Hohenzollern-Hechingen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hohenzollern-Hechingen
15761850
Flag of Hohenzollern-Hechingen and Sigmaringen.png   Hohenzollern-herb-rodowy.jpg
Hohenzollern-Hechingenin lippu Hohenzollern-Hechingenin vaakuna
Hhechingen1848.png
Hohenzollern-Hechingen vuonna 1848.
Pääkaupunki Hechingen
Uskonnot Katolisuus
Virallinen kieli saksa
Edeltäjä(t) Banner of the Holy Roman Emperor (after 1400).svgPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja(t) Flag of Prussia 1892-1918.svgPreussi
Motto 'Nihil Sine Deo'

Hohenzollern-Hechingen oli maa- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisen Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1579-1850.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohenzollern-Hechingenin maakunta luotiin 1576 Zollernin maakunnan jaon yhteydessä. Alueen lahjoitti Hohenzollerneille Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Charles I Hohenzollernin kuoltua 1579 maat jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, tällöin luotiin Hohenzollern-Hechingenin lisäksi Hohenzollern-Haigerloch ja Hohenzollern-Sigmaringen. Toisin kuin muut Hohenzollernit, etelässä olleet Hohenzollernit pysyivät katolilaisina. Muut Hohenzollernit kääntyivät luterilaiseen uskoon. Maat saivat ruhtinaskunnan arvon vuonna 1623. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806-1813 Reinin liitoon ja vuosina 1815-1850 Saksan liittoon. Euroopan hullun vuoden jälkeen Hohenzollern-Hechingenissä otettiin käyttöön demokratia, joka tuli virallisesti voimaan 16.5.1848. Preussi miehitti maan saman vuoden elokuussa koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Konstantin Hohenzollern-Hechingen myi maansa sukulaiselleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle. 12.3.1850 Hohenzollern-Hechingen yhdityi Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa ja niistä muodostettiin Hohenzollernsche Landen provinssi.

Hohenzollern-Hechingenin hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]