Oulainen

Wikipedia

Oulainen

vaakuna	sijainti
www.oulainen.fi
Sijainti	64°16′00″N, 24°49′00″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Perustettu	1865 (1977)
Pinta-ala	597,57 km² 196. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	587,55 km²
– sisävesi	10,02 km²
Väkiluku	8 005 138. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	13,62 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	21,00 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Esa Sippola

Oulainen (ruots. Oulais) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa, Oulun läänissä, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa. Kaupungissa asuu 8 005 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 597,57 km², josta 10,02 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 13,62 asukasta/km².

Kaupungin läpi virtaa Pyhäjoki.

Oulaisten naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Vihanti ja Ylivieska.

Sisällysluettelo

1 Historiaa
2 Kylät
3 Yrityksiä
4 Suurimmat työnantajat
5 Urheilu
6 Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse
7 Kuuluisia oulaistelaisia
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Oulaisten koski ja mylly (2006)

Oulaisten kylä (kirkonkirjoissa Oulais by) on syntynyt Pyhäjoen rantamaille nykyisen Oulaisten kosken ympärille. Aikojen kuluessa ja asutuksen levitessä Oulaisten kylä on kasvanut yhteen muiden nykyisen kaupungin kylien kanssa.

Perimätiedon mukaan Oulaisten ensimmäinen asukas olisi ollut Oula-niminen lappalainen, mistä kaupungin nimi olisi muodostunut. Luotettavampaa tietoa on 1400-luvulla muuttaneesta savolaisesta asutuksesta, miltä ajalta Oulaisissa on esimerkiksi nykyisen Likalanjärven nimen edeltäjä Savanlampi eli Savallampi. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näkynyt Oulainen nimeä ollenkaan vaan alue kuului laajaan Matkanevan eli Matkanivan kylään. Kirkonkirjoissa 1600-luvun alussa esiintyvissä ensimmäisissä taloissa, N:o 1 Paavola (joen eteläpuolella) ja N:o 2 Pyykölä (joen pohjoispuolella) lienee olleet ensimmäiset pysyvät asukkaat Oulaisissa. Vuonna 1608 Oulaisten kylässä oli 6 savua, joita verotettiin ja vuonna 1682 vastaaava luku oli 15. Aatelisilla ei Oulaisissa ollut kartanoita, vaikka alue kuuluikin läänityksenä Evert Kaarlenpoika Hornille, Kankaisten herralle, vuosina 1613-1615, jonka jälkeen aatelisille valtioneuvos F. Scheldingille ja H. Falkenbergille aina vuoteen 1674, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Talonpojat omistivat pääasiassa Oulaisten tilat 1700-luvulla. Vuodelta 1766 olevan kartan mukaan Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella olivat seuraavat talot: N:o 1 Honka Paavola, N:o 2 Pyykölä Isojussi, N:o 3 Ranta Pyykölä, N:o 4 Heickilä, N:o 5 Jussila, N:o 6 Pyy, N:o 7 Anttila, N:o 8 Pyykölä ja N:o 9 Miekkonen. Näiden talojen maista on muodostunut nykyisen Oulaisten keskusta.

Oulaisista tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta vuonna 1682, jolloin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Ensimmäisen käytyä pieneksi uusi kirkko rakennettiin vuonna 1753. Kappalaisen virkataloksi kuningas myönsi 16.2.1757 Pyykölän kruununtilan N:o 8. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Oulainen erottautui, kun ensimmäinen kirkkoherra Joel Lindholm asettui virkaansa 1881. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus 1882. Uskonnollisista liikkeistä herännäisyydellä ja laestadiolaisuudella on Oulaisissa ollut myös kannatusta.

Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla, mutta Ylivieskan tie vasta 1860-luvulla. Rautatieliikenne Oulaisissa alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin kaksi asemaa: Oulaisten asema ja Kilpuan asema.

Oulaisissa toimi vuosina 1883-1902 13. reservikomppania, joka sijaitsi Niskanmäellä entisillä Epäilyksen, Konttilan ja tilojen mailla. Siihen kuului alkujaan kaikkiaan 12 rakennusta ja siellä palvelleiden määrä vaihteli vuositasolla välillä 309-603. Toinen suuri laitos oli 1914 aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosista kärsiviä potilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa. Parantolaa laajennettiin 1930- ja 1950-luvuilla. Nykyään parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja osittain Oulaskankaan sairaalan käytössä.

Oulaistelaiset ovat saaneet pitkään toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Maatalouden lippulaivaksi Oulaisissa kehittyi Väinölän tila, jossa annettiin myös maatalouden koulutusta. Sahat ja käsityöteollisuus olivat sitten 1900-luvulle tultaessa teollisuuden pääalat. Oulaista alettiin jo 1960-luvulla kehittää koulutuspaikkakunnaksi.

Lisää Oulaisten historiasta:

Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia, 2.painos, 1999, ISBN 951-96706-4-5.
Harri Turunen, Oulaisten historia, 1986, ISBN 951-99709-7-5.

[muokkaa] Kylät

Kilpua, Lehtopää, Matkaniva, Petäjäskoski, Piipsjärvi, Honkaranta ja Jauhinkangas.

[muokkaa] Yrityksiä

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

Oulaisten kaupunki
Oulaskankaan sairaala

[muokkaa] Urheilu

Oulaisissa on vireää urheilutoimintaa. Vuosisadan alussa perustettuja Huiman ja Tarun urheiluseuroja täydentävät 1954 perustettu jousiammuntaseura Sulka ja hevosurheiluseura Pyhäjokilaakson Ratsastajat. Oulaisten keskustassa on urheilukenttä ja monitoimihalli.

Oulaisissa toimii myös vireä moottoriurheiluseura, Oulaisten Moottorikerho, jossa harrastetaan jokamiesluokan urheiluautoilua ja kartingia. Autourheilua harrastetaan Oulaisissa Irvan moottoriurheilukeskuksessa.