Hohenzollern-Sigmaringen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ruhtinaskunnasta. Hallitsijasuvusta kertoo artikkeli Hohenzollern-Sigmaringen (suku).
Hohenzollern-Sigmaringen
15761850
Flag of Hohenzollern-Hechingen and Sigmaringen.png   Hohenzollern-Sigmaringen.JPG
Hohenzollern-Sigmaringenin lippu Hohenzollern-Sigmaringenin vaakuna
Hsigmaringen1848.png
Hohenzollern-Sigmaringen vuonna 1848.
Pääkaupunki Sigmaringen
Uskonnot Katolisuus
Virallinen kieli saksa
Edeltäjä(t) Banner of the Holy Roman Emperor (after 1400).svgPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Seuraaja(t) Flag of Prussia 1892-1918.svgPreussi
Motto 'Nihil Sine Deo'

Hohenzollern-Sigmaringen oli maa- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisen Baden-Württembergin osavaltion alueella. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolinen) sukuhaara Hohenzollern-Sigmaringen. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1579–1850.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hohenzollern-Hechingenin maakunta luotiin 1576 Zollernin maakunnan jaon yhteydessä. Alueen lahjoitti Hohenzollerneille Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Kaarle I Hohenzollernin kuoltua 1579 maat jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, tällöin luotiin Hohenzollern-Sigmaringenin lisäksi Hohenzollern-Haigerloch ja Hohenzollern-Hechingen. Toisin kuin Brandenburgiin asettuneet Hohenzollernit, etelässä olleet Hohenzollernit pysyivät katolilaisina. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806–1813 Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850 Saksan liittoon. Euroopan hullun vuoden jälkeen Hohenzollern-Sigmaringenissa otettiin käyttöön demokratia. Preussi miehitti maan saman vuoden elokuussa, koska ruhtinaskunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Preussi liitti maan itseensä 1850. Maan viimeinen ruhtinas, Karl Anton Hohenzollern, palveli kruununsa menetettyään Preussin pääministerinä vuosina 1858–62.

Karl Antonin pojasta Karl Eitel Friedrich Hohenzollernista tuli Romanian ruhtinas (1866–1881) ja kuningas (1881–1914). Sukuhaara pysyi Romanian valtaistuimella vuoteen 1947 saakka.

Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karl II 1576–1606
  • Johann 1606–1623
  • Johann 1623–1638
  • Meinrad I 1638–1681
  • Maximilian 1681–1689
  • Meinrad II 1689–1715
  • Joseph Franz Ernst 1715–1769
  • Karl Friedrich 1769–1785
  • Anton Aloys 1785–1831
  • Karl 1831–1848
  • Karl Anton 1848–1849

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]