Muhos

Muhos
vaakuna	sijainti
www.muhos.fi
Sijainti	64°48′25″N, 25°59′40″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Perustettu	1865
Kokonaispinta-ala	797,39 km² 147:nneksi suurin 2011
– maa	783,61 km²
– sisävesi	13,78 km²
Väkiluku	8 917 120:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	11,38 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	25,2 %
– 15–64-v.	60,8 %
– yli 64-v.	14,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Jukka Syvävirta
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • PS  • SDP  • Kok.  • Vihr.	17 6 4 4 3 1

Muhos on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 8 917 ihmistä ja sen pinta-ala on 797,39 km², josta 13,78 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,38 asukasta/km².

Muhoksen läpi virtaa Oulujoki, johon Muhoksen kohdalla laskee Muhosjoki. Muhoksen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Muhoksen seudulle jo kivikaudella. Yksi Pohjois-Pohjanmaan huomattavimmista kivikautisista asuinpaikoista on tavattu Pyhänsivun kylästä Pyhäkosken pohjoisrannalta. Sieltä on löydetty n. 60 esinettä, kuten kirveitä, talttoja, nuolenkärkiä ja saviastioiden palasia. Esineet on ajoitettu tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Lisäksi on Pyhänsivulta löydetty muutama pronssikautinen esine, kuten kirveen valumuotti ja pronssikautinen suksi.

Keskiajalla seudulle alkoi saapua erämiehiä Oulujokea pitkin. Varsinaisesti alue asutettiin 1400-luvulla. Asukkaita tuli sekä Pohjanlahden rannikolta, että sisämaasta Savosta. Muhos kuului vielä 1500-luvulla Ruotsin ja Venäjän väliseen rajaseutuun, jonka hallinasta taisteltiin.

Muhoksen puukirkko v. 2006.

Muhos kuului aluksi seurakunnallisesti Saloisten kirkkopitäjään. Limingan seurakunnan itsenäistyessä 1477 tuli Muhoksesta sen kappeli. Muhoksen ensimmäinen kirkko nousi Kirkkosaarelle todennäköisesti jo 1500-luvulla. Kirkon tuhouduttua uusi kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen. Muhoksen kolmas kirkko rakennettiin v. 1634. Se on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Oulun seurakuntaan Muhos liitettiin 1610. Muhoslaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä asemaansa Oulun yhteydessä ja ryhtyivät 1700-luvulla ajamaan seurakuntansa itsenäistymistä. Vuonna 1766 Muhos erotettiinkin itsenäiseksi seurakunnaksi. Muhoksen yhteyteen siirretty Utajärven kappeli itsenäistyi vasta v. 1900.

Muhoksen halki virtaavalla Oulujoella on ollut aina merkittävä asema kunnan kehityksessä ja talouselämässä. Oulujoki oli aikoinaan tunnettu kalaisuudesta ja lohenpyynti olikin maatalouden ohella merkittävä ansionlähde talonpojille. Lohenpyynti tapahtui yhteispadoilla. Viimeinen käytössä ollut lohipato Muhoksen kunnan alueella oli Muhospato. Myös Pyhäkoski oli tärkeä lohikoski. Suurten voimalaitosten rakentaminen viime sotien jälkeen vaikutti suuresti kunnan kehitykseen. Voimalaitosten rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa ja valmistuttuaankin ne tarjosivat n. 300 työpaikkaa. Toisaalta voimalaitosten rakentaminen lopetti kalastuksen ja merkittävän matkailuelinkeinon.

Oulujokea pitkin kuljettiin myös Kainuun tervaa ja uitettiin tukkeja. Muhoksen ja Oulun välillä oli höyrylaivayhteys Oulujoen rauhallisesti virtaavalla osuudella 1870-luvulta lähtien, mutta laivaliikenne loppui Oulu-Kontiomäen rautatien valmistuttua 1928. Nykyään Muhoksen asemalla pysähtyvät kaikki rataosan henkilöjunat. Muhoksen asukasluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin asukkaita oli yli 9300. Sen jälkeen alkoi pari vuosikymmentä kestänyt väestökadon aika, jonka kuluessa kunnan väkiluku laski runsaaseen 6600:aan. 1970-luvun jälkipuoliskolla asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja kasvua on jatkunut näihin päiviin saakka.

Luonto

Muhos käsittää osan Oulujoen laaksoa ja ulottuu täältä kahtena kaistaleena kaakkoon ja itään.

Kallioperä on kunnan itäosassa graniittia ja kiteistä liusketta. Oulujoen eteläpuolella on sedimenttikivialue, joka on säilynyt kulutukselta suojassa graniittisen peruskallion vajoamassa. Tämän pääasiassa punaisista ja ruskeista savikivistä koostuvan ns. Muhoksen muodostuman paksuus on Muhoksella n. 500m. Muhoksen muodostuma ulottuu maanpinnalle Oulujoen partaalla Koskivaltimossa, lähellä Montan voimalaitosta.

Kallioperä on yleensä irtainten maalajien peitossa. Kunnan eteläosassa vallitseva maalaji on hiekka, joka muodostaa loivasti kumpuilevia kankaita. Kaakossa kunnan alueelle ulottuu osa Rokuanvaaran harju- ja dyynimuodostumista. Pohjoisosaa hallitsee moreeni, joka on kasautunut loiviksi kumpareiksi tai melko tasaiseksi kentäksi, savea on pääasiassa vain Oulujoen laaksossa. Kivennäismaalajit ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Maaston korkeussuhteet vaihtelevat alueella jonkin verran. Muhoksen muodostuman alueella maankamara on hyvin tasainen eikä juuri ylitä 50m tasoa. Täältä maanpinta kohoaa verkalleen kohti itää, jossa muutamat kohoumat nousevat yli 100m. Ylävintä on kunnan kaakkoisosassa, jossa korkeimmat kohoumat saavuttavat 150m tason.

Näkymää Isterin koskesta Muhosjoella.

Muhoksen maisemallinen selkäranka on Oulujoki. Jokilaakson maisemaa luonnehtivat pellot ja paikoin korkeat ja jyrkät hiekkaiset rantatörmät. Ennen voimalaitosten rakentamista Oulujoessa oli useita mahtavia koskia, jotka olivat tärkeitä lohen lisääntymisalueita. Oulujoki koskineen tunnettiin hyvin myös kansainvälisissä matkailijapiireissä. Joen huomattavin koskijakso oli Pyhäkoski, joka laski n. 56 metriä 17 kilometrin matkalla. Kosket valjastettiin vuosina 1941-1957, jolloin rakennettiin Pyhäkosken (putouskorkeus 32,3m), Pällin (13,9) ja Montan (12,2,) vesivoimalaitokset. Voimalaitosten estettyä lohen nousun Oulujokeen Montan voimalaitosten yhteyteen perustettiin 1954 Montan kalanviljelylaitos. Oulujoen lisäksi muita huomattavia vesistöjä ovat sen sivujoet Sanginjoki pohjoisessa ja Muhosjoki kunnan eteläosassa. Muhosjoen kosket Liimanni ja Isteri kuohuvat yhä vapaina.

Noin 60% Muhoksen pinta-alasta on suota. Suot ovat pääosin aapasoita. Suurimpia soita ovat mm. Ruostesuo, Susisuo, Kivisuo ja Karpasuo. Kunnan eteläisimpään kolkkaan ulottuu myös Pelsonsuo.

Kylät ja alueet

Muhoksen keskustaa pääaukiolta katsottuna.

Hyrkäs, Korivaara, Kurkiperä, Kylmälänkylä, Laaji, Laitasaari, Laukka, Leppiniemi, Montta, Muhos, Muhosperä, Mökkikylä, Petäikkö, Perukka, Ponkila, Pyhänsivu, Päivärinne, Pälli, Rautionkylä, Rova, Sanginjoki, Soso, Suokylä, Tuppu, Tuuru, Lehtoselkä

Liikenne

Valtatie 22 (nykyinen tervantie) tulee Oulusta Muhokselle ja johtaa aina Kajaaniin saakka. Seututie 834 alkaa Muhoksen kunnan Laukan kylästä, jossa se haarautuu valtatiestä 22. Tie ylittää Oulujoen ja kulkee Sanginjoen kylän kautta päättyen Ylikiimingin kirkonkylälle. Yhdystie 8331 eli Sanginjoentie alkaa Oulusta Oulujoen pohjoisrannalta Sanginsuun kaupunginosasta, seurailee Sanginjoen pohjoisrantaa ja päättyy Muhoksen kunnassa sijaitsevaan Sanginjoen kylään. Yhdystie 8300 alkaa Oulusta, seurailee Oulujoen pohjoisrantaa ja menee Muhoksen Montan kautta Vaalaan, jossa se yhtyy valtatiehen 22. Seututie 827 kulkee Tyrnävän kirkonkylän ja Ängeslevän kylän halki Muhoksen kunnan Sosoon, jossa se päättyy valtatielle 22. Muhoksen rautatieasema (lyh. Mh) sijaitsee Muhoksen kunnan keskuksessa. Asemalla pysähtyvät kaikki reitillä Oulu–Iisalmi liikennöivät VR:n henkilöjunat.

Muuta

Muhoksella ilmestyy Oulujokilaakson eli Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueen paikallislehti Tervareitti. Muhoksella on ollut metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalue vuodesta 1923. Nykyään alue on Liimanninkosken lehtojensuojelualue.

Muhoksella on Oulun seudun ainoa Pay&Play golf-kenttä, Oulujokilaakson Golf. Oulujokilaakson Golfklubi on Suomen kasvavin golfseura. Vuonna 2012 oli jäseniä 1175.

Golfkenttä laajenee 12 väyläiseksi kesällä 2012. Kenttä säilyy edelleen Pay&Play-kenttänä palvellen aloittelijoita, harrastajia ja satunnaisia kokeilijoita.

Tunnettuja Muhoksella syntyneitä

• Armi Kuusela, Miss Universum 1952
• Kalle Anttila, painin olympiavoittaja
• Terttu Jurvakainen, taidemaalari, taidegalleristi, runoilija, taidevaikuttaja
• Jyrki Liikka, humoristi, rumpali ja radiokoomikko
• Maija Oravamäki, kestävyysjuoksija
• Eero Lattula, poliitikko
• Jouko Alila, jalkapalloilija
• Aila Paunonen, keskimatkojen juoksija
• Eero Tapio, painin maailmanmestari
• Kyösti Oikarinen, professori, uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja
• Kaarlo Simojoki, sotakirjailija
• Tapio Sipilä, painin maailmanmestari
• Miika Tenkula, muusikko
• Carl Gustav Theslöf, kenraalimajuri ja itsenäisyysmies
• Vesa Ranta, muusikko
• Sami Lopakka, muusikko
• Jani Tuppurainen, jääkiekkoilija
• Mikko Palomäki, jääkiekkoilija
• Marko Pelkonen, pesäpalloilija
• Hannu Seppä, pesäpalloilija
• Pasi Pohjola, pesäpalloilija

Valtiopäivämiehiä ja kansanedustajia

• Pirkko Mattila, 2011-, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
• Ester Häikiö, 1951-, Suomen Kansandemokraattisen Liiton eduskuntaryhmä
• Aaro Kauppi, 1951-, Maalaisliiton eduskuntaryhmä
• Yrjö Kesti, 1930-, Suomen pienviljelijäin puolueen eduskuntaryhmä
• Juhana Petter Valkola, 1877-1878, Oulun tuomiokunnan talonpoikaissäädyn edustaja

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhos Wikimedia Commonsissa
• Muhoksen kunnan kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki