemasta puolueettomana valtiona eikä maahan jäänyt ulkomaisia sotajoukkoja.

Wienin miehitysvyöhykkeet

Toinen maailmansota (1939–1945)

Kylmä sota (1945–1991)