Oulainen

Oulainen
vaakuna	sijainti
www.oulainen.fi
Sijainti	64°16′00″N, 24°49′00″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1967
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	597,54 km² 197:nneksi suurin 2011
– maa	587,53 km²
– sisävesi	10,01 km²
Väkiluku	7 927 134:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	13,49 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	19,6 %
– 15–64-v.	61,0 %
– yli 64-v.	19,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,0 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	0,8 %
Kunnallisvero	21 % 11:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Esa Sippola
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vas.  • PS	20 6 6 2 1

Oulainen (epävirallisesti ruots. Oulais) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjanmaan radan ja kantatie 86:n varressa. Kaupungissa asuu 7 927 ihmistä ja sen pinta-ala on 597,54 km², josta 10,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,49 asukasta/km². Kaupungin läpi virtaa Pyhäjoki. Oulaisten naapurikunnat ovat Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe, Vihanti ja Ylivieska.

Historia

Oulaisten seudulla on tavattu lukuisia merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Ainakin Piipsjärven rannalla asuttiin jo kivikaudella. Lukuisten kivikautisten esineiden joukossa on mm. pohjalaisia kirveitä, tuuria, itäkarjalaisia kourutalttoja, piikärkiä, liuskerenkaita ja myös mustasta liuskeesta tehty keihäänkärki. Sen sijaan pronssikaudelta ei ole tehty yhtään varmaa löytöä ja rautakaudeltakin vain yksi. Matkanivan Männistöstä on tavattu pronssinen hopeoitu hevosenkengän muotoinen solki.

Keskiajalla seudulle saapui karjalaisia ja myöhemmin satakuntalaisia ja hämäläisiä erämiehiä. Alue oli rajaseutua, sillä 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja halkoi todennäköisesti seutua Pyhäjoen suuntaisena. Perimätiedon mukaan Oulaisten ensimmäinen asukas olisi ollut Oula-niminen lappalainen, mistä kaupungin nimi olisi muodostunut. Luotettavampaa tietoa on 1400-luvulla muuttaneesta savolaisesta asutuksesta, miltä ajalta Oulaisissa on esimerkiksi nykyisen Likalanjärven nimen edeltäjä Savanlampi eli Savallampi. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näkynyt Oulainen nimeä ollenkaan vaan alue kuului laajaan Matkanevan eli Matkanivan kylään.^lähde?

Oulaisten kirkko ennen vuotta 1927

Kirkonkirjoissa 1600-luvun alussa esiintyvissä ensimmäisissä taloissa, N:o 1 Paavola (joen eteläpuolella) ja N:o 2 Pyykölä (joen pohjoispuolella) lienee olleet ensimmäiset pysyvät asukkaat Oulaisissa. Vuonna 1608 Oulaisten kylässä oli 6 savua, joita verotettiin ja vuonna 1682 vastaaava luku oli 15. Aatelisilla ei Oulaisissa ollut kartanoita, vaikka alue kuuluikin läänityksenä Evert Kaarlenpoika Hornille, Kankaisten herralle, vuosina 1613-1615, jonka jälkeen aatelisille valtioneuvos F. Scheldingille ja H. Falkenbergille aina vuoteen 1674, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Talonpojat omistivat pääasiassa Oulaisten tilat 1700-luvulla. Vuodelta 1766 olevan kartan mukaan Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella olivat seuraavat talot: N:o 1 Honka Paavola, N:o 2 Pyykölä Isojussi, N:o 3 Ranta Pyykölä, N:o 4 Heickilä, N:o 5 Jussila, N:o 6 Pyy, N:o 7 Anttila, N:o 8 Pyykölä ja N:o 9 Miekkonen. Näiden talojen maista on muodostunut nykyisen Oulaisten keskusta.^lähde?

Oulaisista tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta vuonna 1682, jolloin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Ensimmäisen käytyä pieneksi uusi kirkko rakennettiin vuonna 1753. Kappalaisen virkataloksi kuningas myönsi 16.2.1757 Pyykölän kruununtilan N:o 8. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Oulainen erottautui, kun ensimmäinen kirkkoherra Joel Lindholm asettui virkaansa 1881. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus 1882.^lähde?

Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla, mutta Ylivieskan tie vasta 1860-luvulla. Rautatieliikenne Oulaisissa alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin kaksi asemaa: Oulaisten asema ja Kilpuan asema.^lähde?

Oulaisissa toimi vuosina 1883-1902 13. reservikomppania, joka sijaitsi Niskanmäellä entisillä Epäilyksen, Konttilan ja tilojen mailla. Siihen kuului alkujaan kaikkiaan 12 rakennusta ja siellä palvelleiden määrä vaihteli vuositasolla välillä 309-603. Toinen suuri laitos oli 1914 aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosista kärsiviä potilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa. Parantolaa laajennettiin 1930- ja 1950-luvuilla. Nykyään parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja osittain Oulaskankaan sairaalan käytössä.^lähde?

Oulaisten hyvä liikennesijainti vaikutti huomattavasti siihen, että siihen kehittyi 1900-luvulla Pyhäjokilaakson keskus. Kirkonkyläään perustettiin useita suuria kauppaliikkeitä ja vähitellen syntyi myös teollisuutta, etenkin sahateollisuutta. Oulaisten kauppalan perustaminen nousi esille jo 1949, mutta tuolloin kunnanvaltuusto torjui hankkeen vedoten siihen, että kirkonkylän alue oli jo vuonna 1925 muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Vaikka taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin jo v. 1955, Oulainen muodostettiin kauppalaksi vasta 1967. Kaupungin oikeudet Oulainen sai 1977. Oulainen on ollut myös merkittävä koulupaikkakunta jo 1960-luvulta saakka.

Luonto

Oulaisten koski ja mylly (2006)

Oulaisten kaupunki sijaitsee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vaihettumisvyöhykkeellä. Kaupungin maisemia hallitsevat tasaiset ja metsäiset moreeni- ja suomaat.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. alueen pohjoisosassa on pääasiassa graniittia. Pyhäjoen tuntumassa esiintyy tummaa mustaa gabroa ja diabaasia. Diabaasi, ns. Oulaisten mustaa graniittia on luohittu monumentti- ja rakennuskiveksi, jota on käytetty mm. Finlandia-talossa Helsingissä. Kaupungin eteläosissa on gneissiä ja kiilleliusketta.

Yleisin maalaji on moreeni. joka paikoin muodostaa luoteis-kaakkoissuuntaisia selänteitä. Hiekka- ja hietamaita on pääasiassa jokivarressa, etenkin keskusta länsiosissa ja Petäjäkoskella ja Matkanivassa Matko-ojan itäpuolella. Sora- ja hiekkavarojen kokonaisnmääräksi on arvioitu n. 1.1 milj. m³. Savikoita on Pyhäjoen ja sen sivujokien rannoilla. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Pinnanmuodostukseltaan Oulaisten seutu on melko tasaista. Maanpinta alenee tasaisesti idästä länteen ja pohjoisilta ja eteläisiltä vedenjakaja-alueilta Pyhäjoen laaksoa kohti. Ylävintä on kaupungin koillisosassa, missä korkeimmat kohoumat yltävät n. 130 metriin.

Tärkein vesiväylä on kaupungin poikki idästä länteen virtaava Pyhäjoki, jossa ovat mm. 940 m pitkä ja 6,2 korkea Oulaistenkoski, Vääräkoski ja Hirsikoski. Oulaisten vaakuna kertoo ajasta, jolloin Pyhäjoki oli huomattava rapujoki ja Oulainen rapujen pyynnin ja kaupan keskus. Joen perkaus ja alueella 1960-luvula raivonnut rapurutto hävittivät joen rapukannan kuitenkin lähes kokonaan. Pyhäjoen huomattavampia lisäjokia ovat Vaikonoja ja Piipsanjoki. Mainittavia järviä ovat Piipsjärvi ja Likalanjärvi.

Oulaisissa on vähän soita verrattuna moneen ympäristökuntaan. Soistuneita metsiä on sen sijaan lähes 40% maa-alasta. Rämeitä on yli puolet suoalasta, mutta myös nevoja tavataan. Puolukkatyypin mäntymetsät ovat kaupungin itäosissa vallitsevia, mutta kuuseen osuus kasvaa länteen päin.

Kylät

• Kilpua
• Lehtopää
• Matkaniva
• Petäjäskoski
• Piipsjärvi
• Honkaranta
• Jauhinkangas

Yrityksiä

• Sievin Jalkine
• Rautaruukki Oyj
• Rakennusliike Sorvoja Oy
• Vattenfall
• Oulaisten Liikenne
• Tapani Saari Oy
• Ojan Auto ja Turvalaite Ky

Suurimmat työnantajat

• Oulaisten kaupunki
• Oulaskankaan sairaala
• Oulaisten Liikenne Oy

Urheilu

Oulaisissa on vireää urheilutoimintaa. Vuosisadan alussa perustettuja Huiman ja Tarun urheiluseuroja täydentävät 1954 perustettu jousiammuntaseura Sulka ja hevosurheiluseura Pyhäjokilaakson Ratsastajat. Oulaisten keskustassa on urheilukenttä ja monitoimihalli.

Oulaisissa toimii myös vireä moottoriurheiluseura, Oulaisten Moottorikerho, jossa harrastetaan jokamiesluokan urheiluautoilua ja kartingia, myös RC rata löytyy. Autourheilua harrastetaan Oulaisissa Irvan moottoriurheilukeskuksessa.

Oulaisissa on uusi jääkiekkoseura Kiekko Haukat, joka perustettiin vuonna 2010. (www.kiekkohaukat.com)

Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse

Helsinkiin 745 km Hämeenlinnaan 462 km Iisalmeen 166 km Joensuuhun 369 km Jyväskylään 265 km Kajaaniin 164 km Kauhavalle 180 km Kemiin 206 km

Kokkolaan 109 km Kotkaan 509 km Kuopioon 253 km Lahteen 435 km Lappeenrantaan 487 km Mikkeliin 379 km Ouluun 100 km Poriin 406 km

Raaheen 65 km Rovaniemelle 322 km Savonlinnaan 412 km Seinäjoelle 225 km Tampereelle 382 km Turkuun 529 km Vaasaan 229 km Ylivieskaan 29 km

Nähtävyydet

• Väinölän tila

Kuuluisia oulaistelaisia

• Tapani Tirilä, menestyksekkään Oulaisten nuorisokuoron johtaja.
• Merja Kiviranta, triathlonisti.
• Katja Küttner, näyttelijä.
• Matti Alatalo, jääkiekkovalmentaja.
• Marita Pekkala, Miss Suomen I. perintöprinsessa 1983.
• Pekka Punkeri, Tangoprinssi (III), 2001.

Katso myös

• Oulaisten kaupunginvaltuusto

Kirjallisuutta

• Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia, 2.painos, 1999, ISBN 951-96706-4-5.
• Harri Turunen, Oulaisten historia, 1986, ISBN 951-99709-7-5.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulainen Wikimedia Commonsissa
• Oulaisten kaupungin kotisivut
• Oulaisten XIX Musiikkiviikot
• Oulaisten ammattiopisto
• Oulun seudun AMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
• Oulaisten elävän rytmimusiikin harrastajat ry, ERMU
• Oulaistelainen paikallisportaali

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki