Hohenzollern

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ruhtinassuvusta; veturitehtaasta katso Hohenzollern (veturitehdas).
Hohenzollern-suvun vaakuna

Hohenzollern on Schwabenista kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan. Suvun kantalinna sijaitsee Hechingenin lähellä, nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa.[1]

Frankkilaisen (protestanttisen) haaran päämiehet olivat 1400-luvulta lähtien Brandenburgin rajakreivejä. Fredrik VI nousi 1415 Brandenburgin vaaliruhtinaaksi nimellä Fredrik I, minkä jälkeen Hohenzollernin suku kohosi Saksan mahtavimpien ruhtinaitten joukkoon. Vuodesta 1618 lähtien he hallitsivat Brandenburgin lisäksi myös Itä-Preussia. "Suuri vaaliruhtinas" Fredrik Vilhelm laajensi Brandenburg-Preussin Westfalenin rauhassa 1648 yhdeksi Euroopan mahtivaltioista, ja hänen poikansa Fredrik I otti 1701 Preussin kuninkaan arvonimen. Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin 1871 yhdistyneen Saksan keisariksi. Sukuhaaran viimeinen hallitsija oli Vilhelm I:n pojanpoika Vilhelm II, joka luopui Saksan keisariudesta ja Preussin kuninkuudesta ensimmäisen maailmansodan seurauksena 1918. Frankkilaisen haaran nykyinen päämies on Georg Friedrich Prinz von Preußen (s. 1976).

Hohenzollernsche Lande eli Sigmaringenin hallintopiiri 18501945.

Hohenzollern-suvun švaabilainen (katolinen) haara jakautui vuonna 1576 perinnönjaon seurauksena vielä kolmeen erilliseen haaraan, jotka olivat Hohenzollern-Hechingen, Hohenzollern-Sigmaringen ja Hohenzollern-Haigerloch. Jokainen sukuhaara hallitsi omaa maakuntaansa. Näistä kaksi ensimmäistä säilyivät itsenäisinä pikkuruhtinaskuntina vuoteen 1849, jolloin niiden hallitsijat luopuivat kruunusta ja alueet yhdistettiin Sigmaringenin hallintopiirinä (saks. Regierungsbezirk Sigmaringen, myös Hohenzollernsche Lande) suvun frankkilaisen haaran hallitsemaan Preussin kuningaskuntaan 1850. Toisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin osaksi ranskalaisen miehitysvallan perustamaa Württemberg-Hohenzollernin osavaltiota, joka puolestaan myöhemmin sulautui osaksi uutta Baden-Württembergin osavaltiota.

Hohenzollern-Hechingenin haaran kuoltua sukupuuttoon 1869 švaabilaisia hohenzollereita edustaa nykyisin ainoastaan Sigmaringenin haara, jonka tämänhetkinen päämies on Friedrich Wilhelm Prinz von Hohenzollern (s. 1924).

Hohenzollernit Preussissa ja Saksan keisarikunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brandenburgin vaaliruhtinaat

Preussin kuninkaat

Saksan keisarit ja Preussin kuninkaat

Hohenzollernit Romaniassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian kuningassuku kuuluu Hohenzollern-Sigmaringenin haaran erääseen sivuhaaraan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 833. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.